Laatujärjestelmän merkitys rakennusyrityksen toiminnalle

28.05.2024

Rakennusalaa koskeva sääntely on jatkuvasti lisääntynyt. Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuonna 2025, ja se tulee entisestään lisäämään rakennusyritysten velvollisuuksia. Hyvää laadunhallintaa vaaditaan yhä selkeämmin sekä viranomaisilta että asiakkailta. Mitä laatujärjestelmällä tarkoitetaan, miten sitä kehittämällä voidaan vastata edellä mainittuihin haasteisiin ja miksi toimiva laatujärjestelmä on tärkeä osa menestyvää rakennusyritystä?

Laatujärjestelmällä kuvataan yrityksen laatutoiminnan kokonaisuutta. Nykyisin yrityksen toimintaa pyritään kuvaamaan prosesseina, joiden määrittäminen ja hallitseminen on laadunhallinnan kannalta olennaista. Tärkeintä on aluksi määrittää toimintaprosessin tarkoitus, mikä useimmiten tarkoittaa asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden täyttämistä liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla. Erään kuuluisan laadun määritelmän mukaan laatu on ilmaista.

Rakennusyrityksissä laatukäsikirja on useimmiten se dokumentti, jossa yrityksen prosessit, tavoitteet ja menettelytavat määritellään. Toimiva laatukäsikirja antaa yrityksen henkilöstölle selkeän ja loogisen selostuksen yrityksen toimintatavoista sekä auttaa ymmärtämään omat vastuut ja velvoitteet organisaatiossa. Lisäksi se on dokumentti, jolla yrityksen ulkoiset sidosryhmät, kuten asiakkaat, voivat osaltaan varmistua yrityksen laadunhallinnasta.

Miten luodaan rakennusyrityksen laatujärjestelmä?

Keskeistä laatujärjestelmää luotaessa on kyetä kuvaamaan ja määrittämään siinä yrityksen keskeisimmät toimintaprosessit ja niiden tavoitteet. Ne määritellään yleisimmin yrityksen laatukäsikirjassa, joka rakennetaan esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Ensiksi määritellään yrityksen organisaatio.

  • Mikä on yrityksen organisaatiorakenne?
  • Mitkä ovat yrityksen toimintaa ohjaavat arvot?
  • Mikä on yrityksen toimintaperiaate?
  • Mitkä ovat yrityksen tärkeimmät sidosryhmät?
  • Mitkä viranomaismääräykset ohjaavat toimintaa?

Seuraavaksi määritellään yrityksen laatujärjestelmä.

  • Miten yrityksen laatujohtaminen toteutetaan?
  • Mitkä ovat yrityksen laatutavoitteet?
  • Miten laatu dokumentoidaan?
  • Miten laatujärjestelmää arvioidaan?
  • Miten laatua valvotaan, ja miten laadunohjaus toteutetaan?
  • Miten laatua kehitetään yrityksessä?

Lopuksi kuvataan yrityksen toimintaprosessit ja laadunvarmistus.

  • Miten yritystä johdetaan?
  • Miten markkinointi toteutetaan?
  • Miten taloushallinto toteutetaan?
  • Miten tarjous- ja sopimustoiminta hoidetaan?
  • Millainen on yrityksen hankintatoimi?
  • Miten yrityksen resursseja hallinnoidaan?
  • Millainen on yrityksen henkilöstöpolitiikka?
  • Miten työturvallisuus toteutetaan yrityksessä?
  • Miten tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus toteutetaan yrityksessä?
  • Mitkä ovat tuotannon tärkeimmät laadunvarmistustoimenpiteet eri vaiheissa?
  • Miten takuukorjaukset hoidetaan?
  • Miten palautteita käsitellään laatujärjestelmän kehitystyössä?

Oleellista näihin kysymyksiin vastattaessa on samalla selkeästi ja yksiselitteisesti määrittää, kenen vastuulla nämä asiat ovat yrityksessä. Laatukäsikirja ohjaa myös yrityksen muuta dokumenttien hallintaa. Se toimii ylätason määrittelynä yrityksen laadunhallinnalle, minkä perusteella laaditaan muu laatudokumentaatio, kuten laatusuunnitelmat ja -matriisit sekä tehtäväsuunnitelmat.

Laatujärjestelmän kehittäminen rakennusyrityksessä on jatkuva prosessi

Nykyään ymmärretään laajasti, että laadunhallinta on jatkuva prosessi, jonka perimmäisenä tavoitteena on laadun parantaminen. Jatkuvan parantamisen prosessia havainnollistetaan Demingin laatuympyrällä, joka kuvaa, miten ongelmia tunnistetaan ja korjataan nelivaiheisesti:

Tämä niin sanottu PDCA-ympyrän toteutuminen on yrityksen menestyksekkään laadunhallinnan taustalla. Usein heikossa laadunhallinnassa ympyrä pysähtyy viimeistään toimintavaiheen jälkeen, eli ongelmiin reagoidaan, mutta niiden ennaltaehkäisemiseksi jatkossa ei tehdä muutoksia prosessiin.

Hyvän laatujärjestelmän laadunhallintakeinoja ovat esimerkiksi:

  • laatujohtamisen tehtävien selkeä määrittely esimerkiksi organisaatiokaavion avulla
  • säännölliset sisäiset kokoukset, joissa käsitellään myös yrityksen laatuasioita, etenkin palautetta, ja sen perusteella tunnistettua kehittämistarvetta
  • laadun riittävä dokumentointi
  • laadun auditointi ja johdon katselmukset
  • kriittisten vaiheiden tunnistaminen etukäteen
  • avoin ja selkeä tiedottaminen
  • riittävä tehtäviin perehdyttäminen.

Laatu yrityksen menestystekijänä

Toimivan laatujärjestelmän edut rakennusyrityksen liiketoimintaan ovat kiistatta myönteisiä. Se parantaa yrityksen kannattavuutta, tuottavuutta, tehokkuutta, asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön viihtyvyyttä. Asiakastyytyvyys puolestaan auttaa ylläpitämään pitkäaikaisia asiakassuhteita ja sitä kautta luo taloudellista turvaa ja jatkuvuutta. Edelleen maine hyvästä laadusta helpottaa uusien asiakkaiden hankintaa.

Laatujärjestelmästä saa myös entistä useammin lisäpisteitä kilpailutuksissa. Vaativimmissa kohteissa rakennusyrityksen pitää pystyä osoittamaan, että sillä on toimiva laatujärjestelmä jo tarjouskilpailun ehtona. Toimiva laatujärjestelmä on siis yritykselle siis selkeä kilpailuetu ja toimii apuna myös liiketoiminnan kasvattamisessa.

Uusi rakentamislaki vuonna 2025 tuo jälleen uusia velvoitteita myös rakennusyrityksille. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Rakennuksen vähähiilisyyden osoittava ilmastoselvitys on laadittava rakennusvalvonnalle loppukatselmuksen yhteydessä.
  • Rakentamisessa tulee huomioida rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.
  • Uusista ja purettavista rakennuksista tulee selvittää niihin käytetyt, ja niistä vapautuvat materiaalit, sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines sekä vaarallisten jätteiden määrä.
  • Rakentamislupahakemuksen rakennussuunnitelma on tehtävä tietomallimuotoisena tai muuten koneluettavassa muodossa.

Muun muassa nämä muutokset tulevat edellyttämään rakennusyrityksiltä merkittäviä panostuksia dokumentaatioon ja laadunhallintaan. Ne yritykset, joilla laatujärjestelmä on jo rakennettu toimivaksi, ovat etulyöntiasemassa, kun näitä muutoksia aletaan soveltaa käytäntöön. Toimiva laatujärjestelmä onnistuu tunnistamaan näitä muutostarpeita jo etukäteen ja reagoimaan niihin nopealla aikataululla.

Lähde:

Antola, E. 2024. Yrityksen sisäisen laatujärjestelmän kehittäminen. Theseus: Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.