Motivaatio hukassa? – rakennustyömaaperehdytyksen ja työnopastuksen erilaiset haasteet

20.04.2023

Perehdytys on lakisääteinen ja pakollinen toimi, kun työntekijä tulee töihin. Työmaaperehdytys suoritetaan useimmiten työmaalla ennen työn aloitusta. Useissa tapauksissa työntekijät työskentelevät samanaikaisesti monilla työmailla. Tällöin heidän tulee tehdä työmaaperehdytys aina uudelle työmaalle saapuessa. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi työntekijöillä on huono asenne ja vähäinen motivaatio työmaaperehdytystä ja työturvallisuutta kohtaan. Heiskaniemen (2023) opinnäytetyössä pohdittiin mm. sitä, miksi työmaaperehdytys on niin sanottu pakollinen paha monelle työntekijälle?

Ennen työn aloitusta työmaalla

Useilla työmailla työntekijöillä tulee olla voimassa oleva Työturvallisuuskeskuksen Työturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta kurssin suorittamisesta. Tämän lisäksi monet työmaat vaativat ePerehdytyksen suorittamista ennen työmaalle saapumista. ePerehdytys on Rakennusteollisuus RT:n, Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO:n sekä Suomen Rakennusmedia Oy:n ylläpitämä verkkokoulutus, jossa kerrotaan rakennusalan työturvallisuuden yleiset asiat. Kun ePerehdytys on suoritettu ennen työmaalle tuloa, voidaan työmaaperehdytyksessä keskittyä työmaan erityispiirteisiin. ePerehdytys on voimassa vuoden kerrallaan.

Työmaalle saavuttaessa työntekijä käy työmaaperehdytyksessä, jossa hänelle kerrotaan tietoja hänen työhönsä liittyvistä vaaroista sekä siitä, mitä tehdä vaaratilanteiden sattuessa. Työntekijälle kerrotaan myös rakennustyömaan pelisäännöistä ja erityisolosuhteista sekä yleisesti työmaasta ja organisaatiosta. Työmaan päätoteuttaja on vastuussa, että kaikki työmaalla työskentelevät ovat suorittaneet työmaaperehdytyksen. Työmaaperehdytys kuuluu lähimmän esimiehen vastuulle.

Työnopastus työmaalla

Työntekemisen aikana työntekijälle annetaan työnopastusta, jolla ohjataan ja opetetaan työntekijää tunnistamaan ja välttämään vaarat, jotka saattavat aiheutua työn tekemisestä. Työnopastusta tehdään aina, kun työntekijä ei ole aikaisemmin tehnyt kyseistä tehtävää tai käyttänyt työssä tarvittavia laitteita tai aineita. Muita syitä työnopastukselle on esimerkiksi, että työntekijä ei ole noudattanut työturvallisuusohjeita tai on havaittu virheitä työnteossa tai työnlaadussa. Työnopastus kuuluu työmaaperehdytyksen tavoin lähimmän esimiehen vastuulle.

Työnopastus olisi hyvä tehdä työntekijän omalla kielellä, jotta työntekijä ymmärtää työhönsä liittyvät ohjeet, riskit, vaaratilanteet ja vaatimukset, jolloin työ tulee tehtyä turvallisesti. Kielen välittämisen apuna voidaan käyttää tulkkia tai esimerkiksi työntekijän kanssa samaa kieltä puhuvaa työnjohtajaa.

Haasteet

Ulkomaalaisten kanssa työskennellessä suurin haaste on yhteisen kielen puuttuminen eli kielimuuri. Kielimuuri syntyy esimerkiksi, jos työntekijät eivät puhu paikallista kieltä tai työnjohtajat eivät puhu englantia. Kielimuuri voi johtaa siihen, ettei työntekijä saa laadukasta työmaaperehdytystä ja työnopastusta. Työmaaperehdytyksessä kerrotut asiat on todella tärkeä ymmärtää, koska kyseessä on työntekijän oma ja muiden ympärillä olevien ihmisten turvallisuus. Työnopastuksessa kielimuuri voi aiheuttaa sen, ettei työntekijä ymmärrä, mitä hänen kuuluu tehdä tai ei osaa tehdä töitä turvallisesti.

Motivaatio on myös suuri haaste työmaaperehdytyksessä. Työturvallisuuden merkitys ymmärretään, mutta kun perehdytys käydään kerta toisensa jälkeen, jokaisella työmaalla, samat asiat esitellen, samalla tavalla, ne eivät innosta työntekijöitä. Motivaation puute näkyy myös perehdyttäjillä. He haluavat suorittaa perehdytyksen mahdollisimman nopeasti, jotta perehdyttäjä ja perehdytettävä pääsisivät jatkamaan tai aloittamaan töitään. Perehdytys nähdään niin sanottuna pakollisena pahana, mikä on pakko suorittaa. Motivaation puute näkyy perehdytyksen laadussa. Kaikkia asioita ei välttämättä selitetä tai työmaakierros jätetään kiertämättä. Työmaakierros kuuluu tehdä perehdytyksen yhteydessä.

Motivaatiota voi heikentää myös ajanpuute. Jos työmaaperehdytykselle ei ole sovittuna tiettyä ajankohtaa, työntekijät voivat saapua perehdytykseen milloin tahansa. Tällaisessa tilanteessa perehdyttäjän on keskeytettävä työnsä sen ajaksi, että perehdyttää uuden työntekijän. Jos työntekijä tulee keskelle kiirettä, ei perehdytykselle jää tarpeeksi aikaa ja esimerkiksi työmaakierros jää suorittamatta. Pahimmillaan uusia työntekijöitä tulee samana päivänä eri aikaan. Perehdyttäjä joutuu käymään perehdytyksen useaan kertaan ja keskeyttämään muut työnsä joka kerralla. Tämä on varmasti myös syy siihen, ettei motivaatiota riitä tekemään perehdytystä kunnolla.

Ratkaisut

Työmaaperehdytykselle tulisi varata työpäivästä tietty aika, jolloin kaikki uudet työntekijät saapuisivat yhtä aikaa työmaalle perehdytykseen. Ennen työmaalle tuloa tulisi varmistaa, että työntekijällä on tarvittavat luvat ja pätevyydet kunnossa ja ePerehdytys suoritettuna.

Perehdytysmateriaalien tulisi olla myös kuvitettuja, jolloin perehdytettävän kieli ei olisi niin ratkaisevassa asemassa perehdytyksessä. Perehdytysmateriaalien tulisi olla helposti saatavilla ja helposti räätälöitävissä eri työmaiden erikoispiirteitä varten.

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös digitaalinen perehdytys, jonka työntekijä voisi suorittaa ennen työmaalle tuloa, jolloin työmaalle jäisi tehtäväksi perehdytykseen kuuluva työmaakierros. Digitaalisen perehdytyksen voisi tehdä silloin, kun työntekijälle sopii ja perehdyttäjien työnaikaa ei kuluisi tällöin jokaisen uuden työntekijän perehdytyksen käymiseen.

Työmaanperehdytyksiä ja työnopastusta tulee kehittää ja tehostaa, jotta motivaatiota saadaan parannettua. Perehdytykset ovat elintärkeä osa työmaatyöskentelyä. Onnistuneella perehdytyksellä mahdollisesti vähennetään vaaratilanteita ja estetään tapaturmia. Työturvallisuudella on suuri merkitys siihen, että jokainen voi työpäivän jälkeen lähteä terveenä kotiin. Jokaisen työmaalla työskentelevän tulee ottaa vastuu yhteisestä turvallisuudesta ja turvallisesta työpaikasta.

Lähteet

Heiskaniemi, T. 2023. Hartelan rakennustyömaaperehdytyksen ja työnopastuksen nykytilan arviointi – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.