Psykososiaalinen kuormitus rakennustyömailla – unohdettu työturvallisuusriski?
Rakennusalalla työturvallisuuteen suhtaudutaan koko ajan paremmin. Tapaturmat ovat vähentyneet ja riskitekijöitä vältetään. Fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi psyykkiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät huomioidaan nykyään jo hyvin. Asiaa tutkittiin ja aineiston pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä rakennusmestari (AMK) -opinnäytetyössä (Montonen 2025).
Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Samalla työntekijöiden jaksaminen on yhä useammin koetuksella. Työturvallisuuskeskustelu keskittyy usein konkreettisiin riskeihin, kuten tapaturmien ehkäisyyn, mutta entä työn henkinen kuormitus? Psykososiaalinen kuormitus, joka syntyy esimerkiksi aikapaineista, epäselvistä työnkuvista ja työyhteisön vuorovaikutushaasteista, voi heikentää merkittävästi työssä jaksamista ja tuottavuutta.
Kun rakennustyömaiden työtahti on nopeatempoinen ja projektit vaativia, psykososiaalinen kuormitus voi jäädä huomaamatta.
Kun rakennustyömaiden työtahti on nopeatempoinen ja projektit vaativia, psykososiaalinen kuormitus voi jäädä huomaamatta. Aikataulupaineet, työmaan jatkuva muutos ja vastuun hajautuminen lisäävät stressiä, mutta henkistä kuormitusta ei usein tunnisteta yhtä selkeästi kuin fyysisiä vaaratekijöitä. Pitkäaikainen kuormitus voi johtaa uupumiseen, motivaatio-ongelmiin ja työtapaturmien lisääntymiseen.
Pitkäaikainen kuormitus voi johtaa uupumiseen, motivaatio-ongelmiin ja työtapaturmien lisääntymiseen.
Miten psykososiaalinen kuormitus saataisiin paremmin osaksi työturvallisuuskeskustelua? Ensimmäinen askel on tunnistaa sen vaikutukset ja tehdä siitä näkyvä osa työpaikan riskienhallintaa. Työnjohdon koulutus, avoin keskustelu työyhteisössä ja työterveyshuollon aktiivinen rooli ennaltaehkäisyssä voivat auttaa vähentämään kuormitusta. Lisäksi organisaatioiden panostuksella toimintamalleihin varmistetaan, ettei henkinen kuormitus jää yksilön vastuulle, vaan siitä huolehditaan työyhteisön yhteisenä asiana.
Psykososiaalisen kuormituksen huomioiminen ei ole vain työntekijän etu – se parantaa koko työpaikan ilmapiiriä, lisää työtehoa ja vähentää sairauspoissaoloja. Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa olisi tarpeellista päivittää käsitys työsuojelusta. Henkinen hyvinvointi ei ole etuoikeus, vaan olennainen osa kestävää ja turvallista rakentamista. Jo pitkää tunnettu lausahdus, Terveenä kotiin!, tarkoittaa meidän kokonaisturvallisuutta ja -terveyttä.
Lähde:
Montonen, N. 2025. Työsuojelu rakennustyömailla : kehittämismahdollisuudet yrityksille – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.