• puukerrostalo
• puurakentaminen
• rakentaminen
• tulevaisuuden rakentaminen

Puuta pidetään ekologisena vaihtoehtona rakentamiseen. Puisten asuin- ja toimistokerrostalojen rakentaminen onkin lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla. Muualla maailmassa, esimerkiksi Kanadassa ja Ruotsissa, puisten kerrostalojen rakentaminen on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Miksi emme hyödynnä puuta rakennusmateriaalina enemmän, vaikka raaka-ainetta on tarjolla runsaasti?

Euroopan unionin ilmastostrategiset tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat vahvasti toimintaa Suomessa. Tavoitteena on EU:n sisäisesti vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2035 mennessä (Valtioneuvosto 2022). Rakennettu ympäristö aiheuttaa iso osan Suomen kasvihuonepäästöistä. Tämän vuoksi Suomen hallitus on miettinyt keinoja, millä rakentamisen päästöjä voidaan pienentää. Yhtenä keinona on edistää puun käyttöä rakentamisessa, jolloin myös enemmän päästöjä tuottavien materiaalien käyttö vähenee. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino edistää ilmastotavoitteiden tavoittamista vuoteen 2035 mennessä.  Puun sitoma hiili myös säilyy rakenteissa pitkään hiilivarastona. (Ympäristöministeriö 2022.)

Puurakentamisen mahdollisuudet

Puu materiaalina herättää mielenkiintoa. Yritykset kiinnostuvat puurakentamisesta, sillä kunnat ovat kaavoittaneet alueita, joissa vaaditaan puuta runko- ja julkisivumateriaaliksi. Alueet voivat olla sijainniltaan keskeisiä, mikä toimii houkuttimena uuden runkomateriaalin pariin.

Toimijoita puurakentamisen parissa on vasta vähän, eikä juuri kukaan voi vielä sanoa omaavansa pitkää kokemusta puukerrostalorakentamisesta. On ennustettu, että puurakentamisen määrä tulee kasvamaan, mikä voi houkuttaa rakentajia puurakentamisen pariin hankkimaan ensikokemuksia. Yritykset tavoittelevat edelläkävijöiden ja ekologisen rakentajan mainetta ja samalla hankitaan osaamista kasvavalle osa-alueelle. Puurakentaminen tarjoaa mahdollisuudet uusille innovaatiolle markkinoiden ja toimintatapojen ollessa vielä suhteellisen pienet.

Puu on materiaalina kevyt, mikä mahdollistaa betonirakentamista kevyemmän kaluston käytön. Materiaalina puu on kosteudelle herkkä, jonka vuoksi rakentamiseen tarvitaan runkoaikaisesti sääsuoja. Sääsuoja tarjoaa myös mahdollisuuden sisävaiheen aikaisempaan aloitukseen, mikä lyhentää kokonaisrakennusajan kestoa.

Puurakentamisen haasteet

Puukerrostalorakentamiseen ei ole muodostunut vastaavia vakiintuneita suunnittelu- ja rakennustapoja kuin betonirakentamiseen. Tarvitaan myös huomattavasti enemmän erityisalojen asiantuntijuutta puun rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun. Tästä, ja lukuisista erilaisista liitoskohdista ja detaljeista johtuen, suunnittelu vie pidemmän ajan kuin tuttu betonirakentaminen. Tämä lisää suunnittelun kustannuksia. Suunnitelmia ei osata vielä tarkastaa ja yhteensovittaa riittävän hyvin ennen rakentamista. Haasteet suunnitelussa näkyvät myös tuotannossa. Työmailla ei ole asiantuntemusta ja kokemusta puukerrostalorakentamisesta. Tekeminen haastaa toimijoita ja virheistä opitaan. 

Puu poikkeaa betonista huomattavasti rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan. Puu on kevyttä, mikä vaikuttaa sen ääneneristävyyteen heikentävästi. Ääneneristävyys on siis huomioitava muilla keinoilla. Välipohjissa käytetään betonivaluja, kipsilevyä ja ääntä eristäviä ripustettavia alakattoja. Seinien äänieristys toteutetaan lämmöneristeiden, ilmavälin ja rakenteet avulla. Pääasiallisesti rakenteet katkaistaan huoneistojen välillä. Puu on herkempi materiaali myös palolle kuin betoni. Paloneristävyys huomioidaan puurakenteen mitoituksessa tai paloa paremmin kestävien materiaalien pinnoituksella. Puu painuu kutistuessaan, mikä on huomioitava suunnittelussa ja rakentamisessa. Ilmantiiveys ja kosteustekniset näkökulmat on huomioitava ulkoseinärakenteen toiminnassa liiallisen kosteuden tiivistymisen estämiseksi rakenteen sisälle.

Runkomateriaali on kuivaa, ja elementtien valmiusasteesta riippuen, elementeissä voi olla paikoillaan villat, kipsilevyt ja muut kosteudelle herkät materiaalit. Rakentaminen on siis tehtävä sääsuojan alla. Sääsuoja on merkittävä kustannuserä ja vaatii myös tilan rakennustyömaalta.

Erilaiset runkoratkaisut

Vaihtoehtoja puurakenteisten kerrostalojen runkoratkaisuiksi löytyy useita

• rankarunkojärjestelmä
• massiivipuuelementit
• pilaripalkkijärjestelmä
• tilaelementtitekniikka.

Eri rakennusliikkeet ovat lähteneet kokeilemaan puurakentamista eri tekniikoilla. Kaikissa järjestelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Vaihtoehdot runkojärjestelmissä hidastavat myös puurakentamisen massiivista tuotantoa. Tehdään pilottikohdetta pilotin perään, kun haetaan toimivinta ja kustannustehokkainta ratkaisua.

Puurakentamisen tulevaisuus

Kuluva vuosikymmen näyttänee, ottaako puukerrostalorakentaminen tuulta siipiensä alle. Tällä hetkellä voidaan vain arvailla, että puukerrostalojen määrä tulee lisääntymään. Kuinka isolla kapasiteetilla, sitä ei pystytä ennustamaan.

Seuraavien vuosien aikana saadaan myös kokemuksia puukerrostalossa asumisesta ja puukerrostalon huollosta. Tuleeko eteen vielä asumismukavuudessa huomioitavia tekijöitä, jotka tulee jatkossa ottaa huomioon? Tai tuleeko huollon ja ylläpidon myötä vastaan rakenteita tai rakennusosia, jotka eivät toimi sellaisenaan, vaan materiaalit vaativat muutosta tai rakenteen toiminnan päivitystä?

Puurakentamiseen kaivataan lisää kokemusta ja osaamista. Alan oppilaitosten tulee lisätä koulutustarjontaansa puurakentamista koskien, niin suunnitteluun kuin tuotantoonkin. Tällä hetkellä tarjolla on suunnitteluun keskittyvää puurakentamisen koulutusta, mutta tarve on myös käytännönläheisemmälle tuotannon koulutukselle. Toiminta puukerrostalotyömaalla eroaa perinteisestä betonikerrostalo rakentamisesta. On huomioitava säältä suojaaminen, rakennuksen erilainen rakennusfysikaalinen toiminta ja talotekniikan eroavaisuudet.

Mikäli haluamme edistää kansallisella tasolla puurakentamisen kasvua, vaatii se avoimempaa keskustelua yli yritysrajojen. Tällä hetkellä yritykset pimittävät pilottikohteidensa opit, ja julkisuuteen puurakentamiskokemukset esitellään onnistuneina kohteina haasteitta. Uuden opettelussa osa asioista opitaan aina kantapään kautta, mutta onko kaikkien kannattavaa hakata päätä seinään samojen asioiden kanssa?

Lähteet

Sistonen, P. 2022. Rankarunkoisen puukerrostalorakentamisen kehittäminen. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110822191

Valtioneuvosto 2022. Hallitusohjelma. Strategiset linjaukset. Viitattu 25.11.2022 https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-turvaava-suomi

Ympäristöministeriö 2022. Puuraketamisen ohjelma. Viitattu 25.11.2022 https://ym.fi/puurakentaminen