Kansallisen ja EU:n jätelainsäädännön tavoitteena on, että rakennustyömaalla syntyvästä jätteestä kierrätetään vähintään 70 prosenttia. Suomessa tähän tavoitteeseen pääsyä on vaikeuttanut rakentamisessa syntyvän puujätteen suuri määrä, sillä puujätteen kierrätysmahdollisuudet ovat pienet. Tällä hetkellä rakennustyömaan kierrätysasteen nostamisessa tärkeintä onkin minimoida syntyvän puujätteen määrää.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on noudatettava jätehuollon etusijajärjestystä. Etusijajärjestys ohjaa ensisijaisesti välttämään jätteen syntyä, toissijaisesti uudelleenkäyttämään tai kierrättämään sen, ja vasta viimesijaisesti hyödyntämään sen energiana. Jätteen vähentämiseen kannustaa myös EU:n taksonomia-asetus, joka ohjaa rahoitusta ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin.

Rakennustyömaan kierrätysasteen maksimoimiseksi on tärkeää suunnitella kohteeseen toimiva jätehuolto ja hankkia työmaalle riittävä määrä keräysastioita eri jätejakeille, kuten metallille, muoville, pahville ja erilaisille puujätteille. Jäteastiat tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa järkevästi lähelle jätteen syntypaikkaa. Rakennustyömaan työntekijät tulee perehdyttää asianmukaiseen jätteiden lajitteluun. Rakennusyritys voi myös hyödyntää jätehuoltoyrityksen tarjoamia toimihenkilöille suunnattuja koulutuksia, joista toimihenkilöt saavat ajankohtaista tietoa jätteiden kierrätyksestä ja jätehuollon nykytilasta.

Puujätteen suuri määrä hankaloittaa kierrätystavoitteen saavuttamista

Rakennustyömaiden kierrätystavoitteen saavuttamista vaikeuttaa se, että Suomessa rakentamisessa käytetään paljon puuta, jolloin myös syntyvästä rakennusjätteestä suuri osa on puuta. Esimerkiksi vuonna 2021 uudisrakentamisessa käytettiin yhteensä 784 000 puukuutiometriä, josta suurin osa (35%) käytettiin pientalojen rakentamiseen (kuva 1). Samana vuonna puujätettä syntyi 295 000 tonnia ja puujätteen määrä kaikista rakennusjätteistä (pois lukien maa-ainekset) oli 44 prosenttia.

Toisin kuin useimpien muiden rakennusjätteiden kohdalla, puujätteen kierrätysmahdollisuudet ovat vielä pienet, minkä vuoksi puujäte ohjautuu tällä hetkellä lähes kokonaan energiantuotantoon eli polttoon. Tämä nostaa rakennustyömaan hyötyastetta, mutta ei vaikuta kierrätysasteeseen. Puujätteen kierrätyksen ongelmina ovat olleet muun muassa puujätteen heikkolaatuisuus, heikot kierrätyspuun markkinat ja puutuotteille asetetut tiukat tekniset vaatimukset.

Huomionarvoista on että puumateriaalia hyödynnetään esimerkiksi lähettämällä käytettyä muottimateriaalia toiselle työmaalle. Tämä merkitään kuitenkin lajitteluksi jätteiden dokumentoinnissa, koska materiaali päätyy kuitenkin lopuksi polttoon.

Puujätteen kierrätyksen haasteiden takia ensisijainen keino kierrätysasteen nostamiseksi onkin tällä hetkellä syntyvän puujätteen määrän vähentäminen. Puujätteen määrän vähentämisessä tulee kiinnittää huomiota materiaalitehokkuuteen sekä materiaalihukan minimoimiseen. Materiaalihukkaa voidaan vähentää esimerkiksi:

• materiaalien hyvällä suojauksella,
• tilaamalla materiaalit määrämittaisina,
• materiaalien oikea-aikaisella tilauksella työmaalle sekä
• hyvällä työmaalogistiikalla.

Rakentamisessa puuta käytetään eniten perustuksiin, yläpohjaan ja runkorakenteisiin, joten näissä kohteissa on myös suurin potentiaali vähentää syntyvän puujätteen määrää. Mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi käyttämällä Formex-muottikalustoa perustuksissa voidaan vähentää syntyvän puujätteen määrää verrattuna puusta paikan päällä rakennettuihin valumuotteihin. Holveissa puujätteen määrää pystytään vähentämään käyttämällä tyypillisiä holvimuottikalustoja kuten Doka- ja Peri-muottijärjestelmiä.

Kohti parempaa puujätteen kierrätystä

Kasvavan ympäristövastuullisuuden ja lainsäädännön velvoitteiden myötä myös puujätteen kierrätysmahdollisuudet tulevat varmasti tulevaisuudessa lisääntymään. Puujätteen kierrätyksen edistäminen kuitenkin edellyttää, että yritykset panostavat puhtaan ja hyvälaatuisen puun erilliseen lajitteluun rakennustyömailla. Puujätteen kierrätystä osaltaan helpottaa se, ettei puujätteeltä vaadita enää CE-merkintää, kunhan materiaalin käyttökelpoisuus uudessa kohteessa pystytään osoittamaan. Puujätteestä voidaan valmistaa esimerkiksi puukuitulevyjä, vaneria tai CLT-levyjä. Lisäksi uusia innovaatioita puujätteen kierrätykseen syntyy jatkuvasti.

Lähde:

Ylitalo, A. 2024. Rakennustyömaan puujätteen vähentäminen ja kierrätysasteen nostaminen. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630275