Siltojen hankeosalaskennan haasteet
Sillan kustannusten laskeminen hankkeen alkuvaiheessa on yleensä karkean tason arviointia. Siltoja rakennetaan vuosittain useita kymmeniä ja referenssikohteita on saatavilla lukemattomasti. Miksi siis sillan kustannusten ja määrien arviointi on edelleen hankalaa?
Mitä on hankeosalaskenta?
Hankeosalaskenta on hankkeen alkuvaiheissa käytettävä kustannusten laskentamenetelmä, jota tyypillisesti hyödynnetään, kun lähtötietoja on saatavilla vain vähän. Menetelmässä arvioidaan kustannukset hankeosamallien avulla, jotka perustuvat lukuisiin referenssikohteisiin. Siltojen kohdalla hankeosalaskenta on harvemmin käytetty menetelmä, sillä kustannuksia on tavallisesti arvioitu neliöhintaperusteisesti. Neliöhintoja apuna käyttämällä kokenut siltasuunnittelija on saanut aikaan karkean arvion sillan kustannuksista aikaisempaa hankeosalaskentaa tehokkaammin.
Ihku-allianssi uudistaa laskentatavan
Ihku-allianssissa pyritään luomaan hankeosalaskentasovellus, jossa käyttäjälle kerrotaan selkeästi, mistä hankkeen kustannukset koostuvat. Ihkun hankeosalaskentasovelluksen osaksi tehdään siltojen rakennusainemääriin perustuva hankeosalaskentamalli. Kun käyttäjä syöttää sovellukseen sillan pituuden, leveyden, käyttötarkoituksen ja perustamistavan, sovellus antaa yksityiskohtaisen arvion sillan rakentamiseen vaadittavista määristä ja kustannuksista. Sovelluksen antama eritelty arvio helpottaa kustannusmuutosten seuraamista ja niihin johtaneiden syiden kartoittamista.
Siltojen monimuotoisuus
Sillan kohdalla hankeosamallien tekeminen ei ole helppoa edes siltatyypeittäin. Vaikka kokemattomaan silmään voi siltä näyttää, liki jokainen silta on uniikki. Sillan eri toteutusratkaisuihin on useita vaihtoehtoja jopa rakenneosien sisällä. Esimerkiksi voidaan ottaa siltaa tukevat pilarit, ne voivat olla pyöreitä, seinämäisiä tai kehämäisiä. Maanrakennustöiden osalta vaikutusta on muun muassa perustamissyvyydellä, nykyisellä maanpinnan tasolla sekä tulevalla maanpinnan tasolla.
Tarvittavat tiedot eivät yleensä ole hankkeen alkuvaiheissa kovin tarkasti selvillä, mutta tämä on hyvin tilannekohtaista. Ennalta rakentamattomilla alueilla pohjatutkimusten ja muiden alueen kartoitusten määrä on vähäisempää kuin tiheään rakennetulla alueella. Jos hanketta aloittaessa ei tiedetä kaivuumääriä tai mahdollisia pengertäyttöjä, syntyy omat epätarkkuutensa kustannusten arviointiin. Maanrakennustöiden ja pilareiden lisäksi päätyrakenteessa on valtavasti vaihtoehtoja, jotka riippuvat siltapaikan ja sillan ominaisuuksista. Kaikista suurimmat heitot arvioiduissa betonimäärissä suhteessa toteutuneisiin määriin syntyvät nimenomaan sillan päätyrakenteesta.
Päällysrakenteen osalta pystytään mallintamaan siltatyypeittäin melko tarkkoja kansirakenteita yleisten suunnitteluohjeiden ja -normien avulla. Tarkan rakenteen saamiseksi sillasta tulisi kysyä kaikkien rakenteiden kohdalla erikseen käyttäjältä rakenneosan mittoja. Suunnitteluvaiheen huomioon ottaen ei olisi millään tavalla realistista olettaa käyttäjänkään tietävän rakenneosien mittoja arvioitua tarkemmin.
Sillat eivät rajaudu vain perusratkaisuihin, vaan olemassa on paljon erikoissiltoja ja erikoisempia rakenneratkaisuja. Joissain silloissa saatetaan haluta tavallisen sillan kaiteen tilalle erikoisempi kaideratkaisu, joka voi olla reilusti kalliimpi kuin tavallinen sillan kaide.
Täydellinen työkalu kustannusten laskentaan?
Käytännössä rakennevaihtoehtoja on valtavasti ja vaikuttavia tekijöitä useita. Kuinka hankeosamalliin pystytään sitten luomaan yksi rakenne, joka palvelee kaikissa tapauksissa? Vastaus kysymykseen on yksinkertainen, ei pystytä. On kuitenkin mahdollista luoda rakenne, joka palvelee mahdollisimman useita siltoja. Käytännössä se tarkoittaa tavanomaisia rakenneratkaisuja noudattavia siltoja. Uusi hankeosalaskentasovellus tuo kuitenkin huomattavan hyödyn tilaajaosapuolten projektin suunnittelussa mahdollistaen varhaisen tason kustannuslaskennan ilman suunnittelukokemusta.