Suomi jää rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntämisessä EU:n tavoitteen alle
Suomen toiseksi suurin jätevirta syntyy rakentamisen jätteistä. Niistä alle 60 % hyödynnetään uudelleen materiaalina eli uusiokäytetään samanlaisena tai kierrätetään uudeksi tuotteeksi. EU:n jätedirektiivin mukainen tavoite on hyödyntää materiaalina 70 % rakennus- ja purkujätteistä, minkä saavuttaminen vaatii ratkaisuja vaikeasti hyödynnettävien materiaalien kierrättämiseksi.
EU:n vuonna 2008 asettaman jätedirektiivin pääperiaate on jätehierarkian käsite, jonka mukaan ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteen syntyä, sitten ohjata jätettä uusiokäyttöön, sen jälkeen kierrätykseen, sitten muuhun hyödyntämiseen ja lopuksi loppukäsittelyyn. EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, ja jätteiden hallinta ja hyödyntäminen uusien tuotteiden valmistamisen sijaan on olennainen osa tavoitetta. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuonna 2035.
Materiaalina hyödyntäminen käsittää uusiokäytön ja kierrätyksen, johon lasketaan myös esimerkiksi maatäyttö. Sen sijaan energiana hyödyntäminen ei ole materiaalihyödynnystä.
Viimeisin tilasto vuodelta 2022 kertoo, että rakennus- ja purkujätteitä syntyi Suomessa yhteensä 10 675 000 tonnia, joka on louhinnan ja kaivannaisjätteiden jälkeen suurin jätevirta.
Teräksen ja betonin kierrätys onnistuu
Terästä voidaan kierrättää melkein loputtomasti, ja sitä kierrätetään enemmän kuin muita materiaaleja yhteensä. EU:ssa kierrätysteräksen osuus teräksen tuotannosta on 55 %. Ylipäätään metallit saadaan käytännössä sataprosenttisesti hyödynnettyä materiaaleina.
Yksi parhaiten hyödynnettäviä materiaaleja on betonimurska, jonka ansiosta betonin kierrätysaste on yltänyt 80 %:iin. Betonimurskaa käytetään paljon maarakentamisessa, mutta sillä voidaan myös korvata uuden betonin kiviainesta. Koska betonin valmistamisella on suuret ilmastovaikutukset, on erityisen tärkeää käyttää olemassa olevaa betonia mahdollisimman pitkään.
Myös muista kivipohjaisista rakennusmateriaaleista, esimerkiksi tiilistä, kierrätetään noin 80 %. Murskattua tiiltä voidaan niin ikää käyttää maarakentamisessa. Kierrätetyt tiilet ovat jopa niin haluttuja, että niiden kysyntä ylittää tarjonnan.
Asfalttia voidaan murskata ja käyttää uuden asfaltin raaka-aineena, ja sitä pidetäänkin sataprosenttisesti kierrätettävänä. Bitumikaterouhetta voidaan myös kierrättää asfaltiksi, mutta sen käyttö on toistaiseksi sallittua vain alemmissa päällystekerroksissa ja kevyenliikenteenväylillä. Myös kipsilevyt ovat yksinkertaisten raaka-aineidensa vuoksi verrattain helppo kierrättää, ja niiden kierrätysaste onkin jopa yli 90 %.
Puujäte päätyy lähes aina energiaksi
Puun kierrätys on ollut pitkään hankalaa, ja suurin osa siitä päätyykin energiana hyödynnykseen, jota ei siis lasketa mukaan materiaalina hyödyntämisen tavoitteeseen. Työmaan jätteistä jopa 30–40 % voi olla puuta. 70 % tavoite ei voi millään täyttyä, jos 40 % jätteistä päätyy energiahyödynnykseen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 puujätettä syntyi 2 137 000 tonnia, josta materiaalihyödynnykseen päätyi 44 000 tonnia, eli vain noin 2 %. Energiahyödynnykseen päätyi yli 90 %.
Puun kierrättämisen haasteena on sen puhtaus ja vaihteleva laatu, kun erilaiset käsittelyt vaikuttavat sen käyttömahdollisuuksiin
Puun kierrättämisen haasteena on sen puhtaus ja vaihteleva laatu, kun erilaiset käsittelyt vaikuttavat sen käyttömahdollisuuksiin. Esimerkiksi painekyllästetty puu on vaarallista jätettä, jolloin sitä ei voida hyödyntää energianakaan. Puhdasta puujätettä voidaan käyttää lastulevyjen raaka-aineena.
Kivennäislaattojen ja keramiikan osalta on myös parantamisen varaa, mutta hyviä löytöjäkin on tehty. Keramiikkamurskeella on voitu esimerkiksi korvata sementtiä ja samottia. Sementtiä korvaamalla säästetään valtavasti siihen kuluvia luonnonvaroja ja vähennetään valmistuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Toinen haastava kierrätettävä on mineraalivillaeristeet, mutta niillekin on löydetty kierrätysmenetelmiä. Yksi tällainen on kemiallinen geopolymerisointi, jonka lopputuotetta voidaan myös käyttää sementin korvaajana.
Muutokseen tarvitaan tutkimusta ja taloudellisia kannustimia
Suomessa rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisen aste vaihtelee siis materiaalin mukaan parista prosentista melkein täyteen sataan. Materiaalina hyödyntämisen asteen nostaminen vaatii tietoa ja tutkimuksia kierrätysmahdollisuuksista, osaamista, taloudellisia kannustimia, näkökulman muutosta ja aikaa. Aihe on tärkeä, sillä nykyisellä kulutusmallilla kulutamme maapallomme loppuun tuota pikaa.
Lähteet
Foley, F. 2024. Rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisen asteen kehitys – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Teräsrakenneyhdistys n.d. Teräksen kierrättäminen. https://www.terasrakenneyhdistys.fi/fin/teras/co2-ja-kiertotalous/teraksen-kierratys/
Tilastokeskus. Jätteiden käsittely käsittelytavoittain, 2017-2022. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jate/statfin_jate_pxt_12qy.px/
Artikkelikuvat: Adobe Stock