Talotekniikka toimii vain niin hyvin kuin sitä osataan käyttää
Hyvin toimiva sisäilmasto ei synny ainoastaan rakennusaikaisista ratkaisuista vaan myös siitä miten järjestelmiä käytetään. Pienet arjen valinnat vaikuttavat yllättävän paljon siihen, miten ilmanvaihto, lämmitys ja viilennys todellisuudessa toimivat.
Uusissa kerrostaloissa talotekniikka on pitkälle automatisoitua ja energiatehokkaaksi suunniteltua. Ilmanvaihto, lämmitys ja mahdollinen viilennys muodostavat kokonaisuuden, jonka on tarkoitus toimia huomaamattomasti taustalla ylläpitäen sisäilmastoa. Käytännössä järjestelmät eivät kuitenkaan koskaan ole täysin käyttäjästä riippumattomia. Asukkaan toiminnalla on suoraan vaikutusta siihen toteutuvatko suunnitellut sisäilmasto-olosuhteet ja energiatehokkuustavoitteet vai eivät. Tästä syystä selkeä asukasohje taloteknisistä järjestelmistä on osa rakennuksen toimivuutta.
Jotta asukasohjeen käytettävyys eri kohteiden välillä säilyy, tulee ohjeen soveltua erilaisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien yhdistelmiin. Ohje ei saa keskittyä yksittäisten laitteiden käyttöön vaan antaa asukkaalle kokonaiskuvan siitä, miten sisäilmastoa voidaan hallita järkevästi ja energiatehokkaasti. Asukas tarvitsee ennen kaikkea ymmärrystä onnistuakseen sisäilmaston hallinnassa, ei vain nappien ja säätimien käyttöohjeita.
Asukas on osa järjestelmää
Asukas on käytännössä osa rakennuksen taloteknistä järjestelmää. Ilmanvaihdon tehostaminen, termostaattien säätäminen, ikkunoiden avaaminen, sälekaihtimien käyttö ja jopa huonekalujen sijoittelu vaikuttavat järjestelmien toimintaan. Kun näiden käyttö perustuu ymmärrykseen, kokonaisuus toimii suunnitellusti. Kun taas toimitaan sattumanvaraisesti tai virheellisten oletusten pohjalta, järjestelmistä ei saada toteutettua toivottua lopputulosta.
Esimerkiksi ilmanvaihdon pienentäminen saatetaan kokea energiansäästökeinona, vaikka todellisuudessa se saattaa heikentää sisäilman laatua ja voi lisätä kosteusongelmien riskiä. Samoin liiallinen tuuletus talvella lisää lämmitystarvetta ja kesällä tuo asuntoon lisää lämpöä, mikä kuormittaa viilennysjärjestelmää. Näiden ilmiöiden avaaminen asukkaalle ymmärrettävässä muodossa on yksi asukasohjeen tärkeimmistä tehtävistä.
Energiatehokkuus syntyy arjen valinnoista
Energiatehokkuus on myös käytön aikainen ilmiö. Rakennus voi olla suunniteltu energiatehokkaaksi, mutta todellinen kulutus määräytyy pitkälti sen perusteella, miten järjestelmiä käytetään. Jo yhden asteen muutos huonelämpötilassa vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen ja ilmanvaihdon tarpeenmukainen käyttö voi vähentää turhaa lämmitys- ja jäähdytystarvetta.
Asukasohjeen avulla asukas pystyy ymmärtämään esimerkiksi sen, miksi termostaatin jatkuva vääntäminen ei nopeuta lämmitystä, miksi ilmanvaihdon tehostusta kannattaa käyttää vain tarpeen mukaan ja miksi paksut matot tai tiiviisti lattiaan kiinnittyvät huonekalut heikentävät lattiaviilennyksen tehoa. Tällainen tieto ohjaa asukasta toimimaan huomaamattaan energiatehokkaammin ilman, että asumismukavuudesta tarvitsee tinkiä.
Selkeys ratkaisee ohjeen toimivuuden
Asukasohjeen suurin haaste ei ole sisällön oikeellisuus, vaan sen ymmärrettävyys. Liian tekninen kieli, pitkät tekstit ja monimutkaiset kaaviot heikentävät ohjeen käyttöarvoa. Tämän vuoksi opinnäytetyössä ohjeet muotoiltiin tiiviiksi, visuaalisesti selkeiksi ja helposti luettaviksi kokonaisuuksiksi, jotka mahtuvat kahdelle A4-sivulle.
Asukasohjeen tarkoitus ei ole korvata laitevalmistajien käyttöohjeita vaan täydentää niitä. Se vastaa kysymykseen, miksi järjestelmiä käytetään tietyllä tavalla ja miten eri järjestelmät liittyvät toisiinsa. Tämä näkökulma puuttuu usein laitevalmistajien käyttöohjeista, jotka keskittyvät yksittäiseen laitteeseen ja sen toimintaan.
Lattiaviilennys vaatii ymmärrystä käyttäjältä
Erityisen hyvin asukkaan vaikutus näkyy lattiaviilennyksen toiminnassa. Järjestelmä on herkkä sisäilman kosteudelle, lattian pintarakenteille ja huonekalujen sijoittelulle. Korkea ilmankosteus voi kytkeä viilennyksen kokonaan pois päältä kondensoitumisriskin vuoksi ja paksut matot tai huonosti alta tuulettuvat kalusteet heikentävät lämmön siirtymistä huoneilmasta lattiaan.
Asukasohjeessa näiden asioiden esiin tuominen on olennaista, sillä ilman selitystä viilennyksen rajoitukset koetaan helposti järjestelmäviaksi. Kun asukas ymmärtää syy-seuraussuhteet, odotukset järjestelmää kohtaan muuttuvat realistisemmiksi ja käyttö muuttuu toimivammaksi.
Asukasohje osana rakennuksen elinkaaren hallintaa
Asukasohjeella on merkitystä myös rakennuksen pitkäaikaiselle toimivuudelle. Oikein käytetyt talotekniset järjestelmät kuormittuvat vähemmän, pysyvät tasapainossa ja toimivat lähempänä suunniteltuja arvoja. Tämä voi vähentää huoltotarvetta, parantaa sisäilmaston laatua ja pidentää järjestelmien käyttöikää.
Samalla asukasohje toimii viestintävälineenä rakennuttajan, huollon ja asukkaan välillä. Kun asukkaalla on perustiedot järjestelmien toiminnasta, myös vikailmoitukset ovat tarkempia ja ongelmien selvittäminen helpottuu. Tämä hyödyttää koko kiinteistön ylläpitoa.
Pieni ohje, suuri vaikutus
Asukasohjeella on huomattavasti suurempi merkitys kuin usein ajatellaan. Se on aktiivinen osa rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilmaston hallintaa. Hyvin laadittu ohje ohjaa asukasta tekemään valintoja, jotka tukevat järjestelmien toimintaa, vähentävät energiankulutusta ja parantavat asumismukavuutta.
Kun asukas ymmärtää, miten ilmanvaihto, lämmitys ja viilennys toimivat yhdessä, koko rakennus toimii paremmin. Tämä tekee asukasohjeesta konkreettisen ja kustannustehokkaan keinon vaikuttaa rakennusten energiatehokkuuteen käytön aikana.
Lähde
Korkalo, J. 2026. Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän asukasohjeen kehittäminen uudisrakennushankkeissa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.