• rakentaminen
• tiimityö
• Tiimityöskentely

Tiimitoiminnan vahvuus perustuu jäsenten sitoutumiseen yhteiseen päämäärään, jossa jäsenten erilaisuutta hyödynnetään toisiaan täydentävinä. Sitoutuneen tiimin suoritus paranee, kun sen jäsenet ottavat yhteisen vastuun tavoitteista ja tukevat kollegoiden henkilökohtaista kehittymistä.

Tiimin tarkoitus on saada aikaan enemmän ja paremmin. Tiimin perustaminen alkaa siitä, että se rakennetaan jotain tiettyä tehtävää varten ja jäsenten valinnassa punnitaan soveltuvuus juuri siihen tehtävään. Oikein valitut tiimiroolit edesauttavat henkilöiden koko potentiaalin hyödyntämistä. (Jabe 2017, 85.)

Tehokkaan tiimin rakentamisessa huomioidaan jäsenten soveltuvuus juuri siihen tehtävään, johon heidät valitaan. Tiimissä on otettava huomioon jäsenien heikkoudet ja vahvuudet sekä luontainen rooli toimia. Kun tiimin jäsen kokee työn motivoivaksi, on osaamiseen liittyvää puutetta mahdollista parantaa kouluttamalla häntä tehtävään.  Työntekijöiden halu oppia ja kehittyä on yleisesti tärkeää ja työn merkitys saattaa tulla vasta sen jälkeen.  Tiimin sisäistä viestintää voidaan toteuttaa eri persoonallisuustyypeille sopivana niin, että se on suunnitelmallista ja tehokasta kohderyhmälle. (Jabe 2017, 86.) 

Täydellisessä tiimissä sen jäsenet toimivat yhteen, tuovat ryhmään lisäarvoa ja hyödyntävät toistensa vahvuuksia

Erilaiset yksilöt muodostavat yhdessä toimivan tiimin. Täydellisessä tiimissä sen jäsenet toimivat yhteen, tuovat ryhmään lisäarvoa ja hyödyntävät toistensa vahvuuksia. Tiimin yksilöiden pätevyyttä voidaan parantaa koulutuksilla ja sitä saavutetaan kokemuksen myötä – jäsenten on kuitenkin sopeuduttava työyhteisöön. Sitoutuneen ja yhteensopivan tiimin vahvuus on siinä, että kaikki työskentelevät yhden yhteisen päämäärän eteen. (Jabe 2017, 85.) 

Mikäli tiimi toimii työryhmänä ilman yhteistä päämäärää tai tavoitetta, voi jäsenten vuorovaikutus jäädä hyödyntämättä. Jos kaikki tiimin jäsenet ovat esimerkiksi luovia, ryhmän homogeenisuuden vuoksi luovuuden hyödyntäminen voi jäädä vajaaksi. Toimivan tiimin tunnusmerkki on, että jokainen jäsen tuo siihen lisäarvoa. Ihmisten eriasteinen ja – suuntainen halukkuus toimia tiimissä eroaa ja se on hyväksyttävä yhtenä ominaisuutena, ja tiimin rakentamisessa arvioitavana tekijänä. Jäsenten vaihtamista tiimin sisällä voidaan tehdä kulloisenkin tarpeen mukaan. (Jabe 2017, 85.) 

Vetovastuu vaihtuu ja huippuyksilö siivittää

Kiertävä vetovastuu, missä vetäjä jakaa tehtävät ja vastuut tiimiläisille, on luonteenomaista toimivalle tiimille. Selkeän vetovastuun puuttuminen saattaa johtaa tiimin sisällä ristiriitoihin ja jäsenien ylireagointeihin, kun taas saman johtajan vastuulla vetovastuusta voi tulla byrokraattista ja tiimin dynamiikka kärsii. (Jabe 2017, 86.) 

Huippuyksilö tiimissä yltää lähes jatkuvasti huipputuloksiin. Lyhyellä tähtäimellä huippuyksilö nostaa esimerkillään koko tiimin tasoa, ja muut voivat ottaa häneltä oppia ja saada rohkaisua. Pitkällä tähtäimellä huippuyksilö opettaa muita tiimiläisiä myös kehittymään. Mikäli tiimillä on hyvä yhteishenki, työyhteisön muiden jäsenien tulokset todennäköisesti paranevat esimerkin kautta. (Jabe 2017, 90.)

Lopputuloksena Dream Team?

Teoriassa unelmatiimin perustaminen vaikuttaa helpolta. Valitaan oikeat, riittävän pätevät yksilöt ja osoitetaan heille oikeat tehtävät. Tarvittaessa voidaan lisätä vielä huippuyksilö nostamaan ryhmän tasoa, ja korottamaan tehokkaan tiimin laatua huippusuorituksiin.

Todellinen tilanne tiimin perustamisessa on huomattavasti monimutkaisempaa, vaikka kaikki yllä mainitut seikat huomioimalla onnistumisprosentti todennäköisesti nousee. Valmiista työyhteisöstä perustettavan tiimin roolittamisessa voidaan miettiä jokaiselle henkilölle parhaiten sopivat tehtävät ja varmistaa henkilöiden yhteensopivuus. Rekrytoimalla perustettavan tiimin kokoaminen meneekin monimutkaisemmaksi, kun joudutaan arvioimaan henkilöiden pätevyyden lisäksi työ- ja henkilökohtaista roolia sekä sopivuutta uuteen työyhteisöön.  Nykypäivän rekrytointi on mennytkin siihen suuntaan, että pyritään palkkaamaan entistä valmiimpia työntekijöitä. Vanhaan, mestari ja kisälli -perehdyttämiseen ja työhön opettamiseen, ei vaikuttaisi olevan enää liiketoiminnassa rahaa. Erilaiset työntekijöiden testaukset ja monivaiheiset haastattelut ovat tulleet paikkaamaan tuota muutosta niin, että työnhakijoita karsitaan riittävän pitkään ja hartaasti sopivan henkilön löytämiseksi.  

Tiimityöskentelyä, johtamista ja yksilöiden erilaisuutta työyhteisössä sekä nuorten sitoutumista työyhteisöihin tarkasteltiin valmistuneessa opinnäytetyössä (Mäntyharju 2024).

Lähteet

Mäntyharju, J. 2024. Toimiva organisaatio, johtaminen ja johdettavat – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Jabe, Marjatta 2017. Erilaisten ihmisten johtaminen. Helsinki: Kauppakamari.