Tekonurmikenttien vihreämpi tulevaisuus: Kumirouheen aika on ohi
”Vihreää pelialustaa säällä kuin säällä”. Näillä sanoilla tekonurmikentät tulivat osaksi jalkapalloilun pelikenttiä, mutta nyt sanan ’vihreä’ merkitys on astumassa merkittävään rooliin. Lokakuussa 2023 voimaan astuneen EU-tasoisen mikromuovirajoituksen myötä tekonurmikenttärakentamisessa on alkamassa uusi aikakausi, jolla luodaan kestävämpi tulevaisuus niin ympäristölle kuin koko jalkapalloilulle.
EU:n mikromuoviasetus koskee alle 5 millimetrin kokoisia veteen liukenemattomia ja ympäristössä hajoamattomia polymeeripartikkeleita, kuten kumirouhetta. Se on ominaisuuksiltaan optimaalinen jalkapalloiluun ja turvallinen kaiken tasoisilla tekonurmikentillä. Jalkapalloilulle myönnettiin kahdeksan vuoden siirtymäaika ja tämä tarkoittaa, että uusia tekonurmikenttiä ei saa enää rakentaa kumirouheella vuoden 2031 jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkia kenttiä tulisi vaihtaa heti vaan kumirouhetäytteiset tekonurmikentät voivat olla käyttöikänsä päähän vielä vuoden 2031 jälkeen. Alan onkin keskityttävä kehittämään ja innovoimaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja täyteainemateriaaleille. On jo olemassa kenttiä, joissa käytetään ympäristöystävällisiä tai biohajoavia täyteaineita, ja tutkimustyö jatkuu uusien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tämän muutoksen myötä tekonurmikenttien suunnittelu ja täyteainemateriaalien valinta nousevat entistä tärkeämpään rooliin kestävän ja vastuullisen rakentamisen näkökulmasta.
Euroopassa on yli 40 000 täysimittaista tekonurmikenttää sekä yli 70 000 pienkenttää. Näistä kentistä noin 85 % on täyteaineeltaan polymeerisiä eli kumirouhetta. EU:n arvion mukaan kultakin kentältä poistuu kumirouhetta noin 1000 kg vuodessa. Todellisuudessa tämä määrä on vieläkin suurempi ja sen todistaa useat tutkimukset. Joiltakin kentiltä poistuma on muutamissa kiloissa, kun taas joiltakin kentiltä voi poistua jopa 10 000 kiloa vuoden aikana.
Opinnäytetyössäni mikromuoviasetuksen aiheuttamia haasteita jalkapalloilulle. Avaan kumirouheen aiheuttamaan ongelmaa etenkin kumirouheen kulkeutumisen osalta 2022 julkaistun tekonurmihankkeen pohjalta. Esittelen uusia täyteainevaihtoehtoja kumirouheen korvaajaksi ja selvennän niiden ominaisuuksia ja soveltuvuutta varsinkin meidän Pohjoisiin olosuhteisiin. Opinnäytetyössä käsitellään myös Ruotsissa käynnissä olevasta tutkimuksesta uusien ympäristöystävällisten täyteaineiden turvallisuudesta sekä soveltuvuudesta vastaamaan nykypäivän standardeja.
Kuva 1. Tekonurmikenttä (Unisport-Saltex Oy)
Kumirouheen kulkeutuminen tekonurmikentiltä on pysäytettävä!
Palloliiton ja Helsingin kaupungin yhteistyössä teettämä TEKONURMI-hanke käynnistyi vastauksena keskusteluun kumirouheen haitallisista vaikutuksista, ja sen tavoitteena oli tutkia kumirouheen leviämistä ympäristöön tekonurmikentillä. Kolmen vuoden aikana kahdella helsinkiläisellä kentällä (Pirkkola ja Puotila) hankkeessa tutkittiin kolmen vuoden ajan kenttämittausten ja kyselytutkimusten avulla kumirouheen leviämistä ja arvioitiin nykyisiä menetelmiä sen ehkäisemiseksi.
Tuloksena saatiin tietämys siitä, miten ja mihin kumirouhe kulkeutuu kentiltä. Suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi todettiin talvella aurattavan lumen mukana kerääntyvä kumirouhe. Se mihin lumikasat jäävät sulamaan on suurimmassa roolissa siihen, että päätyykö kumirouhe vesistöihin tai maaperään kenttäalueen ulkopuolelle. Kenkätestien avulla huomattiin myös, että pelaajien mukana pelkästään kenkien osalta yhdeltä kentältä voi poistua vuodessa lähes 900 kg kumirouhetta. Tämä on vasta puoli totuutta, sillä tiedän itse jalkapalloa kumirouhekentillä pelanneena, että kumirouhetta löytyy pelien ja harjoituksien jälkeen jokaisesta vaatekappaleesta sekä kehon kolkasta.
On valitettavaa, että kierrätettävyys ja uudelleenkäyttö eivät olleet suunnittelijoiden mielessä tekonurmen kehityksen alkuvaiheessa. Tämä haastaa meidät nyt löytämään tehokkaita ratkaisuja ja menetelmiä jälkikäteen. Näin nuoren suunnittelijan näkökulmasta muutos tulee kestämään kauan ja se tulee kalliiksi. Jos emme me tee tätä muutosta, kuka tekee? Jos emme tee sitä nyt, milloin?
Ympäristön puolesta – Punainen kortti kumirouheelle!
Ympäristöystävällisten täyteaineiden rooli tekonurmikenttien kestävässä tulevaisuudessa on ratkaiseva, mutta haasteena on löytää täyteaine, joka täyttää pelaajien tarpeet ja täyttää samat pelilliset vaatimukset yhtä hyvin kuin kumirouhe. Jatkuvat tutkimukset ja testit auttavat kehittämään parempia vaihtoehtoja ja mahdollistavat kestävän kehityksen tekonurmikenttien rakentamisessa. Vaikka laboratoriotestit voivat osoittaa uuden tuotteen pätevyyden, lopullinen päätös tehdään pelaajien kokemuksen perusteella.
Suomessa on jo monilla paikkakunnilla käytäntönä, ettei uusiin kenttiin tule täyteaineeksi kumirouhetta. Jos otetaan esimerkkinä kymmenen uuden kentän investoinnit huomioon niin seitsemän kymmenestä kentästä ovat täyteaineeltaan jotain muuta kuin kumirouhetta. Näitä ovat esimerkiksi puurouhe, pinnoitettu ja pyöristetty hiekka (BioFlex ja BioFlex Eco), luonnonkorkki, oliivikivirouhe sekä maissintähkä. Nämä jo Suomen kentilläkin käytössä olevat täyteaineet täyttävät FIFA:n määrittämät laatustandardit. Kentän rakenteeseen lisättävällä alapuolisella joustolla kentät täyttävät myös FIFA Quality sekä Quality Pro tason standardit, jolla jälkimmäisellä voidaan pelata korkeimman sarjatason pelejä kuten Veikkausliigaa tai arvokisoja. FIFA on kuitenkin linjannut, ettei tekonurmialustoilla enää pelata arvokisoja.
Veritas Stadionille Turkuun asennettiin vuonna 2023 luonnonnurmen tilalle tekonurmipinnoite. Sillä haluttiin lisätä käyttötuntien määrää kentällä sekä mahdollistaa ympärivuotinen käyttö. Kyseisen kentän täyteaineena toimii BioFlex, joka on polymeeripinnoitteella pyöristettyä hiekkaa ja se täyttää voimaan astuneen mikromuoviasetuksen. Kentällä pelataan muun muassa Veikkausliigaa sekä siellä on pelattu Naisten UEFA Nations Leaguen avausottelu Suomi vs. Slovakia.
Kuva 2. Kupittaan jalkapallostadion eli Veritas Stadion. (kuva Lauri Salonen Sweco PM Oy)
Opinnäytetyön tarkasteltu toinen tutkimus koski Ruotsissa Solnassa pienkentillä testissä olevia ympäristöystävällisiä täyteaineita. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja perinteisille synteettisille täyteaineille. Tutkimuksessa on ollut kaksi testijaksoa, joilla kummallakin kerralla neljällä pienkentällä on ollut eri ympäristöystävällinen täyteainevaihtoehto. Kyseinen tutkimus suoritettiin ennen mikromuoviasetuksen voimaan astumista, joka aiheutti sen, että jotkin testatuista täyteaineista eivät täyttäisi nykyistä mikromuoviasetusta. Perimmäinen ajatus hankkeella on äärimmäisen tärkeä. Jos tämän kaltaisia hankkeita ei tehtäisi, ei myöskään voitaisi jalkapalloyhteisönä kehittyä.
Viimeinen vihellys – Kohti puhdasta pelikenttää
Tulevaisuudessa meillä on kenttiä, jotka eivät ainoastaan ole visuaalisesti houkuttelevia, vaan myös kantavat vastuunsa ympäristöstämme. Vuosi 2031 ei ole pelkästään määräaika, vaan mahdollisuus olla edelläkävijöitä. Se on osoitus, että urheilu ja ekologia voivat kulkea käsi kädessä.
Meidän on suunniteltava kenttäalueemme oikeaoppisesti, ei pelkästään täyttääksemme mikromuovirajoituksen vaatimuksia, vaan myös kunnioittaaksemme niitä sukupolvia, jotka seuraavat meitä. Meillä on mahdollisuus luoda perintö, joka ylittää pelkän pelin – perintö, joka kertoo tarinaa kestävyydestä, innovaatiosta ja vastuullisesta johtajuudesta. Ottakaamme yhdessä tämä askel kohti kestävää tulevaisuutta – kenttämme ansaitsevat sen, ja niin ansaitsevat myös tulevat sukupolvet.
Lähde:
Lagerström, J. 2024. Tekonurmikenttien suunnitteluratkaisut nykypäivän ympäristövaatimuksilla – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.