Tietomallit ovat jo arkea suunnittelussa – miksi hyödyntäminen loppuu, kun rakennus valmistuu?
Rakennuksen tietomalli kulkee mukana suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta katoaa usein siinä vaiheessa, kun rakennus otetaan käyttöön. Tilanne on ristiriitainen, sillä rakennuksen pisin vaihe on vasta alkamassa. Samalla hukataan iso osa sen hyödyistä. Miksi näin käy ja mitä asialle voitaisiin tehdä?
Tietomalli on vain suunnittelun työkalu?
Rakennusalalla on jo pitkään ollut tietomalleja (BIM, Building Information Model), jotka ovat käytännössä digitaalisia versioita rakennuksista. Se sisältää tietoa muun muassa rakenteista, materiaaleista, laitteista ja järjestelmistä. Suunnittelijoille se on arkipäiväinen työkalu, ja työmaallakin sitä hyödynnetään yhä enemmän. Mutta kun rakennus valmistuu, tietomalli jää usein pölyttymään. Tämä on ristiriitaista, sillä rakennuksen käyttö-, ylläpito- ja kunnossapitovaihe muodostaa ajallisesti suurimman osa-alueen rakennuksen elinkaaresta. Tietomallin arvo kasvaisi merkittävästi, jos sitä hyödynnettäisiin koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Suurimmat ongelmat ei johdu työkaluista
Tietomallit ovat toimivia työkaluja, jotka tehostavat työntekoa. Tietomallien hyödyntämiseen ylläpitovaiheessa on kehitetty monia ohjelmistoja, mutta niiden käyttö on edelleen vähäistä. Ongelma ei siis ole työkaluissa, vaan siinä, miten niitä käytetään tai jätetään käyttämättä.
Tyypillisimpiä ongelmia ovat:
- tietomalli tehdään suunnittelua ja rakentamista varten, ei ylläpitoa varten
- malliin ei tuoteta ylläpidossa tarvittavaa tietosisältöä
- vastuu tietomallista katoaa hankeen valmistuessa
- ylläpidolla ei ole työkaluja tai osaamista hyödyntää mallia
Lopputuloksena on hyvä työkalu, jota hyödynnetään vajaalla kapasiteetilla.
Mitä hyötyä tietomalleista olisi käytön, ylläpidon ja kunnossapidon aikana?
Tietomallilla on valtavasti potentiaalia rakennuksen käytön, ylläpidon ja kunnossapidon aikana, mutta sitä ei hyödynnetä tehokkaasti. Tietomallin arvo ylläpitovaiheessa perustuu erityisesti kykyyn tukea päivittäisiä operatiivisia tehtäviä.
Keskeisimmät hyödyt voidaan tiivistää näin:
- Tieto yhdessä paikassa: kaikki rakennuksen tiedot löytyvät yhdestä mallista, ei hajallaan järjestelmissä
- Nopeampi vian diagnosointi: huoltohenkilö näkee suoraan tietomallista, mikä laite on kyseessä, missä laite sijaitsee ja miten se liittyy muihin järjestelmiin
- Ennakoiva kunnossapito: malliin yhdistetty data auttaa ennustamaan huoltotarpeita ja kustannuksia
- Parempi päätöksenteko: korjaukset ja investoinnit voidaan perustaa ajantasaiseen tietoon
- Käyttäjäkokemuksen parantaminen: tilojen käyttöä voidaan analysoida ja optimoida
Yksinkertaistettuna tietomalli voi toimia rakennuksen digitaalisena käyttöohjeena.
Teknologia on jo olemassa – puuttuu vain prosessi, joka tekisi siitä hyödyllisen
Rakennusala toimii edelleen vahvasti projektiajattelun varassa: hanke alkaa, hanke päättyy ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan. Rakennus on kuitenkin vasta elinkaarensa alussa ja siirtyy käyttöön vuosikymmeniksi, ja juuri silloin tiedolla olisi eniten arvoa. Ylläpito jää helposti omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen, vaikka se on ajallisesti rakennuksen elinkaaren merkittävin vaihe. Jos tietomallin potentiaalia halutaan hyödyntää täysimääräisesti, ajattelutavan on muututtava. Ympäristöministeriön uusi asetus korostaa rakennustiedon hallintaa ja sen hyödyntämistä koko elinkaaren ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietomallien ja muun digitaalisen tiedon tulisi palvella myös rakennuksen käyttöä ja ylläpitoa, eikä pelkästään suunnittelua ja rakentamista (Ympäristöministeriö, 2025).
Lähteet
Perho, S. 2026. Tietomallipohjaisten toimintatapojen tarveselvitys. [AMK-opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717937
Ympäristöministeriö. 2025. Asetus 1340/2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2025/1340
Artikkelin kuva: Adobe Stock