Turvallinen talotekniikan peruskorjaus laboratorioympäristössä – miten varmistetaan työn toteutus ilman toiminnan keskeytystä?
Talotekniikan peruskorjaustyö käytössä olevassa laboratorioympäristössä vaatii poikkeuksellista suunnittelua ja riskienhallintaa. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten käyttäjien, työntekijöiden ja kalliin laitteiston turvallisuus voidaan varmistaa, kun tutkimus- ja opetustoiminta jatkuu keskeytyksettä rakennustöiden aikana.
Kun talotekniikan peruskorjaustyöt ja laboratoriotutkimukset kohtaavat
Laboratoriokiinteistöt ovat usein ympärivuorokautisessa käytössä, eikä toimintaa voida keskeyttää edes talotekniikan peruskorjauksen ajaksi. Samanaikaisesti tiloissa tehdään tutkimusta ja näytteiden käsittelyä, joissa jo pienikin häiriö voi vaarantaa turvallisuuden, heikentää tutkimustulosten luotettavuutta tai vaurioittaa arvokasta laitteistoa.
Talotekniikalla on merkittävä osuus laboratorioympäristössä. Ilmanvaihto, jäähdytys, sähkö, valaistus ja automaatio varmistavat paitsi olosuhteet kiinteistön toiminnalle, myös käyttäjien ja tutkimusten toteuttamiseen vaadittavan turvallisuuden. Näiden järjestelmien saneeraus käytössä olevassa kiinteistössä edellytti erityistä huolellisuutta työnsuunnittelussa.
Opinnäytetyössäni tarkastelin talotekniikkatöiden turvallista toteutusta Helsingin Meilahden sairaala-alueella sijaitsevassa Biomedicum Helsinki 1 -kiinteistössä, jossa tehtiin laajamittainen talotekniikan peruskorjaus kiinteistön samalla ollessa käytössä.
Turvallisuus alkaa huolellisesta suunnittelusta
Turvallinen toteutus ei koostu yksittäisistä suojatoimista, vaan kokonaisvaltaisesta ennakoinnista. Toimivassa laboratoriossa riskienhallinta ulottui:
- työmaan työntekijöihin
- laboratorioiden käyttäjiin
- herkkiin tutkimuslaitteisiin
- laboratorioturvallisuuden erityisvaatimuksiin
Lääketieteellisiä laboratorioita ohjaa SFS-ISO 15190:2021 -standardi, joka määrittää turvallisuusvaatimukset muun muassa biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten riskien hallintaan. Standardin soveltaminen rakennustyön aikana tuki riskienhallintaa, suojauksen suunnittelua sekä henkilöstön perehdytystä.
Yhteistyö ja viestintä ratkaisevina turvallisuustekijöinä
Yksi keskeisimmistä turvallisuustekijöistä oli käyttäjien viestintä. Työt vaikuttavat usein suoraan käyttäjien päivittäiseen toimintaan, jolloin töiden vaikutusten ennakointi oli ratkaisevassa asemassa.
Kohteessa käyttäjille järjestettiin infotilaisuus kolme kuukautta ennen töiden alkua, ja heille toimitettiin kirjalliset ennakkovalmisteluohjeet suomeksi ja englanniksi. Ajoissa toteutettu ja aktiviinen tiedottaminen sekä yhteiset pelisäännöt mahdollistivat hallitun toiminnan myös poikkeustilanteissa.
Työturvallisuus ja laitesuojaus poikkeuksellisessa työympäristössä
Laboratorioympäristössä työntekijät voivat altistua esimerkiksi kemikaaleille tai säteilylle, mikä korosti työturvallisuuden merkitystä. Ilmanvaihtoon liittyvissä muutostöissä käyttökatkot suunniteltiin huolella ja käyttäjiä tiedotettiin katkoista hyvissä ajoin. Laitteisiin, kuten vetokaappeihin, asetettiin fyysiset käyttökieltomerkinnät katkojen ajaksi. Työntekijöiden turvallisuus varmistettiin kohdekohtaisella perehdytyksellä ja selkeällä työalueiden rajauksella.
Herkkien tutkimuslaitteiden suojaaminen oli kriittistä pölyn ja tärinän aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Laitteet suojattiin pölynsuojamuovilla ja tarvittaessa erillisillä vanerikoteloilla.
Turvallisuus luo perustan myös toiminnan pitkäjänteiselle jatkuvuudelle
Talotekniikkasaneerauksen myötä saavutettiin paitsi uudistettu talotekniikka, myös parantunut toimintavarmuus sekä turvallisempi tutkimusympäristö.
Tuloksia voidaan hyödyntää laajasti kaikissa vastaavissa kohteissa, joissa laboratoriotoiminta ja rakennustyöt kohtaavat. Toimivassa laboratorioympäristössä turvallisuus on aina toiminnan perusedellytys.
Lähde:
SFS-ISO 15190:2021. Lääketieteelliset laboratoriot. Turvallisuusvaatimukset.
Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2021.