Investointi vai ihannekuva? Turku-Lieto raitiotien esiselvitys puntarissa
Raitiotiet ovat yhä laajemmin alkaneet haastamaan bussiliikennettä kaupunkijoukkoliikennejärjestelmänä. Väestönkasvu, ilmastotavoitteet ja monet muut modernien kaupunkien aihealueet ovat aiheuttaneet tarpeen kaupunkijoukkoliikennejärjestelmien uudelleen tarkastelulle.
Suomessa raitiotiehankkeita on käynnissä sekä suunnitteilla useissa eri kaupungeissa. Erityisesti Turun kaupungin osoittama kiinnostus raitiotiehanketta kohtaan on tuonut aiheen myös Varsinais-Suomen alueelle. Tämän pohjalta myös Lieto on mukana tarkastelemassa voisiko raitiotie olla osa sen tulevaisuutta.
Esiselvitys on suunnitteluprosessi
Liedon kaupunki on tilannut raitiotien esiselvityksen välille Turku–Lieto. Se tarjoaa ensimmäisen kokonaiskuvan siitä, mitä raideyhteys Turusta Lietoon edellyttäisi ja mitä se voisi tarjota.
Esiselvityksen tarkoituksena on ollut luoda niin pohja raitiotien toteutettavuuden arvioinnille kuin myös tarjota Liedolle lähtökohta jatkosuunnittelulle. Tarve sille on esitetty ensisijaisesti poliittisesta näkökulmasta, ei niinkään tarpeesta joukkoliikennemuodon muutokselle. Se on kuitenkin ollut ajankohtainen myös kaupunkikehityksellisestä näkökulmasta.
Esiselvitys on suunnitteluprosessi, jonka tavoitteena on selvittää, onko hankkeelle edellytyksiä ja millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Se ei sido tilaajaa toteutukseen. Tässä esiselvityksessä on tarkasteltu kolmea raitiotien linjausvaihtoehtoa, joista on tutkittu jokaisen linjan pituus, pysäkkimäärä, matka-aika ja nykyistä matkustajapotentiaalia. Lisäksi on kartoitettu Liedon nykytila, jonka pohjalta selvitys on ollut mahdollista toteuttaa.
Kolme linjausta, kolme erilaista profiilia
Raitiotien linjausvaihtoehdoista nousi esiin erityisesti kaksi kolmesta vaihtoehdosta, VE2 Littoinen-Loukinainen-Lieto sekä VE3 Turku-Lieto. Nämä erottuivat selkeästi nykyisen matkustajapotentiaalin ja maankäytön perusteella sekä tulevan maankäytön perusteella. Tulevaa maankäyttöä oli tutkimuksen aikaan suunniteltu melko lyhyellä aikavälillä vain vuoteen 2035 asti. Vaihtoehdon VE1 Littoinen-Suopohja-Lieto osalta ilmeni useampia haasteita, kuten nykyisen matkustajapotentiaalin selkeä vähäisyys.
Seuraavaksi esitetyssä karttakuvassa on tutkitut reittivaihtoehdot sekä alustavat pysäkkien sijainnit sijoiteltuna. Reittivaihtoedot muodostuivat Liedon kaupungin lähtöaineiston pohjalta.
Erityisesti matkustajapotentiaalin arviointiin liittyi tekijöitä, jotka vaikuttivat tutkimuksen luotettavuuteen. Matkustajapotentiaalia määriteltäessä havaittiin, ettei käytetty aineisto ollut täysin riittävä, jotta tutkielman tulos tältä osin olisi ollut luotettava. Aineisto ei sisältänyt esimerkiksi työpaikkamääriä, jotka olisivat vaikuttaneet todennäköisesti matkustajapotentiaaliin. Tästä huolimatta käytetty aineisto antoi suuntaa antavat tulokset.
Lisäksi kustannuksia arvioitaessa on vertailtu useampien raitiotiehankkeiden kustannuksia. Näistä valittiin parhainten tähän sopiva kustannusarvio, jonka perusteella selvityksessä esitetyt kustannukset on laskettu. Kustannukset evät ota huomioon esimerkiksi vaunuinvestointeja tai muita suunnittelun edetessä esiin tulevia kustannustekijöitä.
Alla on esitetty linjausvaihtoehdoista koottu vaikutustenarviointi, joka esittelee vaihtoehtojen keskeisimmät erot.
Vaikutusten arvioinnin yhteydessä nousi esiin merkittäviä haasteita. Yksi näistä oli väestönmäärän riittämättömyys. Toistaiseksi Liedolla ei ole riittävää väestö- ja työpaikkamäärää, jotta raitiotiehanke olisi kannattava. Tähän Lieto voi vaikuttaa maankäyttöä kehittämällä ja suunnitelmallisella väestö- ja työpaikkamäärän kasvattamisella.
Seuraava esiin noussut kysymys oli se, onko raitiotiehankeen edellyttämä väestönkasvu realistista Liedon kokoiselle kaupungille. Tämä kysymys vaatii erityisesti jatkosuunnittelussa tarkempaa tarkastelua. Liedon strategian mukaisesti sen tavoitteena on hallittu väestönkasvu. Voidaan kuitenkin todeta, että riittävän pitkällä aikavälillä tällainen saattaisi olla mahdollista.
Raitiotiet kaupunkien imagon nostattajina
Tulosten perusteella voidaan todeta, että raitiotie soveltuisi Liedon pitkän aikavälin strategioihin. Se vahvistaisi erityisesti:
- Kestävää kasvua, kun rakentaminen keskittyisi joukkoliikennevyöhykkeille
- Ilmastotavoitteita, sillä raitiotie on paikallispäästötön
- Seudullista saavutettavuutta
Useiden kaupunkien kokemukset – esimerkkinä Tampere – osoittavat, että raitiotie voi lisätä keskustojen elinvoimaa ja houkutella uutta rakentamista sen vaikutusalueelle. Liedossa vaikutukset olisivat todennäköisesti saman suuntaiset.
Mitä tulisi siis vielä tarkastella?
Esiselvityksessä suositellaan tarkempia tarkasteluja etenkin seuraavien aihealueiden osalta:
- Raitiotien kustannukset, jotka nykyisellään perustuvat vain linjakilometreihin
- Tarpeen ja kysynnän kartoittaminen – Onko raitiotielle riittävästi kysyntää?
- Vaikutusten tarkempi ja laajempi arviointi
- Haittojen laajempi ja kriittinen tarkastelu
Lisäksi esiselvityksessä esiteltiin mielenkiintoinen vaihtoehto: mitä, jos raitiotie ulottuisi vain Tuulissuolle? Vastaisiko tämä paremmin kysyntään ja tarpeeseen? Tällöin runkolinja 6 palvelisi joukkoliikennettä Liedosta Turkuun ja raitiotie voisi palvella joukkoliikennettä välillä Tuulissuo – Turku. Näin matkustustarve ja -kysyntä täyttyisivät todennäköisemmin.
Raitiotien jatkosuunnittelu – kyllä vai ei
Raitiotie Turusta Lietoon ei ole pelkkää sananhelinää – se on varteenotettava pitkän aikavälin vaihtoehto. Se voisi merkittävästi kasvattaa Liedon vetovoimaa ja vauhdittaa kaupungin kehitystä, kunhan maankäyttö ja väestö kasvaa samaan tahtiin. Raitiotien rajausta ja realistista aikajanaa tulisi kuitenkin vielä tarkastella, jotta se todella vastaisi tarpeeseen.
Raitiotien jatkosuunnittelu on perusteltua, mutta se vaatii syventäviä selvityksiä ja myös erityisen kriittistä tarkastelua. Ilmoilla on edelleen monia haastavia kysymyksiä, joihin on syytä pureutua ja selvittää vastaukset.
Lähde:
Eronen, J. 2026. Raitiotien esiselvitys välille Turku-Lieto – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Artikkelikuva: Microsoft Office, kuvapankki