Mihi sä oikke painut?
Puurakentaminen on yleistynyt viime vuosina kaavoituksen helpotusten, poliittisen ohjauksen ja ympäristöperusteisten tavoitteiden myötä. Samalla tilaelementtirakentaminen on noussut yhdeksi vaihtoehdoksi puukerrostalojen toteuttamisessa. Mutta mitä tapahtuu, kun käytännön arki kohtaa rakenteiden teoreettisen toiminnan? Tämä selviää tasolaserin ja laserkeilaimen avulla.
Kuusi vuotta vanhassa tilaelementtirakenteisessa puukerrostalossa mitattiin yllättävän suuria korkopoikkeamia. Vaikka rakennus vaikuttaa ulospäin ryhdikkäältä ja sen rakenteellinen turvallisuus ei ole välittömästi uhattuna, niin yksityiskohtainen mittausdata kertoo muuta. Käytävien kallistumat, huoneistojen oviongelmat ja toistuvat korkoerot paljastavat ilmiötä, joita ei voida ohittaa pelkkänä asennusvaiheen virhemarginaalina.
Tulokset nostavat esiin kysymyksen:
Missä kulkee raja tavanomaisten mittapoikkeamien ja pidempiaikaisten rakenteellisen käyttäytymisen välillä? Tilaelementtirakentamisen yleistyessä tällaiset havainnot tarjoavat arvokasta tietoa siitä miten tilaelementtirakenteisen puukerrostalon olisi hyvä suunnitella sekä toteuttaa.
Miksi korkoeroja syntyy?
Tämä Etelä-Suomessa sijaitseva tilaelementtirakenteinen puukerrostalo on valmistunut 2019 ja siihen suoritettiin painumamittaukset kuuden vuoden jälkeen, joten olettaa saattoi, että jonkinlaista korkopoikkeamaa on havaittavissa. Mittauksissa keskityttiin rakennuksen porrastasanteisiin, joiden korkoja verrattiin kerroskohtaisesti käytäviin sekä asumattomiin huoneistoihin, joita oli mittauksen aikana yksitoista tyhjillään. Tulokset osoittavat, että porrastasanteiden korkoprofiilit olivat suhteellisen tasaisia, mutta käytäväalueilla korkoeroja havaittiin jopa noin 30 mm korkopoikkeamia porrastasanteisiin verrattuna. Tilaelementtirakenteinen puukerrostalo asettaa myös erilaisia vaatimuksia rakenteiden toimivuudelle, koska elementtien liitokset, materiaalien kosteuseläminen ja rakenteiden kuormitukset voivat aiheuttaa painumia. Näillä voi olla vaikutusta taas korkoeroihin ja rakennuksen käytettävyyteen, turvallisuuteen sekä kestävyyteen (WoodWorks 2020; Swedish Wood 2023)
Tämä herättää kysymyksen:
Miksi käytävät elävät, mutta porrastasanteet pysyvät kurissa? Mahdolliset syyt löytyvät ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteesta. Siellä tilaelementit on asennettu betonipalkkien päälle ilman erillistä korkosäätöä, jolloin betonipalkin mahdolliset korkopoikkeamat siirtyvät suoraan yläpuolisiin rakenteisiin. Näihin korkoeroihin vielä lisätään tilaelementtirakenteen puristuvat materiaalit, kuten solukumieristeet, mitallistetut lankut, OSB- ja puukuitulevyt, niin alapohjan korkomuoto alkaa kertaantua ylöspäin mentäessä.
Tilaelementtien ja CLT-rakenteiden yhteiselo ei ole ongelmatonta
Tässä kyseisessä kohteessa porrashuoneet sekä hissikuilut on toteutettu hyödyntämällä CLT-elementtejä, kun taas muu rakennus perustuu tilaelementteihin. Näiden kahden rakenteen liitoksissa syntyy helposti jäykkyyseroja, jotka voivat aiheuttaa paikallisia muodonmuutoksia. Mittaustuloksissa tämä näkyi erityisesti A-rapun hissikuiluissa, jossa havaittiin läpikerroksien samoissa sijainneissa havaittavia halkeamia seinissä. Lisäksi kohteessa havaittiin oven sulkeutumiseen perustuvaa ongelma sekä ongelmakohtia tiettyjen ovien saranoissa, näissä kaikissa kohdissa voi mittaustuloksista todeta korkopoikkeamaa.
Mittausten tarkkuus ja tulkinnan vaikeus
Koska rakennusvaiheessa ei ole mitattu todellisia lattiakorkoja, niin mittauksien vertailukorkona hyödynnettiin piirustusten mukaisia arvoja. Tämä tuo mukanaan epävarmuutta tuloksiin, koska havaitut korkoerot voivat johtua mittausvirheestä, toleransseista, asennuspoikkeamasta tai todellisesta painumasta. Kyseisessä kohteessa kokonaisvirhemarginaaliksi arvioitiin jopa ± 7 mm. Virhemarginaalin suuruuteen vaikuttaa mittauspisteen sijainti mittalaitteesta.
Jatkotoimenpiteet – ei pelkkä mittaustulos riitä
Vaikka tämä opinnäytetyö toi esiin useita merkittäviä korkopoikkeamia sekä esitti niille teknisiä ja rakenteellisia mahdollisia selityksiä, niin pelkkä mittaustieto ei yksin riitä kohteen kokonaiskuvan muodostamiseen. Mittausmenetelmillä voidaan paikantaa korkopoikkeamat ja arvioida niiden suuruutta sekä syitä, mutta niiden syy ja seurauksen ymmärtäminen edellyttää jatkotutkimuksia. Tarvitaan tarkempia kuormituslaskelmia, materiaalien käyttäytymisen mallintamista sekä koko kuormansiirtoketjun analysointia. Vasta näiden pohjalta voidaan luotettavasti arvioida ovatko havaitut korkoerot seurausta esimerkiksi painumasta, asennustoleransseista, rakenteellisesta epäjatkuvuudesta tai kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta. Nämä tiedot sekä opinnäytetyö antavat arvokasta tietoa paitsi kyseisen kohteen ylläpitoa ajatellen, niin myös tulevien puurakenteisten tilaelementtirakennusten suunnittelussa sekä toteutuksessa.
Suunnittelijoille ja toteuttajille
Kohde osoittaa sen, että pelkkä rakenne ei ratkaise tilaelementtirakentamisen onnistumista. Pienetkin asennusvirheet, huomaamattomat materiaalipoikkeamat ja dokumentoinnin puutteet voivat aiheuttaa koko rakennuksen elinkaaren aikana merkittäviä ongelmia. Tässä kyseisessä kohteessa poikkeamat eivät ole aiheuttaneet merkittäviä rakenteellisia vaurioita, mutta tulevissa projekteissa painumien hallinta tulisi huomioida jo suunnittelupöydällä.
Lähteet
Swedish Wood. 2023. Moisture-related wood movement. Swedish Wood -verkkosivusto. (Verkkodokumentti. Luettu 19.11.2025.) Saatavissa: https://www.swedishwood.com/wood-facts/about-wood/wood-and-moisture/moisture-related-wood-movement/.
WoodWorks. 2020. The Modular Enclosure: Protect Your Investment During Every Phase. WoodWorks, Wood Products Council. (Verkkodokumentti. Luettu 19.11.2025.) Saatavissa: https://www.woodworks.org/resources/modular-enclosure-protect-your-investment/
Samppa, N. 2025. Tilaelementtirakenteisen puukerrostalon painuman mittaaminen ja tulosten analysointi – Theseus. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Artikkelikuva: Tilaelementtiasennus 2021 Arkistokuva. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-11745740