• pölynhallinta
• rakennuspöly

Pölynhallinta on yksi korjausrakentamisen tärkeimmistä, mutta usein aliarvostetuimmista osa-alueista. Pölyn syntyä ei voida estää, mutta sen leviämistä voidaan hallita tehokkaasti. Oikeat työmenetelmät ja asenteet ratkaisevat. Asiaa tarkasteltiin Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (Alm, 2025).

Rakennustyömaalla syntyy pölyä monissa eri työvaiheessa. Rakennuspölylle altistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Jos pölyä ei hallita, se voi levitä kauas syntypaikastaan. Hienojakoinen pöly tunkeutuu syvälle keuhkoihin ja voi aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten silikoosia ja keuhkosyöpää. Korjausrakentamisessa pölyä muodostuu erityisen paljon, joten sen hallinta edellyttää huolellista suunnittelua, teknisiä ratkaisuja sekä työntekijöiden sitoutumista.

Miksi pölynhallinta on niin tärkeää?

Pöly on terveydelle vaarallinen altiste, jonka torjunta kuuluu sekä lainsäädännön vaatimuksiin että hyvään rakennustapaan. Rakennuspölyä syntyy monien materiaalin käsittelystä ja eri työvaiheista, esimerkiksi kvartsipölyä kiviaineksen käsittelyssä ja betonipintojen hionnassa. Kvartsipöly on erityisen haitallista, sillä se kulkeutuu syvälle keuhkorakkuloihin ja jää sinne pysyvästi. Työntekijä ei välttämättä huomaa altistuvansa, mutta seuraukset voivat ilmetä vasta vuosikymmenten kuluttua.

Kvartsipöly ei näy silmin, mutta se vaikuttaa terveyteen. Pienimmät hiukkaset ovat niin hienojakoisia, että ne kulkeutuvat keuhkoihin ilman, että työntekijä edes huomaa altistuvansa.

Laitteet ja menetelmät

Tehokas pölynhallinta syntyy useiden menetelmien yhdistelmästä. Keskeisiä menetelmiä ovat:

• Kohdepoisto, jossa työkone liitetään imuriin.
• Osastointi, jolloin pölyävä tila eristetään muista tiloista.
• Alipaineistus, joka estää pölyn karkaamisen muihin tiloihin.
• Imurointi, joka korvaa pölyisessä ympäristössä harjasiivouksen.
• Ilmanpuhdistimet, joissa käytetään HEPA-tason suodatusta.
• Vesikastelu ja -sumutus, jotka sitovat pölyn.
• Oikein valitut henkilönsuojaimet (esim. P3-suojain).

Käytettävien menetelmien suunnittelu ja toteutus takaa, että työtila pysyy selvästi puhtaanpana ja turvallisenpana.

Laitteet eivät riitä, jos asenteet eivät ole kunnossa

Moni pölynhallinnan haaste liittyy siihen, että laitteita ei käytetä oikein tai niitä ei ole huollettu asianmukaisesti – osastoinnit vuotavat tai suojaimet jäävät pukematta. Tämän vuoksi perehdytys ja työnjohdon esimerkki ovat ratkaisevia.

Hyvä perehdytys sisältää:

• tiedon pölyävistä työvaiheista
• kohdepoiston ja alipaineistuksen käytön
• suojautumisen ohjeet
• toimintatavat poikkeamatilanteisiin
• laitteiden huollon ja tarkastuksen.

Hyvät pölynhallintatavat heijastuvat myös työn laatuun ja työmaan yleisilmeeseen. Hyvin toteutettu alipaineistus muuttaa koko työmaan ilmapiiriä. Kun pöly pysyy poissa, työskentely on turvallisempaa ja siistimpää.

Mitä pölynhallinnasta työmailla opittiin?

Opinnäytetyötä tehdessä ja työmaiden toimintaa seuratessa huomattiin, että pölynhallinnan taso vaihtelee paljon. Parhaissa kohteissa:

• kohdepoisto oli käytössä kaikissa työvaiheissa
• osastoinnit olivat tiiviitä
• alipaineistus toimi keskeytyksettä
• työnjohto seurasi jatkuvasti pölynhallinnan toteutumista.

Suurimmat puutteet liittyivät suojainten käyttöön ja siihen, että laitteita ei käytetty, tai ne olivat huollon tarpeessa. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää perehdytys ja motivointi ovat.

Pölynhallinta on osa ammattiosaamista ja -ylpeyttä

Pölynhallinnan tavoitteena ei ole hidastaa työtä, vaan suojata työntekijöitä ja parantaa työn laatua. Kun työympäristö on turvallinen, koko työmaan tehokkuus paranee. Rakentamisessa, ja etenkään korjausrakentamisessa, pölyltä ei voida välttyä, mutta sen hallinta voidaan tehdä ammattimaisesti ja järjestelmällisesti – ja silloin myös tulokset näkyvät.

Lähteet:

Tuukka Alm (2025). Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.

Kuva: Smederevac. (2023) Rakennuksen sisätilojen purkaminen. Työn alla. Kuvapankin kuvat. https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/