Sähkölämmityksestä eroon? Kunnanviraston energiatehokkuuden parantaminen
Suoralla sähkölämmityksellä toimivan toimistorakennuksen lämmitysjärjestelmän uudistaminen voi tuoda merkittäviä säästöjä. Tässä artikkelissa vertaillaan eri vaihtoehtoja ja niiden kannattavuutta.
Rakennusten energiatehokkuus on ajankohtainen aihe, sillä lämmitys muodostaa suuren osan rakennusten energiankulutuksesta ja vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta.
Lämmitys vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta
Tarkastelun kohteena oli Vihdissä sijaitseva 1980-luvulla rakennettu toimistorakennus, joka toimii Vihdin kunnanvirastona. Korkeat lämmityskustannukset herättivät kysymyksen: voisiko rakennuksen lämmitysjärjestelmän uudistaa energiatehokkaammaksi ja taloudellisesti järkevämmäksi?
Laskemalla kiinteistön lämmityksen huipputehon tarpeen sain lähtökohdan uuden lämmitysjärjestelmän mitoittamiselle. Laskennassa haasteita tuottivat vanhat ja heikkolaatuiset arkkitehtikuvat, joiden perusteella kaikkia rakenteellisia ominaisuuksia ei voitu varmistaa täysin tarkasti.
Vertailuun valitsin kolme yleisesti käytettyä lämmitysjärjestelmää: maalämpöpumpun, kaukolämmön ja ilma-vesilämpöpumpun. Maalämpö toimii keräämällä maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa ja siirtää sen pumpun avulla kiinteistöön. Kaukolämpö on tuotantolaitoksessa tuotettua lämmitysenergiaa, joka siirretään kaukolämpöputkiston avulla kiinteistöön. Ilma–vesilämpöpumppu hyödyntää ilmasta saatavaa lämpöenergiaa. Merkittävänä haasteena näiden soveltamiseen kohteeseen, on vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän puuttuminen, sillä kaikki tarkasteltavat vaihtoehdot edellyttävät sen.
Lämmitysjärjestelmän uusiminen osoittautui kohteessa merkittäväksi investoinniksi kokonaisuutena
Vertailussa selvisi nopeasti, että lämmitysjärjestelmän uusiminen ja siihen liittyvät muut kustannukset olisivat kohteessa merkittävä investointi. Kustannukset eivät muodostuneet pelkästään uusista lämmityslaitteista, vaan vesikiertoisen lämmönjaon rakentaminenkin lisää kustannuksia merkittävästi. Investointikustannukset nousivat kaikissa vaihtoehdoissa korkeiksi, mutta samalla energiankulutusta ja ostoenergian määrää voidaan vähentää huomattavasti. Pitkällä aikavälillä tämä voi tarkoittaa merkittäviä säästöjä rakennuksen käyttökustannuksissa.
Vaihtoehdoista maalämpöpumppu osoittautui energiatehokkaimmaksi ratkaisuksi, jolla voidaan säästää merkittävästi ostoenergian määrässä. Maalämpöpumpun alkuinvestointi on kuitenkin korkein ja tarkoittaisi vähintään 500 000 € investointia kun otetaan huomioon vesikiertoisen lämmönjaon rakentaminen. Kaukolämpö puolestaan oli edullisin investointi, mutta ei tarjoa säästöä ostoenergiassa.
Maalämpöpumppu oli energiatehokkain vaihtoehto, mutta myös kallein investointi
Työ osoitti, että vanhan rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen on teknisesti mahdollista, mutta investointikustannukset voivat nousta hyvin suuriksi. Tällaisissa kohteissa on tärkeää pohtia myös rakennuksen pitkän aikavälin käyttöä ja tulevaisuutta. Jos rakennuksen tekninen käyttöikä on rajallinen tai peruskorjaustarve muuten suuri, voi olla perusteltua arvioida, onko mittava lämmitysjärjestelmäinvestointi järkevä vai olisiko uudisrakentaminen pitkällä aikavälillä kannattavampi ratkaisu.
Lähteet:
Könönen, L. 2026. Energiatehokkuuden parantaminen Vihdin kunnanvirastossa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöl
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/rakennusten-lammitys-kuluttaa-runsaasti-energiaa? (Haettu 28.04.2026)