• rakentaminen
• tekoäly

Tekoäly on aiheuttanut suuren murroksen erityisesti yritysten toimintaan ja ihmisten työelämään. Yritykset pyrkivät tekoälyn avulla tehostamaan toimintaansa ja samalla työntekijöiden tulisi pysyä kehityksen perässä ja opetella tekoälyn käyttöä osana tärkeitä työelämätaitoja. Rakennusala on perinteisesti laahannut kehityksessä jäljessä, nyt tekoälyn hyötyjä pyritään kuitenkin myös rakennusalla tunnistamaan.

Tekoäly voi auttaa rakennusyrityksen työmaan tuotantojohtamisen parantamisessa, mutta sen käyttöönotolle on oltava selkeä tarveperuste. Käyttöönotto ei siis saa olla vain teknologioiden hyödyntämistä, vaan sen tulee lähteä työmaan todellisista tarpeista. Suurin hyöty ja onnistuneet käyttöönotot syntyvät, kun tekoäly liitetään selkeisiin käyttötapauksiin, joita voivat olla esimerkiksi dokumentointiin, tiedonhakuun, aikataulujen seurantaan ja riskien tunnistamiseen liittyvät tehtävät. Jotta käyttöönotto olisi myös hallittua, edellyttää se myös riskien arviointia, henkilöstön koulutusta sekä riskialttiilla toimialalla päätösvastuun säilymistä aina ihmisellä.

Tekoälyn käytön peruste 

Rakennusalan tuotantojohtaminen perustuu perinteisesti suureen määrään jatkuvasti muuttuvaa tietoa. Tämä tieto on usein myös hajallaan erinäisissä paikoissa ja usein riskinä voikin olla tiedon siiloutuminen, minkä takia kokonaiskuvan muodostaminen vaikeutuu ja saattaa hidastaa päätöksentekoa. Päätöksenteko tapahtuu usein myös hyvin reaktiivisesti ja päätöksenteon ennakoinnilla voitaisiinkin estää paremmin riskien realisoituminen. Tekoäly voikin auttaa kokoamaan, jäsentämään ja hyödyntämään tätä tietoa tehokkaammin. Näitä haasteita ei kuitenkaan ratkota kerralla, vaan suurin arvo syntyy, kun ongelma kerrallaan muodostetaan käyttötapauksia, joille pyritään kehittämään tekoälyä hyödyntävä ratkaisu. Tällöin käyttöönotolle perusteena on juurikin jokin keskeinen ongelma.

Käyttötapauksella tarkoitetaan rajattua ja käytännönläheistä tilannetta, missä tekoälyä hyödynnetään yhteen tiettyyn tarkoitukseen. Käyttötapauksen tuleekin olla selkeä ja siitä tulisi käydä ilmi, mitä tekoälyn tulee tehdä. Käyttötapausta ei voida kuvata ”tekoäly käyttöön työmaalla”, sillä tämä on liian laaja tavoite käyttötapaukselle. Sen sijaan käyttötapaus voisikin olla ”tekoäly tiivistää työmaakokouksen päätökset ja jakaa kokouksessa sovitut vastuut henkilöille”. Tällöin käyttötapauksesta käy selkeästi ilmi, mitä tekoälyn halutaan tekevän.

Tekoälyn käytön tulisi perustua:

• Tuotantojohtamisen tunnistettuun ongelmaan
• Selkeästi rajattuun käyttötapaukseen
• Käyttötapauskohtaisten hyötyjen, riskien ja toteutettavuuden arviointiin
• Rajattuun pilotointiin, ennen laajamittaisempaa käyttöönottoa yrityksessä
• Vaikutusten mittaamiseen ja analysoimiseen
• Toimivien ratkaisujen vakiinnuttamiseen koko yrityksen kattaviksi yhteisiksi toimintamalleiksi ja järjestelmiksi

Tekoälyn käyttöönotto rakennusyrityksen näkökulmasta

Jotta tekoälyn käyttöönotto olisi yritysorganisaatiossa mahdollisimman hallittua, on tekoälyn käyttöönotosta tehtävä käyttöönottosuunnitelma. Tämä käyttöönottosuunnitelma auttaa myös hahmottamaan ennen käyttöönottoa keskeiset käyttöönoton vaiheet. 

Käyttöönottosuunnitelma pitää sisällään käyttöönoton vaiheet aina johdon tekemästä strategisesta päätöksestä toimivien tekoälyratkaisuiden vakiinnuttamiseen koko yrityksen yhteisiksi toimintamalleiksi. 

Käyttöönottosuunnitelman keskeiset vaiheet:

1. Strateginen päätös – yrityksen johtoryhmä asettaa tekoälyä koskevat suuntalinjat, joita noudatetaan käyttöönotto- ja vakiinnuttamisvaiheissa
2. Nykytilan kartoitus – selvitetään yrityksen nykytilan keskeiset tekoälyn käyttöönottoon liittyvät asiat
3. Käyttötapausten tunnistaminen – määritellään ongelmat ja muodostetaan niille käyttötapaukset
4. Käyttötapausten priorisointi – priorisoidaan käyttötapauksia yhtenäisten mittareiden avulle ja luodaan niille järjestys, jonka mukaan näitä lähdetään kehittämään
5. Riskien arviointi – priorisoitujen käyttötapausten tarkempi riskiarvio
6. Ratkaisun valinta – määritetään käyttötapaukselle tekoälyratkaisu
7. Pilotointi – testataan käyttötapaukselle määritettyä tekoälyratkaisua pienemmälle osalle henkilöstöä
8. Vaikutusten mittaaminen – mitataan ja arvioidaan pilotoinnin onnistumista ja tehdään jatkopäätös siitä, lähdetäänkö käyttötapauskohtaista tekoälyratkaisua käyttöönottamaan laajamittaisemmin yrityksessä
9. Henkilöstön koulutus – koulutetaan henkilöstölle tekoälyn yleinen käyttö, sekä käyttötapauskohtaisen tekoälyratkaisun toiminta
10. Vakiinnuttaminen ja jatkuva kehitys – määritellään jatkuvan kehittymisen ja vakiinnuttamisen edellytykset

Käyttöönotosta pyritäänkin siis tekemään toimivaa asettamalla ongelma käyttöönoton perustaksi. Käyttöönoton hallittavuuteen tulisi vaikuttaa sillä, että käyttöönotosta olisi tehty selkeä suunnitelma, mitä käyttöönottovaiheessa noudatettaisiin. Jokaisen yrityksen on kuitenkin käyttöönottosuunnitelmaa tehdessään huomioitava oman toimintansa erityispiirteet ja muokattava suunnitelma vastaamaan näitä. Jotta käyttöönotosta saadaan myös turvallista, tulee tekoälyn käytön riskejä analysoida tarkasti ja henkilöstö kouluttaa turvalliseen käyttöön. Riskitekijät ja niiden hallinta tulee myös koulutusvaiheessa saattaa henkilöstön tietoon. 

Tekoälyn käyttöä ei tulisi nähdä liian monimutkaisena, sillä käyttöönotto liittyykin yleensä hyvin normaaleihin ja käytännönläheisiin tapoihin, jotka ovat osaltaan yhdenmukaisia mihin tahansa yritys ympäristössä tehtävään muutokseen. Yleisesti voidaan sanoa, että missä tahansa muutoksessa henkilöstö tulee kouluttaa, riskejä tulee arvioida ja muutoksesta tulisi tehdä suunnitelma.

Lähteet:

Willstedt, O. (2026). Tekoäly osaksi rakennusyrityksen tuotantojohtamista: tarve, mahdollisuudet ja toimintamalli. Turun ammattikorkeakoulu opinnäytetyö.