Vähähiilinen betonirakentaminen ja sen mahdollisuudet
Vähähiilinen betoni on rakentamisen historiassa uudehko ilmiö, vaikka betoniteknologia päästövähennysten takana onkin vanhaa perua. Vähäpäästöistä betonia on pystytty valmistamaan jo muinaisessa Roomassa, sillä roomalaisessa betonissa käytettiin seosaineena vulkaanista tuhkaa. Vaikka roomalaiset eivät tienneet varsinaisesti valmistavansa vähähiilistä betonia, on betoni nykyisten vaatimusten valossa ollut hyvin ympäristöystävällinen vaihtoehto rakentamiselle. Tutkijat epäilevätkin, että vulkaaninen tuhka on yksi osasyy, miksi roomalainen betoni on säilynyt niin hyvin.
Modernissa betoniteknologiassa päästövähennyksen kaava on yksinkertainen – korvataan korkeapäästöistä portlandklinkkeriä matalapäästöisemmällä seosaineella. Betonin käyttöä säätelevän standardin EN-206 mukaan Suomessa betoniin voidaan lisätä seosaineeksi masuunikuonaa, lentotuhkaa tai silikaa. Suomessa tyypillisin hyödynnetty päästövähennyskeino on masuunikuonan hyödyntäminen sementin valmistuksessa. Betoniyhdistys ry on lanseerannut vuonna 2022 Suomeen kansallisen luokitusjärjestelmän vähähiilisille betoneille. Kyseessä on tapa ilmoittaa vaatimus betonin vähähiilisyysluokalle ja samalla varmentaa betonilaatujen hiilidioksidipäästöt. Betoniyhdistyksen lanseeraama BY-vähähiilisyysluokitus on neutraali tapa tilaajille ja urakoitsijoille ilmoittaa ja asettaa vähähiilisyysvaatimuksia käytettäville betonilaaduille, rajoittamatta kilpailua.
Vähähiilistä betonia löytyy luokiteltuna viiteen eri päästöluokkaan. Suurin päästöluokka on GWP.REF -luokka, joka vastaa vuoden 2021 betonivalmistajien keskimääräistä päästötasoa valmisbetonin osalta. GWP.REF -luokasta päästövähennysluokat on tehty 15 % välein, GWP.85, GWP.70, GWP.55 ja matalimpana päästöluokkana GWP.40. Nykypäivän rakentamisessa pystytään hyvin hyödyntämään GWP.REF ja GWP.85 luokkia.
Vähähiilisen betonin on todettu toimivan parhaiten lämpimissä olosuhteissa, koska masuunikuonan lisääminen betoniseokseen lisää betonilaadun herkkyyttä olosuhteiden muutokselle. Vähähiilinen betoni soveltuu myös paremmin hyödynnettäväksi massiivirakenteissa ja massiivisemmassa rakentamisessa. Lähtökohtaisesti vähähiiliset betonilaadut tuottavat vähemmän hydrataatiolämpöä reagoidessaan kuin perinteiset betonit. Alhaisemman hydrataatiolämmöntuoton johdosta rakenteiden kokonaislämpötilat eivät välttämättä nouse vähähiilisellä betonilla niin ylös kuin perinteisellä betonilla. Vähähiilisyysluokasta GWP.REF soveltuu erinomaisesti myös hyödynnettäväksi viileämmissä tai jopa kylmissä olosuhteissa. Muiden vähähiilisyysluokiteltujen betonilaatujen osalta, betonin lujuudenkehitystä voidaan aina tehostaa ulkopuolisilla toimenpiteillä, kuten lämmityksellä ja eristämisellä.
Vaikka vähähiilistä betonia on hyvin saatavilla ja siitä on tarjolla hyvin informaatiota, ei sen hyödyntäminen ole kuitenkaan vielä hyvällä tasolla
Vaikka vähähiilistä betonia on hyvin saatavilla ja siitä on tarjolla hyvin informaatiota, ei sen hyödyntäminen ole kuitenkaan vielä hyvällä tasolla. Vähähiilisen betoni kärsii pienoisesta ”maine haitasta”, johtuen betonin seostamisesta. Hyvin helposti urakoitsijoilla tulee mielikuva, kun puhutaan vähähiilisestä betonista, että tämä tarkoittaa automaattisesti työmaalla pidempiä muotinpurkuaikoja. Todellisuudessa vähähiilinen betoni on hyvin hyödynnettävissä rakentamisessa, kunhan valitaan vain oikeat kohteet, joissa betonia hyödynnetään. Esimerkiksi perustuksissa ja laatoissa, joissa yleensä massamäärät ja dimensiot ovat suurempia, on vähähiilinen betoni loistava valinta. Hoikkarakenteisiin väliseiniin tai ontelolaattojen saumausvaluihin vähähiilinen betoni harvoin on tarkoituksen mukainen valinta. (Junnila, 2025)
Todellisuudessa vähähiilinen betoni on hyvin hyödynnettävissä rakentamisessa, kunhan valitaan vain oikeat kohteet
Vähähiilisen betonin hyödyntämistä työmaalla rajoittaa tällä hetkellä lähinnä informaation puute betonin käytettävyydestä sekä ennakkoluulot betonin suorituskyvystä. Lähtökohtaisesti betonia voidaan hyödyntää siinä missä tavanomaista vähähiilisyysluokittelematonta betoniakin. Vähähiilisen betonirakentamisen oikeaoppinen hyödyntäminen vaatii ainoastaan riittävän varautumisen, oikeaoppisen valutyön suunnittelun ja standardin mukaisen jälkihoidon.
Lähde
Junnila, J. 2025. Vähähiilisen betonin käyttäytyminen eri rakenteissa ja olosuhteissa. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.