Vanhan arvokiinteistön uusi elämä – miten akustiikka vaikuttaa vanhoihin ullakkorakenteisiin?
Mikä tahansa rakennus mahdollistaa muutossuunnitelmat, mutta on kyse siitä, kuinka paljon oltaisiin valmiita satsaamaan muutoksiin, jotta ullakosta saataisiin asuintiloja. Akustisessa suunnittelussa on otettava huomioon rakenteiden tuomat haasteet, jotta vanhan arvokiinteistön ullakko saisi uuden elämän.
Korjausrakentamishankkeissa suunnittelua ohjaavat lukuisat määräykset ja suositukset, joiden tavoitteena on varmistaa rakennuksen turvallisuus, toimivuus ja käyttötarkoituksen mukainen laatu. Erityisesti käyttötarkoituksen muutoksissa on tärkeää tarkastella rakennuksen sijaintia, olemassa olevien tilojen ominaisuuksia sekä ratkaisuja, jotka tukevat kiinteistön pitkäjänteistä ja tehokasta käyttöä. Korjausrakentamishankkeissa on tärkeää pyrkiä noudattamaan alkuperäistä rakennustapaa, niin kauan kuin rakenteet toimivat teknisesti sekä noudattavat rakennusmääräyksiä. Jos rakenteissa osoittautuu olevan puutteita tai toimivuutta tulisi parantaa, noudatetaan silloin uuden rakennuskohteen vaatimuksia. Korjausrakennushankkeita aloittaessa tulee huomioida rakennuksen nykyiset tilat ja niiden vaikutus korjaushankkeelle.
Asumisympäristöillä ja rakennuksilla on merkittävä vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Siksi olemassa olevien tilojen uudelleentarkastelu ja uusien käyttömahdollisuuksien löytäminen on tärkeää erityisesti kaupunkirakenteen kehittyessä. Ullakkotilat tarjoavat tähän kiinnostavan mahdollisuuden: ne voivat parhaimmillaan synnyttää yksilöllisiä ja toimivia koteja sekä tuoda rakennuksiin uudenlaista elinvoimaa. On tärkeää, että suunnittelussa huomioidaan ympäristön monimuotoisuus, yhteisöllisyys ja ihmisten erilaiset tarpeet. Juuri kaupunkiympäristöissä kiehtoo niiden jatkuva muutos sekä piilevä potentiaali, joka voi oikeilla ratkaisuilla muuttua merkittäväksi osaksi tulevaisuuden asumista ja kaupunkikulttuuria. (Tamminen, 2008, s. 8.)
Käyttötarkoituksen muutos ja akustiikan haasteet ullakkorakentamisessa
Alkuperäiseltä tarkoitukseltaan varastotiloiksi suunniteltu ullakko luo omat haasteensa muutossuunnitelmien toteuttamiseksi. Agronomi Karl Johan Sahlberg suunnitteli ja maanviljelijä Juho Askala toteutti suunnitelman vuosina 1910–1911 (Lappi, 2023). Näin valmistui Turussa Humalistonkadun ja Yliopistonkadun kulmaan As Oy Askala. Alun perin Sahlberg suunnitteli Humalistonkadun ja Yliopistonkadun kulmaan tornin, joka tuhoutui talvisodan aikana pommituksessa, eikä tornia enää rakennettu sen jälkeen uudelleen. Ylin kerros tornin kohdalta kuitenkin rakennettiin ja laajennettiin samalla.
Käyttötarkoituksen muutoksen tarkoituksena oli kartoittaa nykyisten rakenteiden tilannetta silmämääräisesti sekä tutkimalla rakennusajankohdalle tyypillisiä rakenteita kirjallisuudesta. Näiden lähtötietojen perusteella lähdettiin suunnittelemaan nykyisiin rakenteisiin muutoksia, jotta akustiset ohjeet ja määräykset saataisiin täyttymään. Tarkasteluja tehdessä otettiin huomioon asuintilojen akustiset määräykset ja ohjeet, jonka perusteella valittiin esimerkkirakenteita askelääneneristyksen ja ilmaääneneristyksen parantamiseksi sekä liikennemelun vähentämiseksi. Haasteita ullakkorakentamisen suunnitteluun tuo vanhan rakennuksen puutteelliset lähtötiedot. Lähtötietojen puutteen vuoksi rakennetarkastelut on tehtävä ennen varsinaisten suunnitelmien tekoa. Toinen suuri haastetta tuova asia on vanha arvokiinteistö. Julkisivu on suojeltu ja rakenteet ovat vanhoja ja pitkälti alkuperäisessä ulkoasussaan. Suunnitelmia luodessa tulee ottaa huomioon alkuperäinen rakennustapa samalla huomioon ottaen nykyiset rakennusmääräykset, mikäli rakenteita tarkasteltaessa huomataan puutteita.
Arvokiinteistön edellytykset uusiokäyttöön
Kylmä eristämätön ullakko antoi hyvät lähtökohdat muutossuunnitelman luomiselle. Jo pelkästään lämpöeristeiden lisääminen parantaisi akustisia ominaisuuksia. Esimerkkirakenteet valittiin vähäisten esitietojen perusteella, mutta esimerkeistä huomasi sen, että jo pienillä rakennemuutoksilla olisi suuri vaikutus akustisiin ominaisuuksiin. Esimerkeiksi valittiin mahdollisimman yksinkertaisia rakenteita, jotta vanhoja rakenteita ei tarvitsisi muuttaa huomattavasti.
Suunnitelmaa lähdettiin luomaan asuintiloja ajatellen, jolloin esimerkeissä tuli ottaa huomioon asuintilojen erityinen akustinen tarve. Asuintilojen akustiikassa tulee ottaa huomioon sen haastavuus siinä, että niiden tulee täyttää tietyt vaatimukset, jotta terveellisyys sekä turvallisuus saadaan toteutettua. Suurempia erityisvaatimuksia ei kuitenkaan tarvitse huomioida, kuten konserttisaleissa äänen kuuluvuuden toteutuminen.
Yhteenveto
Nykyisillä tiedoilla tehtyjen tutkimusten perusteella tehtiin päätelmä, että nykyisellään rakenteet eivät kattaisi akustisia ohjeita ja määräyksiä. Näin ollen esitettiin esimerkkejä niiden tietojen perusteella, mitä oli mahdollista saada selville. Perusteellisten suunnitelmien laatimiseksi on kohteessa tehtävä kattavat rakennetutkimukset, jotta todellinen tilanne saataisiin kartoitettua. Kattavien rakennetutkimusten jälkeen on mahdollisuus luoda hyvä suunnitelma, jonka avulla vanhan arvokiinteistön ullakolle saataisiin persoonallisia asuintiloja. Uusien rakenteiden suunnittelussa tulee huomioida myös muita rakenteellisia asioita, kuten esimerkiksi rakenteiden kantavuuksia tai paloteknisiä asioita. Akustiikka on yksi tällainen erikoisosaamisen ala, joka tulee huomioida vanhojen rakenteiden käyttötarkoituksen muutoksia suunniteltaessa.
Lähteet
Lappi I. (2023). Kolme puhuttelevaa kivitaloa keskustasta. Aamuset. https://aamuset.fi/artikkeli/6170330
Paldán, Y. (1940) Asunto Oy Askala vaurioituneena. Kokoelmahallintajärjestelmä Aina. https://museo.disec.fi/Yksa4/id/161018171242200/?view=list&_displayStart=0&back=true&history=1&ref=results&_sort=1%2Casc#tab/overview
Tamminen, A. (2008). Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain aivan muuta. Turun keskusta-alueen ullakoiden ja asumisen mahdollisuudet [Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto].