Voiko vanha asuinkerrostalo yltää tulevaisuuden energiatehokkuusvaatimuksiin?
Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset muuttuvat, kun rakentamista ohjataan kohti vähäpäästöisempiä ja tulevaisuudessa päästöttömiä rakennuksia. Muutos koskee erityisesti uusia rakennuksia, mutta herättää kysymyksen myös olemassa olevasta rakennuskannasta: kuinka paljon taloteknisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa vanhemman asuinkerrostalon energiatehokkuuteen?
E-luku ei kerro vain energiankulutuksesta
Suomessa rakennusten energiatehokkuutta arvioidaan E-luvun avulla. E-luku on laskennallinen tunnusluku, jossa rakennuksen käyttämä ostoenergia painotetaan eri energiamuotojen kertoimilla. Siksi sama energiankulutus voi vaikuttaa E-lukuun eri tavalla riippuen siitä, käytetäänkö rakennuksessa esimerkiksi sähköä vai kaukolämpöä.
E-luku ei siis kuvaa pelkästään rakennuksen teknisiä ominaisuuksia. Siihen vaikuttavat myös laskentaperiaatteet ja energiamuotokertoimet. Jos kertoimet muuttuvat, rakennuksen E-luku voi parantua ilman teknisiä muutoksia.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin vuoden 2015 asuinkerrostaloa
Opinnäytetyössäni tarkastelin vuonna 2015 valmistunutta asuinkerrostaloa. Tavoitteena oli selvittää, miten rakennuksen E-luku muuttuu, kun LVI-järjestelmiä kehitetään ja laskennassa huomioidaan tulevaan sääntelyyn liittyviä energiamuotokertoimia.
Tarkastelu tehtiin rakennuksen energiatodistuksen lähtötietojen perusteella. Rakennuksen vaippa, geometria ja tilaratkaisut rajattiin ulkopuolelle, jotta vaikutus voitiin kohdistaa taloteknisiin järjestelmiin.
Keskeinen havainto oli, että E-luku voi pienentyä kahdesta syystä. Ensimmäinen on todellisen energiankulutuksen väheneminen. Toinen on energiamuotokertoimien muutos. Siksi laskennallinen parannus ei aina tarkoita, että rakennus olisi teknisesti muuttunut.
LVI-ratkaisuilla voidaan vaikuttaa paljon
Asuinkerrostalossa merkittävä osa energiankulutuksesta liittyy ilmanvaihtoon ja lämpimään käyttöveteen. Siksi LVI-järjestelmillä on suuri vaikutus rakennuksen laskennalliseen energiatehokkuuteen.
Ilmanvaihdossa keskeisiä tekijöitä ovat lämmöntalteenotto ja tarpeenmukainen ohjaus. Kun poistettavan sisäilman lämpöä saadaan talteen, tuloilman lämmittämiseen tarvitaan vähemmän energiaa. Tarpeenmukainen ilmanvaihto vähentää energiankulutusta säätämällä ilmanvaihtoa todellisen tarpeen mukaan.
Lämpimän käyttöveden energiankulutukseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi vettä säästävillä ratkaisuilla ja kulutuksen hallinnalla.
Tarkastelu osoitti muutoksen suunnan
Opinnäytetyössä tarkastelu toteutettiin kolmen skenaarion avulla. Niissä LVI-järjestelmien ominaisuuksia parannettiin vaiheittain. Tarkoituksena ei ollut tehdä valmista korjaussuunnitelmaa, vaan arvioida teknisten parannusten vaikutusta E-lukuun.
Tulosten perusteella rakennuksen energiankulutus ja E-luku pienenivät tarkastelluissa skenaarioissa. Suurimmat vaikutukset liittyivät ilmanvaihdon energiankulutukseen ja lämpimän käyttöveden energiantarpeeseen.
Kun laskennassa käytettiin tulevaan päästöttömän rakennuksen tarkasteluun liittyviä energiamuotokertoimia, E-luku aleni entisestään. Tarkastelun perusteella rakennus pystyi alittamaan päästöttömälle asuinkerrostalolle ehdotetun E-luvun raja-arvon, kun tekniset parannukset ja luonnosvaiheen energiamuotokertoimet huomioitiin yhdessä.
Tulos ei kuitenkaan tarkoita, että rakennus olisi automaattisesti kaikilta osin päästötön rakennus. Päästöttömän rakennuksen vaatimuksiin liittyy myös muita tekijöitä kuin E-luku.
Mitä tästä voidaan päätellä?
Työn perusteella taloteknisillä ratkaisuilla voi olla merkittävä vaikutus vanhemman asuinkerrostalon energiatehokkuuteen. Ilmanvaihdon kehittäminen ja lämpimän käyttöveden energiantarpeen pienentäminen voivat laskea rakennuksen ostoenergian tarvetta.
Samalla E-luvun tulkinnassa pitää olla tarkkana. E-luku voi parantua sekä teknisten muutosten että laskentaperiaatteiden muutosten takia. Siksi se ei aina kerro yksinään koko totuutta rakennuksen todellisesta energiatehokkuudesta.
Lähde
Still, C. 2026. EPBD-uudistuksen vaikutukset E-lukuohjaukseen asuinkerrostalossa : LVI-teknisten ratkaisujen merkitys E-luvun tarkastelussa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.