• aistihuone
• aistit
• lääkkeettömät hoitomenetelmät
• muistisairaus

Muistisairaudet yleistyvät nopeasti väestön ikääntyessä. Suomessa muistisairautta sairastaa arviolta noin 150 000 henkilöä, ja uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 20 000 (THL 2024). Sairauden edetessä monen arki muuttuu haastavammaksi: mieliala, ajattelu, käyttäytyminen ja osallistuminen heikkenevät. Samalla kasvaa tarve löytää keinoja, joilla voidaan tukea muistisairaan hyvinvointia ilman lääkitystä.

Yksi ratkaisu tähän tarpeeseen on aistihuone. Campuskoti Merihelmeen suunniteltu aistihuone perustuu tutkimustietoon ja tarjoaa konkreettisen välineen muistisairaan aggressiivisuuden vähentämiseen sekä kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen.

Miksi aistit ovat tärkeitä?

Elämän merkityksellisyyden kokemus rakentuu monesta tekijästä – yksi keskeinen niistä on aistiminen. Muistisairauden myötä kyky osallistua tuttuihin toimintoihin heikkenee, mutta aistikokemukset säilyvät usein pitkään. Jos sopivia virikkeitä ei ole, voi seurauksena olla turhautumista, levottomuutta ja vetäytymistä.

Aistien tukeminen tarkoittaa ympäristön suunnittelua siten, että se huomioi keskeiset aistit:

• näkö
• kuulo
• tunto
• haju
• maku
• liike
• kivun/kivuttomuuden kokemus

Moniaistinen ja esteetön ympäristö auttaa muistisairasta selviytymään arjesta ja lisää kokemusta osallisuudesta sekä turvallisuudesta (Snoezelen Multi-Sensory Environments 2025).

Tutkimustieto ohjasi aistihuoneen suunnittelua

Aistihuoneen suunnittelun perustana toimi opinnäytetyönä toteutettu integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tarkoituksena oli selvittää, millaiset hoitotyön interventiot voivat vähentää muistisairaan aggressiivisuutta ja tukea kognitiivista toimintakykyä.
Cinahl- ja PubMed-tietokannoista tehtyjen hakujen sekä sisäänottokriteerien perusteella analysoitiin kuusi kansainvälistä tutkimusta. Tutkimusten laatua arvioitiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) kriteeristön mukaisesti.
Tulosten perusteella tunnistettiin useita vaikuttavia lääkkeettömiä keinoja, joita voidaan hyödyntää aistihuoneessa.

Moniaistinen ympäristö tukee kokonaisvaltaisesti

Tutkimusten mukaan muistisairaiden hyvinvointia voidaan tukea monin eri keinoin. Keskeisiä interventioita ovat:

• Musiikki ja äänimaailma: rauhoittaa, herättää muistoja ja tukee tunnekokemuksia (Blackburn & Bradshaw 2014)
• Fyysinen ja yhteisöllinen toiminta: ylläpitää toimintakykyä ja parantaa mielialaa (Boyano ym. 2022)
• Muistelu ja vuorovaikutus: vahvistavat identiteettiä ja itsearvostusta (Helvik 2021)
• Aistiterapiat: kuten hieronta, kosketus ja valkoinen kohina lievittävät käytösoireita (Gaugler ym. 2014)
• Luontoelementit ja valaistus: tukevat rauhoittumista ja orientaatiota (Portegijs ym. 2023)

Lisäksi lemmikkieläinten läsnäolo, videot sekä kirkasvaloterapia voivat lievittää levottomuutta ja lisätä mielihyvän tunnetta (Gaugler ym. 2014).

Musiikki säilyy – ja vaikuttaa

Musiikki on yksi vaikuttavimmista aistiperäisistä interventioista. Se tarjoaa keinon kommunikoida myös silloin, kun puhekyky on heikentynyt. Tutkimusten mukaan musiikki voi vähentää aggressiivisuutta ja lisätä hyvinvointia.
Erityisen merkityksellistä on yhteisöllinen musisointi – esimerkiksi yhdessä laulaminen tai soittaminen. Henkilökohtaisesti merkityksellinen musiikki voi herättää muistoja ja luoda turvallisuuden tunteen vielä muistisairauden loppuvaiheessakin (Blackburn & Bradshaw 2014).

Aistihuone käytännön hoitotyössä

Campuskoti Merihelmeen suunniteltu aistihuone yhdistää tutkimustiedon käytännön hoitotyöhön. Tilassa hyödynnetään esimerkiksi:

• musiikkia ja valkoista kohinaa
• pehmeää valaistusta ja värejä
• tuoksuja ja kosketusta
• luontokuvia ja videoita
• fyysisiä ja vuorovaikutteisia aktiviteetteja

Aistihuone suunnitellaan esteettömäksi, turvalliseksi ja kodikkaaksi. Tärkeää on myös mahdollisuus yksilöllisiin kokemuksiin, sillä muistisairaat reagoivat ärsykkeisiin eri tavoin (Helvik 2021).
Huoneessa voidaan järjestää sekä rauhoittavia hetkiä että virikkeellistä toimintaa. Esimerkiksi musiikkihetket, muistelutuokiot tai kevyt liikunta voivat lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä arjessa.

Lääkkeettömät keinot osana hyvää hoitoa

Muistisairaan käytösoireiden hoidossa korostuvat yhä enemmän lääkkeettömät menetelmät. Aistihuone tarjoaa konkreettisen ja kustannustehokkaan keinon vastata tähän tarpeeseen.
Hyvin suunniteltu ympäristö voi vähentää levottomuutta, aggressiivisuutta ja stressiä sekä lisätä elämänlaatua. Aistihuone ei ole vain tila, vaan hoitotyön väline, joka tukee yksilöllistä kohtaamista.

Katse tulevaisuuteen

Aistihuoneet ovat vielä melko uusi ilmiö vanhustyössä, ja tutkimustietoa niiden vaikutuksista tarvitaan lisää. Jatkossa voisi olla tärkeää tutkia, miten aistihuone vaikuttaa:

• aggressiivisuuden vähenemiseen
• kognitiivisen toimintakyvyn säilymiseen
• elämänlaatuun pitkällä aikavälillä

Aistihuoneilla on kuitenkin jo nyt potentiaalia muodostua osaksi laadukasta ympärivuorokautista hoitoa. Ne tarjoavat muistisairaalle mahdollisuuden kokea rauhaa, turvallisuutta ja merkityksellisyyttä – aistien kautta.

Lähteet

Havia, N.; Lahtovaara, J.; Reinvall-Bäro, N. (2026) Aistihuoneen suunnittelu Campuskoti Merihelmeen : integratiivinen kirjallisuuskatsaus – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Blackburn, R., & Bradshaw, T. (2014). Music therapy for service users with dementia: A critical review of the literature. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 21(10), 879–888.

Boyano, I., Nieto, S., Serra, J.-A., Alcaide, M., Caparros, M., & Varela, M. (2022). An intergenerational programme delays health impairment in nursing home residents: The Duplo project. European Geriatric Medicine, 13, 1365–1375.

Ferreira Santana, R., Batista Rosa, T., Aquino, R. G., de Alexandrino, S. A., Alves Santos, G. L., & Araújo Lobato, H. (2016). Maintenance of functional capacity in cognitive stimulation subgroups. Investigación y Educación en Enfermería, 34(3), 492–501.
Gaugler, J., Yu, F., Davila, H., & Shippee, T. (2014). Alzheimer’s disease and nursing homes. Health Affairs (Millwood), 33(4), 650–657.

Helvik, A. S. (2021). Coping and health promotion in persons with dementia. In A. Haugan & M. Eriksson (Eds.), Health promotion in health care – Vital theories and research (pp. 359–371). Springer.

Niemelä, J., Uotinen, A., & Tammi, N. (2022). Aistihuoneen mahdollisuudet vanhustenhoidossa [Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://www.theseus.fi/handle/10024/782569.

Nurse Aide-VIP. (2017). Sensory rooms are beneficial to elders with dementia. Nurse Aide-VIP, 29(7), 14.

Papunet. (2024). Multisensorinen toiminta. https://papunet.net/multisensorinen-toiminta/

Portegijs, S., van Beek, S., van Tuyl, L. H. D., & Wagner, C. (2023). Physical activity in people with dementia living in long-term care facilities and the connection with environmental factors and behavior. Journal of Aging & Physical Activity, 31(2), 214–222.

Snoezelen Multi-Sensory Environments. (2025). Snoezelen for the elderly. https://snoezelen.info/who-can-benefit/snoezelen-for-the-elderly/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2024). Muistisairauksien yleisyys. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys

Kuva luotu tekoälyllä: Aistiystävällinen huone. Luotu Microsoft Copilot -työkalulla 18.8.2026 kehotteella: ”a sensitive coloured room with light walls and soft sofa with comfy pillows. A toy cat is lying on the sofa. There are no people in the room. Curtains are in both sides of a window, sun is about to set down. Weather is nice, no rain. Room is safe to older people with memory disorders, no candles or other risky material in the room.”
Luonut Johanna Kero.