Case Pirkko – verkko-oppimateriaali avuksi teorian ja käytännön yhdistämiseen aivoinfarktin akuuttihoidossa
Aivoinfarkti on merkittävä kansanterveydellinen haaste Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle ja tähän vastatessa tulevan hoitohenkilökunnan osaamisen varmistaminen on tärkeässä roolissa. Artikkelissa käsitellyn opinnäytetyönä tehdyn verkko-oppimateriaalin tarkoituksena oli kehittää tätä osaamista ja yhdessä simulaatioharjoittelun kanssa helpottaa teorian ja käytännön yhdistämistä.
Aivoinfarktissa hapen kulkeutuminen aivokudokseen estyy aivoverisuonen tukkeutumisen vuoksi ja hapeton aivokudos alkaa vaurioitua välittömästi. Pysyvä vaurio syntyy jo muutamien tuntien kuluessa ilman hoitoa. Potilaan hoidossa korostuu jatkuva tilan seuranta ja nopea reagointi muutoksiin. Selviytymisen ja kuntoutumisen kannalta ratkaisevaa on oikea-aikainen hoito ja sen saamista edistää saumaton yhteistyö sairaalan, ensihoidon ja hätäkeskuksen välillä. (Aivoinfarkti ja TIA: Käypä hoito –suositus 2024.)
Covid-19-pandemia vauhditti korkeakoulujen siirtymistä verkossa tapahtuvaan opetukseen ja verkko-oppimateriaalit ovat tulleet jäädäkseen osaksi opetusta. Verkko-oppimateriaalit sallivat joustavammin opiskelun yhdistämisen muuhun elämään ja niiden avulla voidaan paremmin hyödyntää opiskelijoiden yksilöllisiä oppimistapoja. Yhdessä simulaatio-opetuksen kanssa verkko-oppimateriaalit voivat edistää hoitotyön opiskelijoiden käytännön taitojen kehittämistä ja näin myös lisätä heidän varmuuttaan toimia oikeissa tilanteissa työelämässä sekä hyödyntää tutkittua tietoa toimintatavoissaan.
Hoitotyön ammattilaisilla tärkeä rooli aivoinfarktin akuuttihoidossa
Ensihoitaja tai sairaanhoitaja on usein ensimmäinen terveydenhuollon ammattilainen, joka kohtaa mahdollisen aivoinfarktipotilaan. Heidän tehtävänään on tehdä ensiarvio potilaan tilasta ja osata myös toimia tämän perusteella.
Alkutilanteen jälkeen ensi- ja sairaanhoitajat vastaavat lääkärin ohjeiden mukaisesti potilaan hoidosta, seurannasta ja tilan raportoinnista hoitoketjussa eteenpäin. Päivystyksen sairaanhoitaja käynnistää ensihoidon ennakkoilmoituksen perusteella AVH-hälytyksen, joka toimii sairaalassa hoitoketjun perustana. Tavoitteena valmiiseen protokollaan perustuvalla hoidolla on minimoida viiveet hoitoketjun vaiheiden välillä. Toiminnan on oltava ripeää, määrätietoista ja tutkittuun tietoon perustuvaa. (Kantanen ym. 2017; Green ym. 2021.)
Interaktiivinen verkko-oppimateriaali avuksi käytännön hahmottamiseen
Hoitotyön opiskelijoiden tiedoissa voi olla vakaviakin puutteita liittyen aivoinfarktin oireiden tunnistamiseen ja toisaalta myös riittävät teoreettiset taidot omaavat opiskelijat kokevat usein haasteelliseksi siirtää teoreettista osaamistaan käytännön työhön (Mason-Whitehead ym. 2013; Bazrafkan & Kalyani 2018; Günay & Kılınç 2018). Epävarmuus omasta osaamisesta voi johtaa lisääntyneisiin virheisiin ja ennustaa jopa lyhyempää työuraa (McCabe ym. 2016).
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tuotoksena syntyi interaktiivinen verkko-oppimateriaali ThingLink-alustalle aivoinfarktin akuuttivaiheen hoidosta päivystyksessä. Verkko-oppimateriaalin on tarkoitus toimia valmistavana materiaalina ensi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille ennen AVH-hälytystä koskevaa simulaatiota. Valmiiksi kootun tutkittuun tietoon perustuvan materiaalin avulla opiskelijat voivat tutustua jo valmiiksi teoriatietoon ja simulaatioharjoittelua on helpompi hyödyntää käytännön taitojen opetteluun.
Oppimateriaalissa hyödynnettiin potilasesimerkkiä, aivoinfarktiin sairastunutta “Pirkkoa”, jonka hoitopolkuun verkko-oppimateriaali perustuu. Potilasesimerkkeihin perustuvaa opetusmetodia käytetään paljon erityisesti hoitotyön opetuksessa ja sen on osoitettu edistävän opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja sekä helpottavan teoriatiedon hahmottamista käytännössä (Yoo & Park 2014). Verkko-oppimateriaalia on pelillistetty lisäämällä soveltavia kysymyksiä potilasesimerkkiin liittyen. Oppimateriaalissa hyödynnettiin myös kuvaa, videota sekä ääntä. Näin materiaalista saatiin monipuolisempaa ja opiskelija saa hyödyntää itselleen luontaisinta tapaa oppia – oli se sitten kuuntelemalla podcastia, katsomalla video aiheesta tai lukemalla.
Tulevaisuudessa verkko-oppimateriaalia voisi laajentaa kattamaan myös muut aivoverenkiertohäiriöt, kuten aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset, jotta se vastaisi vielä paremmin tarpeeseen valmistaa opiskelijoita AVH-simulaatioon. Lisäksi opinnäytetyötä tehdessä huomattiin, että Suomesta puuttuu kansallisia linjauksia aivoinfarktin hoitoon ja AVH-hälytykseen liittyen. Yhteistyö eri korkeakoulujen ja hyvinvointialueiden välillä voisi mahdollistaa yleispätevämmän ohjeistuksen kehittämiseen oppimateriaaliin.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Abdi, Adna; Mohseni, Niloufar; Rinne, Johanna (2024): Aivoinfarktin akuuttivaiheen hoito päivystyksessä: verkko-oppimateriaali ensihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoille.
Lähteet
Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2024. Viitattu 9.4.2024. https://www.kaypahoito.fi/hoi50051.
Bazrafkan, L. & Kalyani, M. N. 2018. Nursing Students’ Experiences of Clinical Education: A Qualitative Study. Investigación y Educación en Enfermería, 36(2). Viitattu 19.10.2024. https://doi.org/10.17533/udea.iee.v36n3a04.
Green, T.; McNair, N.; Hinkle, J.; Middleton, S.; Miller, E.; Perrin, S.; Power, M.; Southerland, A. & Summers, D. 2021. American Heart Association Journals. Stroke, 52(5), 179-197. Viitattu 30.9.2024. https://doi.org/10.1161/STR.0000000000000357.
Günay, U. & Kılınç, G. 2018. The transfer of theoretical knowledge to clinical practice by nursing students and the difficulties they experience: A qualitative study. Nurse Education Today, 65, 81-86. Viitattu 14.9.2024. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2018.02.031.
Kantanen, A.-M.; Nerg, O.; Kokkonen, T. & Jäkälä, P. 2017. Aivoinfarktin nykyhoito. Finnanest, 50(2), 108–114. Viitattu 1.10.2024. https://say.fi/files/kantanen_nerg_aivoinfarkti.pdf.
Mason-Whitehead, E.; Ridgway, V. & Barton, J. 2013. Passed without a stroke: A UK mixed method exploring student nurses’ knowledge of stroke. Nurse Education Today. Vol. 33, No. 9, S. 998–1002. Viitattu 30.9.2024. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2012.07.021.
McCabe, D.; Gilmartin, M. & Goldsamt, L. 2016. Student self-confidence with clinical nursing competencies in a high-dose simulation clinical teaching model. Journal of Nursing Education and Practice, Vol. 6, No. 8, S. 52-57. Viitattu 14.9.2024. http://dx.doi.org/10.5430/jnep.v6n8p52.
Yoo, M.-S. & Park, J.-H. 2014. Effect of case-based learning on the development of graduate nurses’ problem-solving ability. Nurse Education Today. Vol. 34, No. 1, s. 47–51. Viitattu 25.10.2024. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2013.02.014.
Artikkelikuva: Abdi, A.; Mohseni, N. & Rinne, J. 2024. ThingLink-verkko-oppimateriaali.