Erikoissairaanhoitoon pääsyn prosessi – lakisääteiset määräajat tutuiksi
Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentui 1.9.2023. Tämän tiukentamisen tavoitteena on edistää hoitoon pääsyä ja vahvistaa peruspalveluita. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajat eivät muuttuneet. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi infograafi, jonka tavoitteena on parantaa erikoissairaanhoidon potilaiden ymmärrystä hoitoon pääsyn prosessista ja heidän oikeuksistaan.
Suomessa terveydenhuoltolaki 1326/2010 määrittää valtakunnalliset määräajat hoitoon pääsylle. Näitä määräaikoja kutsutaan hoitotakuiksi. Hoitotakuu on siis takuu siitä, että potilaat pääsevät hoitoon laissa säädetyissä määräajoissa.
Erikoissairaanhoidon hoitotakuun mukaan lähetteestä vastaavalla lääkärillä on kolme viikkoa aikaa käsitellä saapunut lähete. Hoidon tarpeen arviointi ja siihen sisältyvät tutkimukset on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoito on aloitettava viimeistään kuuden kuukauden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta.
Hoitovelkaa yritetään pienentää hoitotakuuta kiristämällä
Hoitoon pääsyn toteutumista on tilastoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vuodesta 2007 alkaen. Se raportoi kuukausittain hoitoon pääsyn tiedoista verkkosivuillaan ja luo kolme kertaa vuodessa aiheesta tilastoraportin (Ålander & Lassila 2021). Hoitotakuun toteutumista seuraavat aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. (Puttonen 2021; Sosiaali- ja terveysministeriö 2023a; THL 2023). Hoitoon pääsyn toteutuminen on yksi terveydenhuollon laadun ja oikeudenmukaisuuden keskeisistä tekijöistä.
Jos hyvinvointialue ei pysty järjestämään potilaalle hoitoa hoitotakuun mukaisten määräaikojen sisällä, sen tulee järjestää hoito toisen hyvinvointialueen tai muun palveluntuottajan kanssa. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta toisella hyvinvointialueella tai palveluntuottajalla ja jäädä odottamaan hoitoa määräajan yli omalla hyvinvointialueellaan. Mikäli hoito ei onnistu määräaikojen sisällä Suomessa, potilaan pyytäessä hoito on järjestettävä EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin ilman lisäkustannuksia potilaalle. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010.)
THL:n julkaisemissa tilastoraporteissa on nähtävissä erikoissairaanhoidon hoitovelan ja hoitojonojen kasvu (Tuominen 2022; Tuominen 2023). Tätä kasvua pyritään hillitsemään hoitotakuun lainsäädännön tiukennuksilla. Tiukennukset koskevat vain perusterveydenhuoltoa, ja niiden toivotaan parantavan terveydenhuollon saatavuutta ja vahvistavan peruspalveluita. Näiden muutosten toivotaan helpottavan pitkässä juoksussa myös erikoissairaanhoidon ongelmia ehkäisemällä pienempien vaivojen pitkittymistä ja kasautumista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023b.) Vain aika kertoo, vähentääkö tämä tiukennus erityistason palvelujen tarvetta.
Infograafi potilaan tukena
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kaavio, jossa kuvataan erikoissairaanhoidon potilaan lähete- ja hoitoon pääsy -prosessia. Tuotos on yksinkertaisuuden ja potilasohjauksessa todetun hyödyn nimissä muotoiltu infograafiksi (Balkac & Ergun 2018). Siinä ilmenee prosessin keskeisimmät vaiheet lähetteen saapumisesta varsinaiseen hoitotapahtumaan. Infograafin pohjana toimi THL:n ja Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) kuvaukset hoitoon pääsy -prosessista. Toteutusvaiheessa graafinen suunnittelija osallistui tuotoksen visuaalisen ilmeen ehostamiseen. Tutustu infograafiin (pdf).
Prosessin vaiheet on jaettu kolmeen osaan: Lähetteen käsittelyyn, Hoidon tarpeen arviointiin ja Hoitoon pääsyyn. Näiden kolmen vaiheen alla on lisätietoa prosessin kulusta ja lakisääteisistä määräajoista. Tavoitteena on, että tuotos helpottaa potilasohjausta ja parantaa erikoissairaanhoidon potilaiden ymmärrystä hoitoon pääsy -prosessista ja hoitotakuun määräajoista. Hoitotakuun mainitseminen tuo potilaalle tietoa heidän oikeuksistaan, jotta he osaavat tarpeen tullen vaatia tarvitsemaansa hoitoa.
Toimeksiantaja sai yllä esitetystä infograafista neljä versiota, jotka erosivat sisältötekstien ja värien kannalta toisistaan. Versioista kaksi kohdentuivat toimeksiantajan organisaatiolle ja puolet olivat sisällöltään geneerisiä. Geneeriset infograafit eivät maininneet toimeksiantajaorganisaatiota, mutta kuvasivat yhtä lailla erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy -prosessia. Näitä versioita voi käyttää myös toimeksiantajaorganisaation ulkopuolella.
Visuaalinen kuvaus lähete- ja hoitoon pääsy -prosessista voisi olla hyödyllinen myös hoitotyön koulutuksessa. Hoitopolkua tarkastellaan hieman eri näkökulmasta, kuin mihin on tavallisesti totuttu. Kun tuntee prosessin taustaa, osaa sen myös paremmin ottaa huomioon potilasohjauksessa.
Lähteet:
Balkac, M. & Ergun, E. 2018. Role of infographics in healthcare. Chinese Medical Journal. Viitattu 3.10.2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6202610/
Puttonen, J. 2021. Hoitotakuu. Sairaanhoitajan käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu: 2.5.2023. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/shk04643/search/hoitoon%20p%C3%A4%C3%A4sy?db=24
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023a. Hoitoon pääsy (hoitotakuu). https://www.stm.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Asiakkaan ja potilaan oikeudet > hoitoon pääsy. Viitattu 7.5.2023.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023b. Hoitotakuun tiukentaminen. https://www.stm.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Asiakkaan ja potilaan oikeudet > hoitoon pääsy > Hoitotakuun tiukentaminen. Viitattu 7.5.2023.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2023. Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa. Viitattu 6.5. 2023. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/terveyspalvelut/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa
Ålander, A. & Lassila, K. 2021. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy – esiselvitys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Viitattu 5.9.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142821/Erikoissairaanhoidon%20hoitoonp%c3%a4%c3%a4sy%20-%20esiselvitys%20_julkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kuvituskuva: Freepik