Eristyshuoneen valvomossa työskentely TYKS Kompassisairaalassa – opas hoitohenkilökunnalle
Pakkotoimia käytetään psykiatrisessa hoitotyössä edelleen runsaasti sen tunnetuista haitoista huolimatta. TYKS psykiatrialla tavoitteena on vähentää eristysten määrää puolella vuoteen 2027 mennessä. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää opas Kompassisairaalan eristyshuoneen valvomossa työskentelyyn hoitajien osaamisen vahvistamiseksi ja eristysten keston lyhentämiseksi.
Pakkotoimista ja eristämisestä
Psykiatrisessa hoitotyössä pakkotoimien, kuten eristämisen, käyttö on Suomessa runsasta (Lahti ym., 2022), vaikka niiden haittavaikutukset potilaille ovat laajasti tunnistettuja. Eristys voi aiheuttaa potilaalle sekä psyykkistä että fyysistä kuormitusta (Gill ym., 2024), minkä vuoksi sen käytön vähentäminen ja hoidon kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita mielenterveyspalveluissa. TYKS Psykiatrian tavoitteena on puolittaa huone-eristysten määrä vuoteen 2027 mennessä, mikä edellyttää myös hoitokäytäntöjen kehittämistä.
Kirjallisuudessa korostuu, että eristäminen on potilaalle kuormittava kokemus ja heikentää hoitosuhdetta (Aguilera-Serrano ym., 2017; Chieze ym. 2019; Gill ym., 2024; Kaur & McNamara, 2026; Maanmieli ym., 2021) mutta samalla vuorovaikutuksen ylläpitämisellä eristyksen aikana voidaan vähentää sen haittavaikutuksia ja parantaa potilaan kokemusta hoidosta (Aguilera-Serrano ym., 2017; Berg ym., 2023; Björkqvist ym., 2024; Chieze ym., 2019; Lahti ym., 2022; Shetty ym., 2023).
Opinnäytetyöstä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli havainto siitä, että Kompassisairaalan eristyspotilaan hoidon aikana valvomoon jäävien hoitajien määrä ei ole ollut riittävä, ja valvomotyöskentelyä on tarpeen selkeyttää. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa, ja sen tavoitteena oli vahvistaa hoitajien osaamista valvomossa työskentelyssä sekä siten vaikuttaa eristysten kestoon.
Työn tuotoksena laadittiin hoitohenkilökunnalle suunnattu opas eristyshuoneen valvomotyöskentelyyn. Opas toteutettiin tarkistuslistamaisena kokonaisuutena, joka ohjaa hoitajaa huomioimaan keskeiset asiat eristyksen eri vaiheissa potilaan, läheisten ja henkilökunnan näkökulmista. Opas selkeyttää hoitajan roolia valvomossa ja tukee systemaattista työskentelyä.
Työn vaikuttavuus
Oppaan arvioidaan vahvistavan hoitajien osaamista, tukevan potilaiden oikeuksien toteutumista ja vähentävän eristämisestä aiheutuvia haittoja. Lisäksi sen avulla voidaan mahdollisesti lyhentää eristysten kestoa ja parantaa hoidon laatua. Oppaan vaikuttavuutta ei voitu arvioida opinnäytetyöprosessin aikana, mutta sitä voidaan jatkossa tarkastella henkilöstön palautteen sekä eristysten kestoa ja määrää koskevien tilastojen avulla. Lisäksi laajaa kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää oppimisen välineenä niin hoitajana, kuin opiskelijana.
Jatkokehittämisen kannalta on tärkeää, että opasta päivitetään säännöllisesti vastaamaan uusinta tutkimustietoa, hoitosuosituksia ja lainsäädäntöä. Vaikuttavuuden arviointi on keskeistä terveydenhuollon kehittämisessä, sillä sen avulla voidaan varmistaa, että käytännöt tukevat potilaiden hyvinvointia ja hoidon laatua mahdollisimman tehokkaasti (Heiskanen, 2023).
Linkki opinnäytetyöhön: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/924035/Hanhijoki_Takala.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kuva: Pixabay
Lähteet
Aguilera-Serrano, C., Guzman-Parra, J., Garcia-Sanchez, J. A., Moreno-Küstner, B., & Mayoral-Cleries, F. (2017). Variables associated with the subjective experience of coercive measures in psychiatric inpatients: A systematic review. Canadian Journal of Psychiatry, 63(2), 129–144. https://doi.org/10.1177/0706743717738491
Berg, J., Lipponen, E., Sailas, E., Soininen, P., Varpula, J., Välimäki, M., & Lahti, M. (2023). Nurses’ perceptions of nurse-patient communication in seclusion rooms in psychiatric inpatient care: A focus group study. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 30(4), 781–794. https://doi.org/10.1111/jpm.12907
Björkqvist, M., Korte, M., & Tammentie-Sarén, T. (2024). Eristämisen ja sitomisen kansalliset laatukriteerit: Käsikirja (Ohjaus 12/2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/ed23745b-a5c9-469e-9164-61d853b19809/content
Chieze, M., Hurst, S., Kaiser, S., & Sentissi, O. (2019). Effects of seclusion and restraint in adult psychiatry: A systematic review. Frontiers in Psychiatry, 10, 491. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2019.00491
Gill, N., Drew, N., Rodrigues, M., Muhsen, H., Morales Cano, G., Savage, M., Pathare, S., Allan, J., Galderisi, S., Javed, A., Herrman, H., & Funk, M. (2024). Bringing together the World Health Organization’s QualityRights initiative and the World Psychiatric Association’s programme on implementing alternatives to coercion in mental healthcare: a common goal for action. BJPsych Open, 10(1), e23. https://doi.org/10.1192/bjo.2023.622
Heiskanen, J. (2023). Kohti luotettavaa vaikuttavuuden mittaamista. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 60(3), 337–340. https://doi.org/10.23990/sa.127934
Kaur, J., & McNamara, S. (2026). Patient restraint and seclusion. Teoksessa StatPearls. StatPearls Publishing. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33351431/
Lahti, M., Berg, J., Vainila, V., Korte, M., Toikka, P., Makkonen, P., Varvikko, K., Lindroos, A., & Mishina, K. (2022). Hoitajien työturvallisuus ja työn hallinta haastavan potilaan hoidossa psykiatrisessa sairaalassa (Turun ammattikorkeakoulun raportteja 287). Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-811-5
Maanmieli, K., Gauffin, T., & Suutarinen, N. (2021). Skitsofrenia: onko diagnoosi totta? Basam books.
Shetty, S. R., Burke, S., Timmons, D., Kennedy, H. G., Tuohy, M., & Terkildsen, M. D. (2023). Patient perspective on observation methods used in seclusion room in an Irish forensic mental health setting: A qualitative study. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 31(3), 393–404. https://doi.org/10.1111/jpm.12979