Eturauhassyöpä on Suomen yleisimpiä syöpiä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Toistaiseksi Suomessa ei ole käytössä kansallista eturauhassyövän seulontaohjelmaa, mutta oireettomille miehille on mahdollista tehdä PSA-arvon määritys heidän niin halutessaan. Ensimmäisen PSA-testin suositeltu ikä on 50 vuotta (Tarnanen ym., 2023).

Eturauhassyövän diagnostiikka

Eturauhassyöpää epäillään yleisimmin poikkeavan PSA-arvon, tuseerauslöydöksen tai paksuneulabiopsian perusteella. Lopullinen diagnoosi varmistetaan histopatologisesti eturauhasen biopsian avulla (Tonttila & Vaarala, 2021, 1309).

PSA on eturauhasen epiteelisolujen tuottama glykoproteiini, jota esiintyy siemennesteessä ja verenkierrossa (Sekhoacaha ym., 2022). PSA ei kuitenkaan ole syöpäspesifinen merkkiaine: normaalit solut voivat tuottaa sitä yhtä paljon tai jopa enemmän kuin syöpäsolut, ja arvo voi nousta väliaikaisesti esimerkiksi siemensyöksyn, akuutin virtsaumpion tai biopsian jälkeen (Endzelins ym., 2016).

Perinteisen PSA-testin lisäksi Suomessa on joillakin yksityisillä toimijoilla käytössä Stockholm 3 -testi (STHLM3), joka yhdistää useiden biomarkkereiden analyysin sekä esitietoja syöpädiagnostiikan tehostamiseksi. Testin hinta on noin 300 euroa (Tonttila & Vaarala, 2021).

PSA-arvon tulkinnassa huomioidaan potilaan ikä, eturauhasen koko ja tunnustelulöydös. PSA-arvon noustessa yli 10 µg/l epäillään voimakkaasti eturauhassyöpää ja yli 50 µg/l arvo viittaa usein levinneeseen tautiin (Tammela, 2022). Mikäli PSA on lievästi koholla, arvo kontrolloidaan 1–2 kuukauden kuluttua (Kilpeläinen & Mirtti, 2025).

Eturauhassyövän lisätutkimukset

Epäselvissä tapauksissa diagnostiikkaa täydennetään magneettikuvauksella, joka auttaa paikantamaan biopsiaa varten epäilyttävät alueet ja erottamaan suuren ja kohtalaisen riskin syövät (Tonttila & Vaarala, 2021). Ultraäänikuvausta hyödynnetään erityisesti näytteenoton apuna ja eturauhasen koon arvioinnissa (Käypä hoito, 2025).

Mikäli potilaalla on viitteitä levinneestä taudista, kuten luustokipuja tai merkittävästi kohonnut PSA (>20 µg/l), tehdään luuston isotooppikuvaus. Lisäksi voidaan määrittää muun muassa hemoglobiini ja kreatiniiniarvot (Huovinen ym., 2023, 834).

Biopsia diagnostiikan kulmakivenä

Diagnoosin varmistamiseksi otetaan histologinen neulanäyte transrektaalisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Tyypillisesti otetaan 12 näytepalaa eturauhasen molemmista lohkoista. Ensimmäinen biopsia löytää syövän noin 60 %:ssa tapauksista; mikäli PSA jatkaa nousuaan, uutta biopsiaa suositellaan (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2012). Transrektaaliseen biopsiaan liittyy infektioriski ja mahdollisuus verenvuotoon (Lahdensuo ym., 2018).

Histologisessa arvioinnissa käytetään Gleason-luokitusta ja ISUP Grade Group -asteikkoa (GG1–5). Luokka 2 on eturauhassyövän yleisin diagnosoitu luokka, luokkien 3–5 ollessa kliinisesti merkittävimpiä luokkia. Tavoitteeksi diagnostiikassa on muotoutunut aggressiivisten eturauhassyöpien varhainen löytäminen potilailta, joiden elinajan ennuste on yli 10-15 vuotta (Tonttila & Vaarala, 2021).

Potilaan valmistelu diagnostisiin tutkimuksiin

Eturauhassyöpää epäiltäessä potilas ohjataan usein urologin arvioon ja magneettikuvaukseen (Kilpeläinen & Mirtti, 2025). Ennen biopsiaa potilaalle kerrotaan toimenpiteen kulku ja mahdolliset haitat, joita voivat olla muun muassa infektio, virtsankarkailu ja erektiohäiriö (Lindell, 2017).

Biopsia tehdään yleensä paikallispuudutuksessa urologian poliklinikalla. Ennen toimenpidettä potilaalle annetaan fluorokinoloniryhmän mikrobilääke tulehdusten ehkäisemiseksi (Lahdensuo ym., 2018). Transrektaalisessa biopsiassa suoli desinfioidaan polyvidonijodilla ja antibiootti annetaan 30–60 minuuttia ennen toimenpidettä (Kilpeläinen & Mirtti, 2025; Jantunen & Koivikko, 2021). Biopsia voidaan tehdä myös transperineaalisesti, jolloin infektioriski on pienempi, mutta tekniikka on vaativampi (Kilpeläinen & Mirtti, 2025).

Biopsian jälkeen potilasta ohjataan juomaan runsaasti nesteitä ja varauduttavaan lievään verivirtsaisuuteen, veren esiintymiseen ulosteessa tai siemennesteessä sekä mahdollisiin kipuihin, joita voi hoitaa reseptivapailla kipulääkkeillä (Hoito-ohjeet, n.d.). Jos potilaalle ilmaantuu kuumeilua, voimakasta kipua tai virtsaumpi, hänen tulee hakeutua välittömästi hoitoon (Jantunen & Koivikko, 2021).

Johtopäätökset

Eturauhassyövän diagnosointi miehille perustuu PSA-tutkimukseen, eturauhasen kuvantamistutkimuksiin ja eturauhasen kudosnäytteisiin. Vaikka kansallista seulontaohjelmaa ei Suomessa ole, oireetonkin mies voi pyytää halutessaan PSA-testin. Pelkästään PSA-arvon poikkeavuus ei ole riittävä diagnosointimenetelmä, vaan eturauhasen histologinen kudosnäyte varmistaa syöpädiagnoosin. PSA-arvon nousun taustalla voi olla usein hyvänlaatuisia syitä kuten esimerkiksi eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu. Tämä voi aiheuttaa potilaiden ylidiagnostiikkaa ja sitä kautta potilaiden tarpeetonta kuormitusta.

Eturauhassyövän diagnostiikan kehitys lisää mahdollisuuksia tunnistaa kliinisesti merkittävät syövät tarkemmin ja vähentää tarpeettomia biopsioita. Silti paksuneulabiopsia on edelleen diagnoosin kulmakivi, vaikka siihen liittyy infektio- ja vuotoriskejä sekä toimenpiteestä aiheutuvaa psyykkistä ja fyysistä kuormitusta. Transrektaalista näytteenottotekniikkaa käytetään eturauhasen kudosnäytteenotossa paljon. Transrektaalinen näytteenotto on kajoava toimenpide johon liittyy riski infektioille. Infektioriskin vuoksi potilas saa ennen toimenpidettä mikrobilääkkeen.

Eturauhassyövän diagnostiikan polku on monivaiheinen ja syövän diagnosointi voi sisältää useita diagnostisia toimenpiteitä. Diagnosointivaihe voi olla potilaalle ja omaisille raskasta aikaa, jolloin tärkeää olisi antaa tukea ja riittävää tietoa syövästä, sen diagnosoinnista ja siitä mitä syöpäpotilaan hoitopolussa tapahtuu seuraavaksi. Syöpäpotilaan ohjauksessa korostuu ammattilaisten selkeät ohjeet niin ennen toimenpiteitä kuin toimenpiteiden jälkeen. Potilaiden informoiminen tutkimusten hyödyistä, haitoista ja mahdollisista elämänlaadun muutoksista on keskeistä, sillä osa jatkotutkimuksista voi olla kajoavia ja niiden hyödyt realisoituvat vasta pitkällä aikavälillä. Jatkotutkimusten tarpeellisuudessa otetaan huomioon tutkimusten hyötyhaittasuhde potilaan elämänlaatuun.

Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830747

Artikkeli on myös osa Advancing Supportive Cancer and Palliative Care -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Endzelins, E., Melne, V., Kalnina, Z., Lietuvietis, V., Riekstina, U., Llorente, A. & Line, A. 2016. Diagnostic, prognostic and predictive value of cell-free miRNAs in prostate cancer: a systematic review. Mol Cancer 15, 41 (2016). Diagnostic, prognostic and predictive value of cell-free miRNAs in prostate cancer: a systematic review | Molecular Cancer | Full Text

Eturauhassyöpä. 2012. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 128(1):99-102. Eturauhassyöpä

Hippi, E. 2023. Oppimateriaalit – mitä ne ovat tänään? Kandidaatin tutkielma. Oulun yliopisto. nbnfioulu-202305221942.pdf

Huovinen, A., Hynynen, M., Karhemaa, A., Koponen, L. & Mäkeläinen, T. 2023. Kliininen Hoitotyö. Sanoma Pro Oy

Hoito-ohjeet. N.d. Eturauhasen ultraäänitutkimus ja koepalojen otto. Hoito-ohje

Jantunen, S. & Koivikko, M. 2021. Eturauhassyöpää sairastavan potilaan hoito. Sairaanhoitajan käsikirja. Terveysportti Duodecim. Eturauhassyöpää sairastavan potilaan hoito – Duodecim

Kilpeläinen, T. & Mirtti, T. 2025. Eturauhasbiopsiat, histologinen diagnostiikka ja paikallisen eturauhassyövän riskiluokitus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 141(17):1425-31. Eturauhasbiopsiat, histologinen diagnostiikka ja paikallisen eturauhassyövän riskiluokitus

Käypä Hoito. 2025. Eturauhassyöpä. Duodecim Käypä Hoito-suositus. Eturauhassyöpä

Lahdensuo, K., Huotari, K. & Rannikko, A. 2018. Eturauhasen näytepalojen jälkeiset tulehdukset. 134(8):793-9. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Eturauhasen näytepalojen ottamisen jälkeiset tulehdukset (8/2018) – Duodecim

Lindell, O. 2017. Suunta seulonnasta järkevään riskiarviopohjaiseen PSA-seurantaan. Lääkärilehti. 33/2017 vsk 72 s. 1687. Suunta seulonnasta järkevän riskiarviopohjaiseen PSA-seurantaan – Lääkärilehti

Sekhoacha, M., Riet, K,. Motloung, P., Gumenku, L., Adegoke, A. & Mashele, S. 2022. Prostate Cancer Review: Genetics, Diagnosis, Treatment Options, and Alternative Approaches. Molecules. 2022 Sep 5;27(17):5730. Prostate Cancer Review: Genetics, Diagnosis, Treatment Options, and Alternative Approaches – PubMed

Tarnanen, K., Matikainen, M., Taari, K. & Sipilä, R. 2023. Eturauhassyöpä. Duodecim terveyskirjasto. Eturauhassyöpä – Terveyskirjasto

Tammela, T. 2022. Eturauhassyöpä. Duodecim Lääkärin käsikirja. Lääkärin tietokannat – Duodecim

Tonttila, P. & Vaarala, M. 2021. Eturauhassyövän kehittyvä diagnostiikka. Lääkärilehti vol 76s. 1309 – 1314. Eturauhassyövän kehittyvä diagnostiikka – Lääkärilehti

Kuva: Pixabay