Muistisairauksien esiintyvyys on kasvussa ja näiden mukana myös muistisairauksiin liittyvät neuropsykiatriset ongelmat. Neuropsykiatriset ongelmat koskettavat jopa 90 % muistisairaista, eli esiintyvyys on suurta ja iso osa hoitotyötä esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyöstä, joka toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas, jossa käsitellään sekä lääkkeettömiä keinoja, että turvallista psyykenlääkkeiden käyttöä muistisairaan mielenterveyden tukemiseksi.  

Muistisairauteen liittyvä neuropsykiatrinen oireilu saattaa lisätä tarvetta hoidolle. Sillä on myös vaikutusta hoitohenkilökunnan kokemaan kuormittuneisuuteen. Neuropsykiatriset oireet vaikuttavat merkittävästi muistisairaan koettuun elämän mielekkyyteen ja laatuun sekä arjen toiminnoista suoriutumiseen. (Kennedy ym., 2021.) 

Yleisimmät neuropsykiatriset oireet muistisairaalla ovat agitaatio, levottomuus, aggressiivisuus, masennus, apatia, ahdistuneisuus, psykoosi ja harha-aistimukset sekä vuorokausirytmin häiriöt. Myös itsensä vahingoittaminen, kuljeskelu, karkailu, tarkoitukseton pukeminen ja riisuutuminen sekä tavaroiden keräily ja kätkeminen ovat muistisairauteen liittyviä mahdollisia neuropsykiatrisia oireita. (Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden hoito: Käypä hoito -suositus, 2023.) Muistisairauteen liittyvien neuropsykiatristen oireiden taustalla on aina aivojen rappeutumiseen liittyvät neurobiologiset syyt. Näitä ovat muun muassa hermoverkkojen vaurioituminen sekä tulehdukselliset ja vaskulaariset tekijät. (Vataja, 2024.) Lääkkeettömät menetelmät ovat aina ensisijainen hoitokeino, sillä psyykenlääkkeisiin liittyy usein haittavaikutuksia (Roitto ym., 2021). Lisäksi lääkkeettömät menetelmät ovat kustannustehokkaita (Carter ym. 2019). Joskus kuitenkin psyykenlääkkeisiin turvautuminen on perusteltua.  

Tarvittava tieto yhdestä paketista

Oppaasta löytyy tietoa yleisimmistä neuropsykiatrisista oireista, sekä näiden lääkkeettömästä hoidosta ja turvallisesta psyykenlääkkeiden käytöstä. Oppaasta löytyy keskeinen tieto, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilainen voi saada nopeasti ja helposti tukea sekä apua muistisairaan mielenterveyden tukemiseen. 

Oppaassa käsitellään useita eri lääkkeettömiä menetelmiä. Näitä ovat liikunta, fyysinen, sosiaalinen ja toiminnallinen ympäristö, vuorovaikutus ja kohtaaminen, henkilökunnan osaaminen, musiikki, taide, aistien tukeminen, omaisten osallistuttaminen, kognitiivinen stimulaatio, keskustelu ja läsnäolo, kosketus, lemmikkien silittäminen, rapsutus ja hoivaaminen, rentoutuminen ja hengitysharjoitukset, sekä muistelu. Lisäksi erikseen käsitellään myös aggressiivinen muistisairaan kohtaamista. Keinoja on siis monia ja käytännössä ne kaikki perustuvat diversioon eli huomion kiinnittämiseen muualle (Laukkala & Kukkonen-Harjula, 2019). 

Myös lääkkeitä käsitellään oppaassa laajasti. Oppaassa löytyy tietoa erilaisista pitkävaikutteisista, sekä tarvittaessa otettavista lääkkeistä. Lääkkeistä käsitellään annostus ja antotapa, käyttöaihe, vaikutus- ja puoliintumisaika sekä yleisimmät haittavaikutukset.  

Tulosten merkitys hoitotyön kehittämisessä 

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin, puhumattakaan muistisairaiden neuropsykiatrisiin oireisiin perehtyminen jää kovin vähäiseksi eri sosiaali- ja terveydenhoitoalan opintojen yhteydessä, ellei opiskelija itse halua aiheeseen syventyä (ePerusteet, 2023; Opintopolku, 2024). Sairaanhoitajan opinnoissa pakollisia opintopisteitä mielenterveys- ja päihdetyöhön kertyy vain 5 opintopisteen verran, jos mukaan ei lasketa kriisi- ja poikkeusolotyöskentelyn kurssia (Turku AMK, ei pvm.). 

Oppaan tarkoituksena on tukea sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä lisätä tietoa muistisairaiden neuropsykiatrisiin oireisiin liittyen. Sibleyn ja Mercerin (2023) tekemän tutkimusten mukaan henkilökunnan osaamisella voidaan vähentää psyykenlääkkeiden käyttöä ensisijaisena hoitokeinona. Aina kuitenkaan näillä ei saada toivottua hoitovastetta, jolloin voi olla perusteltua turvautua psyykenlääkkeisiin. Tällöin kuitenkin henkilökunnan osaaminen on isossa roolissa. Tarvittavien lääkkeiden antovastuu on aina lääkeluvallisella hoitajalla, lääkärin määräysten mukaisesti (Mardani ym., 2022.) Hoitajan on kuitenkin hyvä ymmärtää mitä voi antaa ja milloin, sekä osata seurata lääkkeen antovastetta. Oikeanlainen lääkeosaaminen on keskeinen potilasturvallisuutta lisäävä asia (Welling, 2021). 

Tieto siitä, että osaamisen kertyminen opintojen kautta on vähäistä, yhdistettynä yleistyvään ongelmaan, sai aikaan idean luoda opas. Tämä opas on tarkoitettu muistisairaiden kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tukemaan osaamista neuropsykiatrisiin ongelmiin liittyen. 

Käytännön hyödyt 

Oppaasta voidaan etsiä apua useaan eri tilanteeseen, riippuen onko kyse tällä hetkellä tapahtuvasta oireluista vai halutaanko ennaltaehkäistä oireilua. Opasta voi siis soveltaa molempiin. Vaikkakin oppaan tarkoitus ei ole kannustaa psyykenlääkkeiden käyttöön, halutaan sillä kuitenkin tukea hoitajia, mikäli lääkkeiden käyttö koetaan tarpeelliseksi. Lääkkeiden antoa ei kuulu pelätä, mutta siihen täytyy olla osaaminen ja ymmärrys. 

Oppaan lääkkeettömiä menetelmiä voi hyödyntää lääkeluvallisten hoitajien lisäksi myös lääkeluvattomat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, kuten hoiva-avustajat, alan opiskelijat tai vaikka fysioterapeutit. Opasta voi siis hyödyntää käytännössä yksikön koko henkilökunta. 

Opasta voisi hyödyntää myös hoitajien perehdytyksessä. Siinä missä omavalvonta- tai lääkehoitosuunnitelman lukemista ja kuittaamista pidetään tärkeänä, voisi tämänkin oppaan lukeminen olla perehtymisvaiheessa vähintäänkin hyödyllistä. Tämä korostuu etenkin niissä yksiköissä, joissa neuropsykiatrisesti oireilevia muistisairaita on paljon. Toivottaa on myös, että opas lisäisi keskustelua yksiköissä aiheesta ja lisäisi halua osata ja ymmärtää muistisairaan neuropsykiatrista oireilua. 

Opasta olisi hyvä hyödyntää mahdollisimman monessa yksikössä. Resurssien antaminen muistisairaan mielenterveyden tukemiseen, edes tämän oppaan verran, voi varmasti jo vaikuttaa positiivisesti pitkällä aikavälillä niin muistisairaiden hyvinvointiin, kuin myös hoitajien kuormittuneisuuteen.  

Artikkeli pohjautuu  Theuseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön Mäkinen, L., Saarinen, H. & Tamminen, O. (2026). Opas muistisairaan mielenterveyden tukemiseen: Lääkkeettömät menetelmät ja turvallinen psyykenlääkkeiden käyttö. 

Lähteet: 

Carter M, Quail Z, Bourke A, Young C. A Structured Cognitive Intervention Pathway as a decision-support tool for non-pharmacological interventions within a dementia care service (Innovative practice). Dementia. 2021;20(1):398-409. https://doi.org/10.1177/1471301219886243 

EPerusteet. (2023). Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/8531450/tiedot 

Kennedy KJ, Forsythe D, Wagner J, Eckert M. (2021). Clinical pathways for the evidence-based management of behavioural and psychological symptoms of dementia in a residential aged care facility: A rapid review. Australas J Ageing. 2021;40:347–355. https://doi.org/10.1111/ajag.12990 

Laukkala, T. & Kukkonen-Harjula, K. (2019). Liikunta tukee mielen toipumista. Lääkärilehti, 46, 2650–2654. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/liikunta-tukee-mielen-toipumista/?public=74c129a1e9e559f9b75fad314ceb640c 

Mardani, A., Paal, P., Weck, C., Jamshed, S. & Vaismoradi, M. (2022). Practival Considerations of PRN Medicines Management: An Integrative Systematic Review. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9039188/ 

Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden hoito. Käypä hoito -suositus. Koponen, H. & Vataja, R. 2023. (Viitattu 8.1.2026). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/nix00524 

Opintopolku. (2024). Hoiva-avustaja (Voimaantulo 1.8.2024). https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000008538 

Roitto, H-M., Aalto, U. & Pitkälä, K. (2021). Iäkkäiden psyykenlääkitys on yleistä, näytönaste vähäistä. (Viitattu 8.1.2026) https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16547.pdf 

Sibley, E. & Mercer, C. (2023). Management of behavioural and psychological symptoms of dementia (BPSD): An integrative review. https://research-ebsco-com.ezproxy.turkuamk.fi/c/5komzs/search/details/6dgqjnvxnv?db=ccm&limiters =FT%3AY%2CDT1%3A2019-01-01%2F2026-01-21&q=%28mental%20health%20or%20mental%20illness%20or%20mental%20disorder%20or%20psychiatric%20illness%29%20AND%20%28dementia%20or%20alzheimer%27s%20or%20cognitive 

Turku AMK. (Ei pvm.). Sairaanhoitajakoulutus. https://opinto-opas.turkuamk.fi/21632/fi/21699/21706 

Vataja, R. (2024). Muistisairauksien neuropsykiatristen oireiden monenkirjavat syyt. https://www.duodecimlehti.fi/duo18120 

Welling, M. 2021. Lääkehoidon turvallisuutta varmistetaan lääkkeen kehittämisestä aina lääkehoidon lopettamiseen asti. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo16104