Hyvä perehdytys takaa laadukkaan hoitotyön – hoitajan rooli lastenreuman paikallishoidossa

13.11.2023

Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään ja riittävään perehdytykseen uuden työsuhteen alkaessa tai tehtävänkuvan muuttuessa. Perehdytys sitouttaa työntekijää, auttaa työntekijää onnistumaan työssään sekä edistää merkittävästi työhyvinvointia. Hoitotyössä työntekijän kunnollinen perehdyttäminen lisää potilasturvallisuutta sekä vähentää työssä tapahtuvia virheitä. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä luotiin hoitajien tueksi perehdytysmateriaali kevyessä yleisanestesiassa tai ilokaasun avulla toteutettavasta lastenreuman paikallishoidosta, johon on helppo palata kertaamaan työnkuva ennen toimenpidettä. 

Suomessa sairastuu vuosittain noin 150 lasta juveniiliin idiopaattiseen artriittiin eli lastenreumaan. Lastenreuma on pitkäaikaissairaus, johon ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Hoidon tärkein tavoite on saavuttaa remissio eli tila, jossa potilaan vointi kohenee, nivelkivut lievittyvät eikä niveliin kohdistu uusia vaurioita.1 Hoidon tärkeänä tavoitteena on myös turvata lapsen normaali kasvu, normalisoida nivelten toiminta sekä estää pidempiaikaisia nivelvaurioita.2 Lapsilla reuman hoito aloitetaan viikoittaisella metotreksaatilla, ja muihin lääkkeisiin siirrytään vain, ellei siitä saada toivottua vastetta tai käytöstä ilmenee liikaa haittavaikutuksia.3 Mikäli nivelet ovat turvoksissa ja niihin kertyy nestettä, hoidetaan niitä paikallisesti kortikostereoidi-injektioilla.4 Jotta sairaanhoitaja voi avustaa lääkäriä toimenpiteessä, tulee hänen olla perehtynyt aiheeseen ja ymmärtää oma roolinsa paikallishoidon toteuttamisessa. 

Tehdyn perehdytysmateriaalin kuvaus

Turun ammattikorkeakoulun toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena tehtiin sähköinen perehdytysmateriaali lastenreumasta sekä lastenreuman paikallishoidosta. Toimeksiantajana työlle toimi Tyksin Lasten ja nuorten klinikan päiväsairaala. Lastenreumaa sairastavia potilaita käy päiväsairaalassa viikoittain ja heidän hoitamisensa on olennainen osa lasten ja nuorten päiväsairaalassa työskentelyä. Perehdytysmateriaalin tavoitteena on lisätä osastolle tulevien opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden tietämystä ja ymmärrystä reumaa sairastavien lasten paikallishoidon toteuttamisesta sekä paikallishoitoon tulevien potilaiden päivänkulusta päiväsairaalassa.

Perehdytysmateriaalissa kuvaillaan keskeisimmät asiat lastenreumasta ja sen hoidosta, sekä kohta kohdalta hoitajan roolin nivelinjektion annossa. Hoitajan osuutta paikallishoitojen toteuttamisessa korostettiin. Perehdytysmateriaali sisältää myös kuvia toimenpiteessä käytettävistä välineistä, joten sitä voi käyttää eräänlaisena muistilistana. Materiaalin alkuun sisällytettiin reumahoitajan haastattelu, jossa keskityttiin paikallishoitoon tulevan potilaan päivänkulkuun sekä hoitajan rooliin paikallishoitotoimenpiteessä.  

Perehdytysmateriaalin sisältöön ja ulkomuotoon tulee kiinnittää huomiota; sen tulee olla helppolukuinen ja visuaalisesti miellyttävä sekä siitä tulee löytyä keskeisimmät tiedot perehdytettävästä asiasta.5 Perehdytysmateriaalin sisältö ja visuaalinen ilme mietittiinkin tarkkaan. Materiaali tehtiin PowerPoint-pohjaan verkkoluentona. Diojen sisältö pidettiin lyhyenä ja dioihin liitettiin äänitiedostot, jossa kerrottiin tarkemmin dian sisällöstä. Jokaiseen diaan laitettiin Tyks lasten ja nuorten klinikan logo sekä muutamaan diaan lisättiin päiväsairaalan seiniltä tuttu sisiliskon kuva. Työn ulkomuodossa sekä tiedoissa hyödynnettiin henkilökunnalta saatua palautetta. Perehdytysmateriaali täytti sille asetetun tavoitteen ja oli toimeksiantajan toiveiden mukainen.

Perehdytysmateriaalin hyödyntämismahdollisuudet hoitotyössä

Perehdytysmateriaalia pystytään hyödyntämään hoitotyössä sekä uusien työntekijöiden, että osastolle saapuvien opiskelijoiden perehdyttämiseksi. Osastolla jo pitkään töissä olleet hoitotyöntekijät voivat perehdytysmateriaalin avulla palauttaa mieleen lastenreuman perusteita sekä kerrata sairaanhoitajan roolia paikallishoidon toteuttamisessa. Sähköisessä muodossa olevaa perehdytysmateriaalia on myös helppo muokata tiedon päivittyessä sekä toimintatapojen muuttuessa. Perehdytysmateriaaliin on myös helppo palata. Perehdytysmateriaalin loppuun lisätyistä lähteistä voi perehtyjä halutessaan tutustua aiheeseen vielä syvemmin.

Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110828896

Lähteet:

  1. Nivelreuma- yleisin tulehduksellinen reumasairaus. Käypä hoito-suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022. Viitattu 5.9.2023 https://www.kaypahoito.fi/khp00022
  2. Barut, K., Adrovic A., Sahin, S. & Kasapcopur, Ö. 2017. Juvenile Idiopathic Arthritis. Balkan Med J.34, 90-101.
  3.  Lahdenne, P. 2016. Lasten reumasairauksien lääkehoito. Suomen Reumaliitto ry. Viitattu 4.9.2023. https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/lastenreuma-aapinen/lasten-reumasairauksien-laakehoito  
  4. Weman, L. & Sokka-Isler, T. 2021. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 137:1549-56. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 3.9.2023. https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/xmedia/duo/duo16338.pdf
  5. Haatainen, R. 2021. Laadukas perehdyttäminen – perehdytysmateriaalin kehittäminen suun terveydenhuollossa. Opinnäytetyö (YAMK). Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.9.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/512514/Haatainen_Riikka.pdf?sequence=2&isAllowed=y