Infektiopotilas voi välttää usean päivän sairaalahoidon elastomeerisen pumpun avulla
Elastomeerinen infuusiopumppu mahdollistaa muutoin hyväkuntoisen infektiopotilaan varhaisen kotiutumisen sairaalasta, vapauttaa sairaalahoidon resursseja ja vähentää kotisairaalan käyntejä potilaan luona. Uuden lääkinnällisen laitteen käyttö vaatii terveydenhuollon ammattilaisten huolellista perehdyttämistä.
Bakteeri-infektioiden hoidossa käytetään lääkkeinä antibiootteja. Antibiootit kuuluvat mikrobilääkkeisiin, joihin luetaan lisäksi muiden mikro-organismien, virusten, sienten ja alkueläinten hoitoon käytettävät lääkkeet. (Vuento 2020.) Mikrobilääkeresistenssi eli mikro-organismien muuttuminen vastustuskykyisiksi näille lääkkeille on maailmanlaajuinen ongelma. Ongelman hallitsemiseksi tulisi nykyisten ohjeistusten mukaan suosia antibiootin valinnassa kapeakirjoisia antibiootteja. Tämä vähentää sekä mikrobilääkeresistenssin kehittymisen riskiä, että potilaalle antibioottihoidosta aiheutuvia haittoja. (Ihoinfektiot: Käypä hoito -suositus, 2021; Valta ym. 2021.)
Annosteltaessa näitä kapeakirjoisia antibiootteja, kuten penisilliiniä suonensisäisesti, on vuorokaudessa toteutettava neljästä kuuteen antokertaa (Levison & Levison 2009; Skogberg ym. 2021). Tämä aiheuttaa lääkehoidon käytännön toteutukseen haasteita. Muutoin hyväkuntoinen potilas pärjäisi kotona, mutta kotisairaalassa työskentelevän sairaanhoitajan olisi potilaan kotona annosteltava hänelle suonensisäistä antibioottia, jopa kuusi kertaa vuorokaudessa. (Voumard ym. 2018; Zikri ym. 2021; Saarenketo ym. 2021.) Ratkaisuksi tiheälle jaksottaiselle annostelulle suositellaan kansainvälisissä katsauksissa elastomeerisellä infuusiopumpulla toteutettavaa jatkuvaa hidasta infuusiota (Valta ym. 2021).
Elastomeerisen infuusiopumpun toiminnan perustana on elastomeerinen säiliö, jonka ominaisuus pienentyä alkuperäiseen kokoonsa saa aikaan antibiootin virtauksen potilaaseen (Sanastokeskus n.d.; Valta ym. 2021). Tuttipulloa muistuttava lääkinnällinen laite tarvitsee vain yhden vaihtokerran päivässä. Se on varmatoiminen ja helppokäyttöinen, eikä se sisällä sähköisiä osia. (Baxter n.d.; Saarenketo ym. 2021; Valta ym. 2021.) Potilaan nopea kotiutuminen tai kokonaan vältetty sairaalahoito saa aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, sekä etuja potilaalle (Voumard ym. 2018; Zikri ym. 2021; Saarenketo ym. 2021). Elastomeeristen infuusiopumppujen käytön aloitus vaatii terveydenhuollon henkilöstön huolellista kouluttamista laitteen käyttöön (Saarenketo ym. 2021; Valta ym. 2021).
Turun ammattikorkeakoulun toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena laaditun videomuotoisen ohjeen tavoitteena on parantaa hoitohenkilökunnan osaamista elastomeeristen infuusiopumppujen käsittelyssä ja potilaan ohjauksessa sekä yhtenäistää käytäntöjä. Työn toimeksiantajana oli Turun yliopistollinen keskussairaala, Infektio- ja iho-osasto, joka on osa Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta eli Varhaa. Ohjevideon pohjana ovat sekä tutkittu tieto, että työn toimeksiantajalta ja laitteen valmistajalta saadut tiedot ja materiaalit.
Videoiden käyttö osana verkko-opetusta on laajaa ja videoiden on todettu tukevan aktiivista oppimista (Guo ym. 2014; Hakanurmi 2019). Ohjevideon sisällön valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, mitkä asiat sairaanhoitajan on keskeistä tietää laitteen käytöstä. Baxterin valmistaman elastomeerisen infuusiopumpun, FLOFusorinTM osien tunnistaminen mahdollistaa ohjeiden seuraamisen. Laitteen toimintaperiaatteen tunteminen antaa perusteita käytännön toimintaohjeille. Turvallista lääkehoitoa huomioitiin ohjevideolla laajasti. Turvallisen lääkehoidon toteuttamisen osa-alueita ovat lääkkeiden kaksoistarkastus ja potilaan tunnistaminen luotettavasti, sekä hänen riittävä informointi (Hämeen-Anttila 2021; STM 2021, 66–68). Aseptiset toimintatavat estävät verisuonikanyyliperäisiä infektioita (Ala-Kokko ym. 2000; Tyks 2020; THL 2021). Myös potilaan varhaisen kotiutumisen mahdollistamista ja kotona pärjäämisen tukemista haluttiin korostaa tuomalla ohjevideoon työn toimeksiantajan käytössä olevat potilaan kirjalliset kotihoito-ohjeet.
Ohjevideon eduiksi voidaan nimetä se, että tuottaminen on kertakustannus, jonka jälkeen jakaminen uusille perehdytettäville ei tuo lisäkustannuksia. Lisäksi videon avulla toteutettu koulutus ei ole sidonnainen paikkaan tai aikaan, vaan jokainen voi katsoa videon silloin, kun se itselleen sopii ja niin monta kertaa kuin kokee tarpeelliseksi. Video myös yhtenäistää koulutuksen sisältöä, joka ihmisten välisessä tiedonsiirrossa on aina jonkin verran riippuvainen koulutuksen pitäjän omasta näkökulmasta.
Lähteet:
Baxter. n.d. Infuusiopumput. Viitattu 11.2.2023 https://www.baxter.fi/fi/terveydenhuollon-ammattilaiset/sairaalahoito/infuusiopumput
Guo, P.; Rubin, R. & Kim. J. 2014. How video production affects student engagement: An empirical study of MOOC videos. Conference paper. Viitattu 12.4.2023. file:///C:/Users/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4/Downloads/LAS2014-Engagement.pdf
Hakanurmi, S. 2019. Pedagogisesti mielekäs video – miten teen tehokkaita videoita? Erappu. Turun yliopiston blogi. Viitattu 12.4.2023 https://blogit.utu.fi/erappu/pedagogisesti-mielekas-video/
Hämeen-Anttila, K. 2021. Turvallinen lääkehoito: Potilaan ja läheisen ohjaus ja neuvonta. Sic 1/2021. Fimea. Viitattu 4.3.2021 https://sic.fimea.fi/arkisto/2021/1_2021/turvallinen-laakehoito/turvallinen-laakehoito-potilaan-ja-laheisen-ohjaus-ja-neuvonta
Karimaghaei, S.; Rao, A.; Chijioke, J.; Finch, N. & Nigo, M. 2021. Characteristics, safety and cost-effectiveness analysis of self-administered outpatient parenteral antibiotic therapy via a disposable elastomeric continuous infusion pump at two county hospitals in Houston, Texas, United States. Journal of Clinical Pharmacy and Therapeutics 47(2), 211–217.
Käypä hoito -suositus. 2021. Ihoinfektiot. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 11.2.2023 https://www.kaypahoito.fi/hoi50125
Levison, M. & Levison, J. 2009. Pharmacokinetics and Pharmacodynamics of Antibacterial Agents. Infectious Disease Clinics of North America 23 (4), 791-815. Viitattu 11.2.2023. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0891552009000531?via%3Dihub
Lipponen, K. 2014. Onnistunut potilasohjaus vaatii hyviä tietoja ja taitoja. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 4.3.2023 https://terveysportti.mobi/kotisivut/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=24&p_artikkeli=uux17268
Saarenketo, J.; Häggblom, T.; Hippi, V.; Björklöf, P. & Valta, M. 2021. Jatkuva vankomysiini-infuusio sairaalan ulkopuolella. Duodecim-lehti 137(21), 2339–2342.
Sanastokeskus. n.d. Elastomeeri. TEPA-termipankki. Viitattu 11.2.2023 https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/elastomeeri (Voumard ym. 2018;
Skogberg, K.; Lehtola, L.; Mandelin, J. & ja Kanerva, M. 2021. Penisilliinit kunniaan: perus- ja stafylokokkipenisilliinien käyttö aikuispotilaiden sairaalahoidossa. Duodecim-lehti. 137 (27), 2671–2679. Viitattu 11.2.2023. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16464.pdf
Valta, M.; Saarenketo, J.; Toivanen, T. & Lehtola, L. 2021. Mikrobilääkepumput yleistyvät Suomen kotisairaaloissa. Duodecim-lehti 137(24), 2629–2631.
Vuento, R. 2020. Antibiootit. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 11.2.2023.https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01177
Zikri, A.; Al-Faraj, H.; Kamas, N.; AlZahrani, J.; BuKhamseen, H.; Alshahoub, W.; Beltran, A.; Fatih, D. & AlMusa, Z. 2021. Implementing the First Outpatient Parenteral Antimicrobial Therapy (OPAT) Program to Utilize Disposable Elastomeric Pumps in the Gulf Region: Results From a Tertiary Teaching Hospital in the Kingdom of Saudi Arabia. Cureus Journal of Medical Science 13(12). Viitattu 11.2.2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8649972/