Kielikahvila työpaikalla – tukea S2-hoitajien ammatilliselle kielitaidolle
Monikielisyys on arkipäivää sosiaali- ja terveysalalla. Kun hoitajan äidinkieli ei ole suomi, kielelliset haasteet voivat vaikuttaa paitsi ammatilliseen toimintaan myös potilasturvallisuuteen ja työyhteisön ilmapiiriin. Työpaikalla toteutettu kielikahvila tarjoaa matalan kynnyksen keinon vahvistaa ammatillista suomen kieltä ja edistää yhteisöllisyyttä.
Miksi kielikahvila on tarpeen?
Sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä monikielisyys on kasvava ilmiö. Kun hoitajan äidinkieli ei ole suomi, kielelliset haasteet voivat vaikeuttaa kirjaamista, asiakasviestintää ja tiimityötä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vertaistukeen perustuvat keskustelutilanteet, kuten kielikahvilat, tukevat ammatillista kielitaitoa (Komppa ym. 2024). Samalla Suomi toisena kielenä eli S2-työntekijöiden määrä hoitoalalla kasvaa jatkuvasti (Mustonen & Tuisku 2019).
Sanaston hallinta on keskeinen osa kielitaitoa: sanojen merkitysten ja käyttötarkoitusten ymmärtäminen vaikuttaa suoraan työn laatuun (Tervola ym. 2020). Perinteiset kurssimuotoiset kielikoulutukset eivät aina riitä tukemaan arjen asiakas- ja tiimityötä – siksi tarvitaan uusia ratkaisuja.
Matalan kynnyksen kielitukea kahvilasta
Porilaisessa hoivakodissa toteutettu kielikahvila-malli tarjosi simuloituja arjen hoitotilanteita, materiaalipohjaisia tehtäviä ja yhteistä harjoittelua hoitohenkilökunnan kesken ilman kieliasiantuntijan apua. Kielikahvila järjestettiin joka toinen viikko kestoltaan tunnista puoleen toista tuntiin (Komppa ym. 2024). Tämä osoittaa, että matalan kynnyksen kielitukitoiminta voi vastata työyhteisön tarpeisiin ilman ulkopuolista tukea.
Tervetuloa kielikahvilaan!
Tässä kehittämistyössä kielikahvila toteutettiin 51-paikkaisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä Etelä-Suomessa. Kielikahvila toteutettiin seuraavasti:
- Lyhyt avauskeskustelu kielikahvilan tarkoituksesta hoitotyön suomen oppimisen tukena
- Keskustelua kirjaamisen merkityksestä ja keskustelua mm. FinCC-mallista ja THL:n ohjeista
- Rakenteisen kirjaamisen harjoitus sanasto- ja tekstitehtävillä pareittain
- Hyvään kirjaamiseen liittyvään sanastoon tutustuminen Osaamisen paikka- ja Kielibuusti -sivustoilla
Kielikahvilaan osallistuneiden palautteen perusteella S2-taustaiset hoitajat pitivät toimintaa hyödyllisenä, koska se mahdollisti yhteisen keskustelun kirjaamisen haasteista ja osallistujilla saivat jakaa kokemuksiaan. Kielikahvilaan haluttiin osallistua uudelleen ja toivottiin lisää harjoituksia selkeästä ja kuvailevasta kirjoittamisesta asukkaan tilanteen kuvaamiseksi. Palautteen perusteella kehitettiin materiaalit myös haavanhoidon kirjaamiseen ja sanastoa hengitysvaikeuksista kärsivän potilaan hoitoon.
Kielikahvilan hyödyt työyhteisölle
Kielikahvilan saama palaute osoittaa, että työpaikalla järjestetty kielikahvila tukee sosiaali- ja terveysalan S2-työntekijöiden ammatillisen suomen kielen käyttöä. Yhteinen keskustelu, harjoitukset ja vertaistuki nousivat erityisesti esiin hyödyksi. Malli on helposti muokattavissa ja hyödynnettävissä eri yksiköiden tarpeisiin.
Kielikahvila ei korvaa perinteistä kielikoulutusta, mutta se tarjoaa vaihtoehdon, joka on työn arkeen sovellettavissa. Se voi myös edistää työyhteisön kielitietoisuutta ja lisätä osallistujien osallisuuden tunnetta (Lehtimaja & Kurhila 2018).
Lisää aiheesta ja Kielikahvila-mallit löytyvät opinnäytetyöstä https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111428103
Lähteet:
Komppa, J., Korpela, E., Kotilainen, L., Kurhila, S. & Lehtimaja, I. 2024. Ammatillisen kielen oppiminen työpaikalla. Kielibuusti. Viitattu 4.9.2025. Saatavissa: https://www.kielibuusti.fi/fi/tyonantajat/kielenoppiminen-tyopaikalla/ammatillisen-kielen-oppiminen-tyopaikalla
Kielibuusti. 2024. Tapausesimerkki: Suomen oppimisen tukitoimet Metropoliassa. Viitattu. 21.8.2025. Saatavissa https://www.kielibuusti.fi/fi/opinto-ja-uraohjaajat-ja-korkeakoulut/korkeakoulujen-keinoja-tukea-kielenoppimista/tapausesimerkki-suomen-oppimisen-tukitoimet-metropoliassa
Kinnunen, U.-M., Liljamo, P., Härkönen, M., Ukkola, T., Kuusisto, A. & Hassinen, T. 2023. Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen FinCC-luokituksen avulla. Viitattu.20.6.2025.Saatavissa:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/pages/viewpage.action?pageId=56886413
Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(5). Viitattu 24.8.2025. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_59605
Mustonen, A. & Tuisku, S. 2019. Mihin tähtäät, nursing-ohjelma? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(1). Viitattu 4.9.2025. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_62983.
Tervola, M., Vainio, S. & Häikiö, T. 2020. Potilassanaston hallinta terveydenhuoltoalalla: Maahanmuuttajataustaisten lääkärien ja asioimistulkkiopiskelijoiden sananmerkityksen tarkkuus. Virittäjä, 2/2020. viitattu 14.8.2025). Saatavissa: https://journal.fi/virittaja/article/view/70136/49857
THL. 2024. Kirjaaminen. Viitattu. 16.6.2025. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/kirjaaminen