Kireä kielijänne – voiko se vaikuttaa lapsen suun rakenteiden ja puheentuoton kehittymiseen?
Kireän kielijänteen vaikutuksista lapsen suun rakenteisiin ja puheentuottoon on tutkittu kansainvälisesti paljon, mutta suomenkielellä aiheesta löytyviä tutkimuksia on niukasti. Viime vuosina kireästä kielijänteestä on puhuttu paljon imetyksen yhteydessä, mutta edelleen on epävarmuutta siitä, miten kireä kielijänne vaikuttaa yli 1-vuotiaiden lasten suun rakenteiden sekä puheentuoton kehittymiseen.
Kielijänne sijaitsee kielen alla kiinnittäen kielen suun pohjaan ja se on osa normaalia suun anatomiaa. Ankyloglossia eli kireä kielijänne on synnynnäinen rakennepoikkeavuus, jota esiintyy arvioiden mukaan 4,2–10,7 % vastasyntyneistä. (Mills ym. 2019, 749–761, Brzęcka ym. 2019, 79–85.) Kireä kielijänne voi tuoda haasteita muun muassa lapsen syömiseen ja puheentuottoon (Becker ym. 2023).
Kielen merkitys suun rakenteiden ja puheentuoton kehittymisessä
Kielellä ja nimenomaan kielen lepoasennolla kitalakea vasten on keskeinen rooli suun rakenteiden muotoutumisessa. Kielen lepoasento vaikuttaa muun muassa suun pehmytkudosten asentoon, ja yhdessä niillä on vaikutusta hampaiden asentoon ja luun muotoutumiseen. Kireä kielijänne aiheuttaa kielen kiinnittymisen suun pohjaan eri tasoisesti. Kielijänteen eri kiinnitystasot kieleen nähden ja kielijänteen pituus voivat vaikuttaa purentavirheen asteisiin. Kireä kielijänne voi johtaa muun muassa luustoperäiseen purentavirheeseen, sillä kielijänteen kireys alkaa vaikuttaa alaleuan kehittymiseen jo alkiovaiheista lähtien. (Meenakshi & Jagannathan 2014, 202–204.)
Kun normaalisti kitalakeen asettuva kieli on aktiivinen imiessä, nielemisessä ja pureskellessa, se saa aikaan yläleuan stimulaatiota. Tämä fysiologinen kielen asento on yhteneväinen normaalin nenähengityksen kanssa. Kielen asento kitalakea vasten johtaa tavanomaiseen suun ja kasvojen kehitykseen ja kasvuun 13–15 vuoden ikään mennessä. Kireä kielijänne aiheuttaa usein sen, että kielen lepoasento on suun pohjassa, jonka on osoitettu aiheuttavan esimerkiksi suuhengitystä ja korkeaa kitalakea. (Guilleminault ym. 2016, 43; Camañes-Gonzalvo ym. 2024, 1067–1078.)
Kireä kielijänne voi aiheuttaa äännevirheitä ja artikulointihaasteita. Koska kireä jänne voi estää kielen normaalit liikkeet, niin äänteet, joissa kielen pitäisi yltää ylös kovaan suulakeen, voivat aiheuttaa hankaluuksia. Esimerkkejä näistä äänteistä on ”R”, ”L” ja ”D” äänteet. (Dydyk ym. 2023.) Kireän kielijänteen katkaisun hyödyistä puheen tuottoon on ristiriitaisia tuloksia. Toisissa tutkimuksissa huomattavaa eroa ääntämisessä ja puheen ymmärrettävyydessä ei huomattu, kun taas toisissa tulokset olivat riippuvaisia potilaiden iästä.
Kireän kielijänteen hoitomuodot
Kireän kielijänteen hoitomuotona käytetään kireän kielijänteen katkaisuleikkausta, joka voidaan toteuttaa saksia ja kirurgista veistä käyttäen tai laser- teknologiaa hyödyntäen (Tancredi ym. 2022, 89). Suomessa toimenpide tehdään lapsille nukutuksessa. Toimenpide on nopea ja lapsi pääsee jo toimenpidepäivänä kotiin. (Satakunnan hyvinvointialue 2024.)
Leikkauksen jälkeen potilaita ohjataan tekemään kielijumppaa, jotta kielen liikkuvuus tulisi sujuvaksi. Harjoitteita tulisi tehdä useasti päivässä muutama minuutti kerrallaan ja muutaman viikon ajan. Kielijumppa voi olla esimerkiksi kielen liikuttaminen suupielestä toiseen ja kielen kärjen nostaminen ylähampaiden taakse. (Varsinais-Suomen hyvinvointialue n.d.)
Tieto lisää osaamista
Kireän kielijänteen katkaisu on erikoissairaanhoitoon korva-, nenä ja kurkkutaudeille kuuluva toimenpide. Kuitenkin kireän kielijänteen olemassaolosta olisi hyvä tietää myös esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lääkärin lähete ja potilaan hoitopolku alkaakin usein yhteydenotosta perusterveydenhuollon sairaanhoitajille hoidon tarpeen arvion kautta. Mikäli hoitaja ei tunnista kireän kielijänteen mahdollisuutta lapsen ongelmien taustalla, hoitoon pääsy voi viivästyä ja ongelmat mahdollisesti pahentua. Tätä varten hoitotyön apuna käytössä olevat tietokannat olisi hyvä pitää päivitettyinä ja toimivina.
Perusterveydenhuoltoon saattaa tulla puheluita kielijänneleikkauksen jälkeiseen toipumisprosessiin, komplikaatioihin tai epäselviin hoito-ohjeisiin liittyen. Vaikka ensisijaisesti ohjataan soittamaan leikkauksen suorittaneeseen tahoon, olisi kuitenkin tärkeää huolehtia, että kullakin hyvinvointialueella olisi ammattilaisten saatavilla ajantasaiset hoito-ohjeet.
Aiheesta voi lukea lisää opinnäytetyössä, joka löytyy Theseuksesta.
Kuva: Pixabay
Lähteet
Brzęcka, D.; Garbacz, M.; Micał, M.; Zych, B. & Lewandowski, B. 2019. Diagnosis, classification and management of ankyloglossia including its influence on breastfeeding. Developmental Period Medicine. Vol. 23, No 1, 79–85. Viitattu 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8522341/
Becker, S.; Brizuela, M. & Mendes, M.D. 2023. Ankyloglossia (Tongue-tie). Viitattu 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK482295/
Camañes-Gonzalvo, S.; Montiel-Company, JM.; Paredes-Gallardo, V.; Puertas-Cuesta, FJ.; Marco-Pitarch, R.; Garcia-Selva, M.; Bellot-Arcís, C. & Casaña-Ruiz, M. 2024. Relationship of ankyloglossia and obstructive sleep apnea: systematic review and meta-analysis. Sleep Breath. Vol. 28, No 3, 1067–1078. Viitattu 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC11196303/
Dydyk, A.; Milona, M.; Janiszewska- Olszowska, J.; Wyganowska, M. & Grocholewicz, K. 2023. Influence of shortened tongue frenulum on tongue mobility, speech and occlusion. Viitattu 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10707515/
Guilleminault, C.; Huseni, S. & Lo, L. 2016. A frequent phenotype for paediatric sleep apnoea: short lingual frenulum. ERJ Open Research. Vol. 2, No 3, 43. Viitattu 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5034598/
Meenakshi, S. & Jagannathan, N. 2014. Assessment of lingual frenulum lenghts in skeletal malocclusion. Journal of Clinical & Diagnostic Research. Vol. 8, No 3, 202–204. Viitattu 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4003643/
Mills, N.; Pransky, S.; Geddes, D. & Mirjalili, S. 2019. What is a tongue tie? Defining the anatomy of the in-situ lingual frenulum. Clinical Anatomy. Vol. 32, No 6, 749–761. Viitattu 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6850428/
Satakunnan hyvinvointialue. 2024. Lapsen kielijänneleikkaus. Potilasohje Korva-, Nenä- ja Kurkkutaudit. Viitattu 17.10.2024. https://hoito-ohjeet.fi/fi/Ohjepankki/SATSHP/Lapsen%20kielij%C3%A4nneleikkaus.pdf
Shekher, R.; Lin, L.; Zhang, R.; Hoppe, IC.; Taylor, JA.; Bartlett, SP. & Swanson, JW. 2021. How to treat a tongue-tie: an evidence-based algorithm of care. Viitattu 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7859174/
Varsinais-Suomen hyvinvointialue. n.d. Kielen voimisteluharjoituksia lapsille kielijänteen katkaisun jälkeen. Viitattu 17.10.2024. https://hoito-ohjeet.fi/fi/Ohjepankki/VSSHP/Kielen%20voimisteluharjoituksia%20lapsille%20kielij%C3%A4nteen%20katkaisun%20j%C3%A4lkeen.pdf