• hoitotyö
• Lapsipotilas
• painehaava

Painehaavat mielletään herkästi vain iäkkäiden ihmisten vaivaksi, mutta niitä esiintyy myös lapsilla. Ilmaantuvuuden lapsilla on raportoitu vaihtelevan 7 ja 27 prosentin välillä. Ongelma on todellinen ja siihen on olemassa ratkaisuja, kunhan aiheesta puhuttaisiin enemmän ja hoitohenkilökuntaa koulutettaisiin havainnoimaan lapsipotilaita aiheen tiimoilta paremmin.  

Painehaavan syntyminen  

Painehaava syntyy ihoon tai ihonalaiskudokseen, kun potilaan kehonosa painaa jotakin kovaa pintaa, kuten sänkyä tai lääkintälaitetta vasten. Kudokseen kohdistuva paine estää normaalin verenkierron estäen samalla hapen ja ravinnon kulkeutumisen kudoksiin. Tällöin ihon muovautumiskynnys eli deformaatiokynnys ylittyy, kudokseen syntyy tulehdustila ja painehaavan muodostuminen alkaa. Painehaavan kehittyminen voi tapahtua nopeasti, mikäli painetta ei helpoteta ajoissa. 

Millaiset lapset ovat suurimmassa riskissä saada painehaavan? 

Lasten tai vastasyntyneiden teho-osastoilla hoidettavilla lapsilla on muita suurempi riski saada painehaava. Jopa 80 % pikkulasten painehaavoista liittyy lääkintälaitteisiin. Riskiä lisää liikkumiskyvyn väliaikainen tai pysyvä menettäminen. Myös aliravitut ja esimerkiksi letkuruokinnassa olevat lapset saavat herkemmin painehaavoja, sillä heidän ihonsa ei saa riittävää ravintoa uusiutuakseen normaalisti. Vastasyntyneillä epäkypsä ihon rakenne lisää painehaavariskiä. Lisäksi kohonneen ruumiinlämmön sekä hapensaannin heikkenemisen on havaittu lisäävän riskiä painehaavoille.

Millaisia ennaltaehkäiseviä hoitomenetelmiä on? 

Lasten painehaavojen ehkäisyn tärkeimpiä kulmakiviä on mahdollisimman kattava riskiarviointi, jonka pohjalta voidaan suunnitella yksilöllinen painehaavojen ennaltaehkäisysuunnitelma. Riskiarviointiin on kehitetty maailmalla monia mittareita, joista laajimmin käytössä ovat Braden Q –asteikko, sen laajan ikähaarukan vuoksi, NSRAS –asteikko, joka soveltuu vastasyntyneiden ja imeväisikäisten arviointiin sekä Glamorgan –asteikko, joka huomioi muita mittareita paremmin lääkinnälliset laitteet painehaavariskiä nostavana tekijänä lapsipotilailla. 

Kuten aikuisillakin, myös lasten painehaavojen ehkäisyssä ihon arviointi, seuranta ja hoito ovat merkittävässä roolissa. Lapsen iho tulisi pitää kuivana, sillä kosteus yhdistettynä paineeseen ja venytykseen lisää riskiä painehaavan syntymiselle. Toisaalta ihon kosteuttaminen on välttämätöntä ihon haurastumisen estämiseksi.  

Asentohoito on painehaavojen ehkäisyn merkittävin hoitomenetelmä, sillä paineen väheneminen tai poistuminen kokonaan, pienentää painehaavan syntymisen riskiä eniten. Asentohoitoa tulisi tutkimusten mukaan toteuttaa vähintään 4 tunnin välein ja vaikeasti sairaiden lasten kohdalla asentoa olisi hyvä vaihtaa useammin. Asentohoidossa voidaan hyödyntää myös erilaisia makuualustoja, jotka jakavat lapsen kehoon kohdistuvaa painetta. Esimerkiksi pyörätuolia tarvitsevien lasten kohdalla voidaan käyttää myös erilaisia istuintyynyjä osana asentohoitoa. 

Tutkimukset korostavat tasapainoisen ravitsemuksen merkitystä osana lasten painehaavojen ehkäisyä. Ravitsemus edistää ihonhoidon ohella ihonalaiskudoksen hyvinvointia ja normaalia toimintaa ehkäisten painehaavojen syntymistä. 

Tutkimusten mukaan erilaiset lääkintälaitteet aiheuttavat jopa 80 % lapsille kehittyvistä painehaavoista. Muun muassa hengitystukilaitteet ovat tyypillisesti pitkiä aikoja paikoillaan, aiheuttaen jatkuvaa painetta lapsen kasvoihin. Edellä mainitun kaltaisten lääkinnällisten laitteiden alla ja ympärillä olevaa ihoa tulisi seurata ja arvioida säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa suojata erilaisin sidoksin. 

Lasten painehaavojen ehkäisyä käsittelevissä tutkimuksissa on tullut esiin myös hoitohenkilökunnan puutteellinen tietämys ja osaaminen. Tämän takia monissa maissa onkin viime vuosina pyritty lisäämään resursseja hoitajien kouluttamiseen lasten painehaavojenehkäisyn saralla.  

Meillä Suomessa kannustetaan vahvasti lapsipotilaiden vanhempia osallistumaan lapsensa hoitoon, mutta maailmalla aihe on vieraampi. Raporttien mukaan vain muutamissa maissa on otettu vanhemmat mukaan lapsen painehaavojen ehkäisyyn, muun muassa ihon seurannan ja asentohoidon toteuttamisen muodossa. 

Yhteenveto 

Lasten painehaavojen ehkäisyssä keskeisessä roolissa ovat riskiarviointi, ihon arviointi ja hoito, asentohoidon toteuttaminen ja lääkintälaitteiden huomioiminen osana painehaavariskiä. Henkilökunnan tietämystä aiheesta pitäisi täydentää ja tukea vanhempien osallistumista lapsen painehaavojen ehkäisyssä. 

Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Phillips Emily; Leskinen, Jessica (2024): Lasten painehaavojen ehkäisy sairaalahoidossa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Lähteet:

Bargos-Munarriz, M.; Bermudez-Perez, M.; Martinez-Alonso, A-M.; Garcia-Molina, P. & Orts-Cortes, M-I. 2020. Prevention of pressure injuries in critically ill children: A preminary evaluation. Journal of Tissue Viability 29(4);310-218. 

Krzyzewski, J. J.; Rogers, K. K.; Ritchey, A. M.; Farmer C. R.; Harman, A. S.; Machry, J. S. 2022. Reducing Device-Related Pressure Injuries Associated with Noninvasive Ventilation in the Neonatal Intensive Care Unit. Respiratory Care 67(1); 24-33.

Pasek, T-A.; Kitcho, S.; Fox, S.;Aspenleiter, M.;Mastrangelo, B.; Dolinich, H.; Butler, G.; Aneja, R. & Rohall, J. 2021. Preventing Hospital-Acquired Pressure Injuries by using a tiered protocol in children receiving ECMO in the pedatric intensive care unit. Crit Care Nurse. Feb 1;41(1);71-77.

Rodrigues, C. B.O.; Prado, T. N. D.; Nascimento, L. D. C. N.; Laignier, M. R.; Primo, C. C. & Bringuente, M. E. D. O. 2020. Management tools in nursing care for children with pressure injury. Rev Bras Enferm 73 Suppl 4:e20180999.

Setchell, B.; Marufu, T.; Nelson, D. & Manning, J. 2023. Effectiveness of preventative care strategies of reducing pressure injuries (PIs) in children afed 0-18 admitted to intensive care: A systematic review and meta-analysis. Journal of Tissue Viability 32(2);228-241.