Miten kehittää sairaanhoitajaopiskelijoiden ja lääketieteen opiskelijoiden yhteisiä vuorovaikutussimulaatioita?
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin 3. vuoden Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden ja Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia vuorovaikutussimulaatioista heille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella. Tavoitteena on kehittää vuorovaikutuksellisia simulaatioharjoituksia sekä moniammatillista yhteistyötä korkeakoulujen välillä.
Simulaatio- ja vuorovaikutusoppimisessa teoreettista tietoa sovelletaan ja harjoitellaan käytännönläheisesti kuvitteellisissa potilastilanteissa. Simulaatiomuotoinen opetus tarjoaa lääketieteellisen ja hoidollisen sisällön lisäksi mahdollisuuden oppia tiimikommunikaatiota, työn priorisointia, ajanhallintaa ja työn johtamista. Myös hyvien käytänteiden levittämiseen ja rakentavan palautteen antamisen oppimiseen simulaatiot ovat erinomainen alusta. (Ahlmén-Laiho 2019, 221-222.)
Turun ammattikorkeakoulu, joka toimi myös työn toimeksiantajana, ja Turun yliopisto ovat toteuttaneet sairaanhoitajaopiskelijoiden ja lääketieteen opiskelijoiden opintosuunnitelmiin sisältyviä yhteisiä vuorovaikutussimulaatioita vuodesta 2017 alkaen. Yhteistyön kehittämistä ja laajemmin moniammatillisen yhteistyön syventämistä pidetään toimeksiantajan mukaan molemmissa korkeakouluissa tärkeänä. (Franck 2023.)
Toteutus ja kyselytutkimuksen tulokset
Opinnäytetyön metodiksi valittiin kyselytutkimus, ja kohteena oli 3. vuoden Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat ja Turun yliopiston lääketieteen opiskelijat, jotka osallistuivat vuorovaikutussimulaatioihin syksyllä 2022. Kyselylomakkeen olivat laatineet yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajat ja Turun yliopiston lääketieteen opettajat.
Vuorovaikutussimulaatioihin osallistuvia opiskelijoita oli 269. Kyselylomakkeet jaettiin simulaatioihin osallistuville opiskelijoille, ja vastauslomakkeita palautui opettajille täytettynä yhteensä 232 kappaletta. Palautuneet lomakkeet muodostivat empiirisen aineiston, ja kyselyn vastausprosentti oli 86,2. Kyselylomakkeen suljettujen kysymysten analysoimisessa käytettiin tilastollista analyysia. Laadullisten kysymyksen analyysi suoritettiin puolestaan induktiivisella sisällönanalyysilla.
Yleisesti arvioiden sairaanhoitajaopiskelijoiden ja lääketieteen opiskelijoiden kokemukset vuorovaikutussimulaatioista olivat saatujen tulosten perusteella hyvin positiivisia. Lähes 94 prosenttia (f = 217) 3. vuoden Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoista ja Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoista koki, että vuorovaikutussimulaatiot tekivät opetuksesta mielekkäämpää.
Prosentuaalisesti lähes yhtä korkea määrä, 89,7 prosenttia, opiskelijoista (f = 214) koki, että vuorovaikutussimulaatiot tukivat oman ammatillisen osaamisen kehittymistä. Opiskelijat kertoivat oppineensa harjoituksissa erityisesti potilaan kohtaamista, vuorovaikutustaitoja ja moniammatillisuutta. Eräs opiskelija oli muun muassa todennut: ”Oli kiva tehdä yhteistyötä moniammatillisesti.” Kiitosta saivat opettajat, toiset opiskelijat sekä potilaita esittävät näyttelijät. Johtopäätöksenä vastausten perusteella voidaan todeta, että opiskelijat paitsi toivovat vuorovaikutussimulaatioiden jatkuvan myös haluavat niitä lisää.
Entä se kehittäminen?
Kehittämistä koskevat kysymykset osoittautuivat opiskelijoille vastaamisen suhteen selvästi haasteellisimmaksi. Kaikista laadullisista kysymyksistä vähiten vastauksia (f = 130) saatiin, kun opiskelijoilta kysyttiin, miten he kehittäisivät vuorovaikutussimulaatioita tulevaisuudessa. Vastanneista hieman alle 18 prosenttia (f = 23) vastasi olevansa simulaatioihin tyytyväisiä sellaisenaan.
Ne 107 vastaajaa, jotka kysymykseen olivat vastanneet ja tehneet kehitysehdotuksia, kehittäisivät vuorovaikutussimulaatioita muun muassa haastavammilla potilastapauksilla, mutta toisaalta pidemmällä valmistautumisajalla. Vastaajat toivoivat pidemmän valmistautumisajan lisäksi enemmän taustatietoa potilaasta. Lisäksi opiskelijat halusivat enemmän vuorovaikutustilanteita ja palautetta suorituksistaan.
Opinnäytetyöryhmä esitti myös omia kehittämiskohteita vuorovaikutussimulaatioihin. Kehittämiskohteeksi nostettiin muun muassa palautekyselylomakkeen uudistaminen. Lomakkeeseen ehdotettiin taustakysymykseksi, mitä tutkintoa vastaaja on suorittamassa (AMK vai TY). Tällöin olisi mahdollista selvittää, mitä mieltä eri koulutusalojen opiskelijat ovat vuorovaikutussimulaatioista. Tällä hetkellä lomakkeessa ei ole lainkaan taustakysymyksiä, joten vertailua ei pysty tekemään. Työryhmän näkemysten mukaan monikulttuurisuuden tuomat vuorovaikutukselliset erityispiirteet hoitotyössä voisivat olla yksi osa-alue simulaatioharjoittelua. Kehittämiskohteeksi ehdotettiin myös hoitaja-lääkäri-vastaanottotilanteiden lisäämistä nykyisestä.
Sote ja simulaatioiden tarve tulevassa työelämässä
Tämän vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista ja sen tavoitteena on ollut perus- ja erityistason palvelujen entistä parempi yhteentoimivuus. (STM 2022.) Tiivis, moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa, jotta sosiaali- ja terveysalan asiakkaille ja potilaille pystytään takaamaan kokonaisvaltaiset ja laadukkaat palvelut tulevaisuudessakin. Moniammatillisen yhteistyön merkitys ja tarve kasvavat jatkuvasti. Samalla tämän tarpeen kasvaessa, työn muuttuessa ja sen odotusten lisääntyessä myös uudistustarpeet sosiaali- ja terveysalan koulutuksen suuntaan korostuvat. (Korvenoja 2019, 1.)
Kun palvelujen yhteensovittaminen edistyy hyvinvointialueilla, voi työyhteisöjä hyödyttää terveydenhoitoalalla työskentelevien ja opintojensa jälkeen sinne suuntaavien sairaanhoitajien ja lääkäreiden pääseminen yhdessä kehittämään moniammatillisissa ryhmissä toimimista ja laajemmin vuorovaikutusosaamistaan esimerkiksi vuorovaikutussimulaatioissa. Tässä suhteessa voidaan ajatella simulaatiomuotoisen opetuksen merkityksen jopa kasvavan, paitsi opiskelun aikana myös tulevassa työelämässä.
Lähteet:
Ahlmén-Laiho, U. 2019. Kaikki tiet vievät simulaatioon. Turun yliopisto. Finnanest. Teema. Viitattu 6.11.2023. http://www.finnanest.fi/files/ahlmen-laiho_kaikki_tiet.pdf
Franck, T. 2023. Haastattelu. Turun ammattikorkeakoulun lehtori Teija Franckia haastattelivat 3.2.2023 opiskelijat Marja Iitti, Laura Leppänen ja Ilkka Tolonen.
Korvenoja, M. 2019. Moniammatillinen simulaatio-oppiminen sosiaali- ja terveysalalla, ryhmähaastattelu suurryhmäsimulaatiosta. Pro-gradu tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Terveystieteiden opettajankoulutus. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 7.11.2023. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21715/urn_nbn_fi_uef-20190691.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Sote-uudistus. sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus. Viitattu 6.11.2023. https://soteuudistus.fi/uudistus-lyhyesti-
Kuva: Openverse-mediakirjasto