Miten sairaalahoidosta voi tehdä mielekkäämpää leikki-ikäiselle lapselle?
Sairaalahoito voi olla leikki-ikäiselle lapselle kokemuksena kuormittava. Kokemukseen voivat vaikuttaa sairaus ja sen oireet sekä sairauden hoito ja sairaalassa oleminen. Lapsen sairaalahoidon mielekkyyttä voidaan hoitotyössä edistää usein eri keinoin.
Suomessa enemmän kuin joka viides lapsi sairastaa ainakin yhtä pitkäaikaissairautta (Sepponen 2011, 4). Lasten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, epilepsia, diabetes, lastenreuma ja syöpä (Tavallisimmat lasten sairaudet, Terveyskylä, Lastentalo n.d.; Sepponen 2011, 6–7). Pitkäaikaissairaus vaikuttaa lapsen fyysiseen ja psyykkiseen kasvuun sekä sosiaaliseen kehitykseen (Lapsen sairastumisen vaikutus perheeseen, Terveyskylä, Lastentalo 2024).
Leikki-ikäisen kehitys ja pitkäaikaissairauden haasteet
Leikki-iässä lapsi käy läpi merkittäviä kehitysvaiheita. Lapsen liikkumiskyky kehittyy, ja liikkuminen voi olla vauhdikasta. Lapsi kehittyy kielellisesti, ja hänen taitonsa keskustella ja pohtia asioita tulee paremmaksi. Ikävaiheeseen kuuluu vilkas mielikuvitus, joka voi ilmetä erilaisina pelkoina. Leikki-ikäisen lapsen tunteiden säätely on vielä puutteellista, jonka vuoksi hän tarvitsee tukea vaikeiden tunteiden käsittelyyn. (Korhonen 2021; MLL 2024.)
Pitkäaikaissairaus voi vaatia sairaalahoitoa joko osittain tai kokonaan (MLL 2023), jolloin lapsi joutuu pois kodin turvallisesta ympäristöstä (Rokach 2016). Sairaalassa oleminen voi aiheuttaa lapselle paljon stressiä itse sairauden lisäksi. Sairaalassa lapsi joutuu käymään läpi erilaisia sairauden tutkimiseen ja hoitoon liittyviä toimenpiteitä, jotka etenkin ensimmäisellä kerralla voivat olla lapselle vaikeita. (Rokach 2016.) Lähes jokainen lapsi pelkää sairaalassa ainakin yhtä asiaa, ja pelko voi merkitä lapselle turvattomuutta, haavoittuvuutta, avuttomuutta ja torjuntaa (Salmela ym. 2011, 25–27).
Lasten negatiiviset kokemukset sairaalahoidossa: pelkoja, kipua ja yksinäisyyttä
Lasten negatiiviset kokemukset sairaalahoidosta liittyivät usein sairauden hoidollisiin toimenpiteisiin tai hoidon aiheuttamiin sivuvaikutuksiin. Sairaalahoidon aikana lapset kokivat erityisesti pelkoa (Lin ym. 2020; Cheng ym. 2022; Tremolada ym. 2022; Ullán ym. 2023), jonka kohteena oli kipu (Ullán ym. 2023) ja invasiiviset eli kajoavat toimenpiteet (Cheng 2022; Tremolada 2022).
Invasiiviset toimenpiteet aiheuttivat lapsissa kipua (Ullán ym. 2023) ja pahoinvointia (Tremolada ym. 2022). Sairauden hoito sekä siihen liittyvät toimenpiteet ja tutkimukset heikensivät lasten liikuntakykyä (Cheng ym. 2022) sekä vaikuttivat päivittäiseen aktiivisuuteen (Gaser ym. 2022).
Negatiiviset kokemukset liittyivät myös sairaalaan ympäristönä ja perheestä erossa olemiseen. Lapset kokivat sairaalaympäristön epämukavaksi ja virikkeettömäksi (Ullán ym. 2023) sekä sairaalassa olemisen tylsäksi (Tremolada ym. 2022). Sairaalassa ollessaan lapset ikävöivät perheitään (Cheng ym. 2022) ja kokivat yksinäisyyttä (Ullán ym. 2023).
Empatia ja avoin vuorovaikutus ovat myönteisten sairaalakokemusten perusta
Lasten sairaalahoidon positiiviset kokemukset olivat yhteydessä muiden ihmisten antamaan tukeen. Vanhempien ja hoitohenkilökunnan antama tuki, positiivinen kommunikaatio sekä hoitoon osallistuminen helpottivat sairauden kanssa elämistä (Loura ym. 2024). Tiedon saaminen ja osallisuus antoi lapsille turvallisuuden ja hallinnan tunteen (Lin ym. 2020). Myös uusien ihmissuhteiden luominen sairaalassa koettiin positiivisena (Blackburn 2020; Cheng ym. 2022).
Positiiviset kokemukset liittyivät lisäksi hoitohenkilökunnan antamaan hyvään hoitoon ja kohteluun. Lapset arvostivat kunnioittavaa ja empaattista kommunikaatiota (Lin ym. 2020), ja kokivat erityisesti sairaanhoitajien antaman hyvän kohtelun olevan yksi sairaalan positiivisimmista puolista (Ullán ym. 2023). Sairaalaympäristöön liittyen lapset kokivat positiivisena tilojen lapsiystävällisyyden, esimerkiksi seinien kuvitukset (Ullán ym. 2023).
Sairaalakokemuksien mielekkyyden edistämisen keinot
Kommunikoimalla asianmukaisesti lapsen kanssa, voidaan vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta (Ullán ym. 2023) sekä lieventää lapsen kokemaa ahdistusta (Padding ym. 2019), pelkoa ja haavoittuneisuutta (Lin ym. 2020). Kun toimenpiteestä kerrottiin etukäteen lapselle, sillä oli positiivinen vaikutus hänen kokemukseensa siitä (Padding ym. 2019). Kuvien (Mahakwe ym. 2021), taidelähtöisten menetelmien (Padding ym. 2019; Mahakwe ym. 2021; Cheng ym. 2022) sekä leikin (Witt ym. 2023) avulla voidaan tukea kommunikaatiota lapsen kanssa.
Lapsen osallistuminen hoitoon liittyvään päätöksentekoon vahvistaa lapsen kontrollin tunnetta. Vaikka lapsen päätöstä ei voitaisi kunnioittaa, on tärkeää, että lapsi kokee tulleensa kuulluksi ja arvostetuksi. (Lin ym. 2020.) Lapsella on oikeus osallistua omaan hoitoonsa (Mahakwe ym. 2021), ja lapsen aktiivista osallistumista voidaan edistää esimerkiksi antamalla lapsen mitata oma lämpönsä (Lin. ym. 2020). Lapsi on paras lähde oireidensa arvioinnissa, joten hänen tulisi saada ilmaista sairauden oireitaan itse (Mahakwe ym. 2021). Lapsella on oikeus leikkiin myös sairaalassa, ja leikin avulla voidaan edistää lapsen hyvinvointia ja viihtyvyyttä, mutta myös lisätä hänen luottamustansa omiin kykyihinsä (Witt ym. 2023).
Taiteellinen ilmaisu sairaalahoidon aikana antoi lapselle mahdollisuuden käsitellä tiedostamattomia tunteitaan sekä tavan kuvailla kokemuksia, joille ei aiemmin ollut sanoja (Raybin ym. 2020). Tavoitteellisen ja ohjatun leikin myötä lapsen oli helpompaa viestiä tunteistaan ja tarpeistaan (Witt ym. 2023). Lisäksi musiikkiterapia vähensi pitkäaikaissairauden tuomaa henkistä taakkaa (Montero-Ruiz ym. 2020).
Kivun hallinta ja liikkumiskyvyn tukeminen leikki-ikäisillä
Liikuntaharjoittelulla voidaan vaikuttaa lapsen sairauden ja hoitojen aiheuttamaan heikentyneeseen liikkumiskykyyn, ja sitä on mahdollista toteuttaa turvallisesti jopa sairaalaympäristössä. Liikuntaharjoittelun tulisi sisältää tietty määrä fyysistä aktiivisuutta, mutta olla myös hauskaa, joustavaa ja yksilöllistä, jotta lapset sitoutuvat siihen paremmin. Koulutuksen, vanhempien tuen sekä motivoivan ja vaihtelevan harjoitussisällön avulla voidaan vähentää lapsen loukkaantumisen pelkoa, heikotusta sekä motivaatioon liittyviä ongelmia. (Gaser ym. 2022.)
Leikki-ikäisen lapsen kivun arviointiin ja hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota (Cheng ym. 2022), ja siinä tulisi hyödyntää kuvallisia arviointiasteikkoja, joita lasten on helpompi ymmärtää (Mahakwe ym. 2021). Lisäksi lapsen kokemasta fyysisestä kärsimyksestä voidaan saada tietoa seuraamalla lapsen piirustuksia (Raybin ym. 2020; Cheng ym. 2022). Luovalla toiminnalla ja leikillä pystyttiin kääntämään lapsen huomio pois kivusta (Blackburn 2020). Musiikkiterapia puolestaan sai hoitotoimenpiteet tuntumaan lyhyemmiltä (Montero-Ruiz ym. 2020) sekä vähensi lapsen kivuliaisiin toimenpiteisiin liittyvää ahdistusta (Rodríguez-Rodríguez ym. 2022).
Lapsen vanhemmat voivat omalla käyttäytymisellään vaikuttaa lapsen kipukäyttäytymiseen (Rheel ym. 2021; Tremolada ym. 2021) ja turvallisuudentunteeseen (Tremolada ym. 2022). Invasiivisten toimenpiteiden aikana vanhempien läheisyys sekä rauhallinen ja rento asenne auttoi lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi ja näin ollen vähensi lapsen kokemaa ahdistusta. (Tremolada ym. 2022.) Sisarusten läsnäolo ja tukiverkostot voivat parantaa lapsen hyvinvointia ja tarjota apua erilaisissa tilanteissa (Loura ym. 2024). Hoitohenkilökunta voi tarjota lapselle kumppanuutta, lohtua, toivoa ja tukea keskustelujen avulla (Lin ym. 2020) sekä tukea iloisuutta ja hyvää mieltä (Blackburn 2020).
Lapsen näkökulman merkitys hoitotyössä ja sen kehittämisessä
Lasten sairaalahoidon kokemukset ovat keskeisessä osassa lasten hoitotyön kehittämisessä. Tällöin hoitotyössä voidaan pyrkiä vaikuttamaan negatiivisiin kokemuksiin sekä vahvistamaan positiivisia kokemuksia tuovia tekijöitä. Leikki-iässä lapset tarvitsevat paljon aikuisen tukea, mikä lapsen sairaalahoidon aikana korostaa hoitohenkilökunnan roolin tärkeyttä.
Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Pitkäaikaissairaan leikki-ikäisen lapsen kokemukset sairaalahoidosta -kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö tehtiin osana Virtual Children’s Hospital for Learning Pediatric Nursing -hanketta. Hankkeen tuotoksena on virtuaalinen ja interaktiivinen lastensairaala, joka toimii oppimisympäristönä hoitotyön opiskelijoille.
Opinnäytetyötä hyödynnetään hankkeessa pohjatietona osiossa, jossa käydään läpi pitkäaikaissairaan leikki-ikäisen lapsen kokemuksia sairaalahoidosta. Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta https://vlpn.eu/.
Lähteet:
Blackburn, C. 2020. Family members’ perceptions of a Singing Medicine project in a children’s hospital. Nursing Children & Young People. Vol. 32, No 1, 23–29. Viitattu 7.10.2024. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31709788/
Cheng, L.; Zhao, X.; Ge, Y.; Wang, Y. & Kang, Q. 2022. The Experiences of Chinese Children 5- to 7-year old during Cancer Treatment Through Interviews and Drawings. Journal of Pediatric Hematology/Oncology Nursing. Vol. 39, No 2. Viitattu 7.9.2024. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/10434542211041919?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed
Gaser, D.; Peters, C.; Götte, M.; Oberhoffer-Fritz, R.; Feuchtinger, T.; Schmid, I.; von Luettichau, I. & Kesting, S. 2022. Analysis of self-reported activities of daily living, motor performance and physical activity among children and adolescent with cancer: Baseline data from a randomized controlled trial assessed shortly after diagnosis of leukaemia or non-Hodgkin lymphoma. European Journal of Cancer Care. Vol. 31, No 2. Viitattu 7.10.2024. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ecc.13559
Journal of Pediatric Hematology/Oncology Nursing. Vol. 40, No 3, 158–169. Viitattu 7.10.2024. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/27527530221121726?rfr_dat=cr_pub++0pubmed&url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org
Korhonen, L. 2021. Kasvu ja kehitys eri-ikäkausina. Pulassa lapsen kanssa. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 12.2.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/pla00018
Lapsen sairastumisen vaikutus perheeseen, Terveyskylä, Lastentalo 2024. Luettu: 18.10.2024. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/perheille-ja-kasvattajille/lapsen-sairastumisen-vaikutus-perheeseen
Lin, B.; Gutman, T.; Hanson, C. S.; Ju, A.; Manera, K.; Butow, P.; Cohn, R. J.; Dalla‐Pozza, L.; Greenzang, K. A.; Mack, J.; Wakefield, C. E.; Craig, J. C.; Tong, A.; Dalla-Pozza, L. 2020. Communication during childhood cancer: Systematic review of patient perspectives. Cancer. Vol. 126, No 4, 701–716. Viitattu 7.10.2024. https://acsjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/cncr.32637
Loura, D.; Ferreira, A. M.; Romeiro, J. & Charepe, Z. 2024. Health-illness transition processes in children with complex chronic conditions and their parents: a scoping review. BMC Pediatrics. Vol. 24, No 1. Viitattu 7.10.2024. https://bmcpediatr.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12887-024-04919-4
Mahakwe, G.; Johnson, E.; Karlsson, K. & Nilsson, S. 2021. A Systematic Review of Self-Report Instruments for the Measurement of Anxiety in Hospitalized Children with Cancer. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 18. No 4. Viitattu 7.10.2024. https://www.mdpi.com/1660-4601/18/4/1911
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) 2023. Lapsella on pitkäaikaissairaus tai vamma. Viitattu 11.3.2024. https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/lapsella-pitkaaikaissairaus-tai-vamma/
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) 2024. Lapsen kasvu ja kehitys. Viitattu 6.2.2024. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/
Montero-Ruiz, A.; Fuentes, L.; Pérez Ruiz, E.; García-Agua Soler, N.; Rius-Diaz, F.; Caro Aguilera, P.; Pérez Frías, J. & Martín-Montañez, E. 2020. Effects of music therapy as an adjunct to chest physiotherapy in children with cystic fibrosis: A randomized controlled trial. PLoS ONE. Vol. 15, No 10. Viitattu 7.10.2024. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0241334
Padding, A. M.; Rutjes, N. W.; Hashimoto, S.; Vos, A.; Staphorst, M. S.; van Aalderen, W. M. C. & van der Schee, M. P. 2019. Young children experience little emotional burden during invasive procedures in asthma research. European Journal of Pediatrics. Vol. 178, No 2, 207–211. Viitattu 7.10.2024. https://link.springer.com/article/10.1007/s00431-018-3265-0
Raybin, J. L.; Barr, E.; Krajicek, M. & Jones, J. 2020. How Does Creative Arts Therapy Reduce Distress for Children With Cancer? A Metasynthesis of Extant Qualitative Literature. Journal of Pediatric Oncology Nursing. Vol. 37, No 2, 91–104.
Rheel, E.; Ickmans, K.; Caes, L. & Vervoort, T. 2021. Clinical Journal of Pain. Vol. 37, No 3, 177–185. Viitattu 7.10.2024. https://journals.lww.com/clinicalpain/abstract/2021/03000/the_impact_of_parental_pain_attending_and.3.aspx
Rodríguez-Rodríguez, R-C.; Noreña-Peña, A.; Chafer-Bixquert, T.; Lorenzo Vásquez, A.; González de Dios, J. & Solano Ruiz, C. 2022. The relevance of music therapy in paediatric and adolescent cancer patients: a scoping review. Global Health Action. Vol. 15, No 1, 1–17. Viitattu 7.10.2024. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/16549716.2022.2116774#abstract
Rokach A. 2016. Pshycological, emotional and physical experiences of hospitalized children. Viitattu 20.10.2024 https://www.oatext.com/Psychological-emotional-and-physical-experiences-of-hospitalized-children.php#Article
Salmela, M.; Aronen, E. T. & Salanterä, S. 2011. Sairaalaan liittyvät pelot ja pelon merkitys leikki-ikäiselle lapselle. Tutkiva hoitotyö. Vol. 9, No 3, 23–30. Viitattu 6.2.2024. https://lapsetnuoret.files.wordpress.com/2013/05/sairaalaan-liittyvc3a4t-pelot-ja-pelon-merkitys-leikki-ikc3a4iselle-lapselle.pdf
Sepponen, K. 2011. Lasten lääkkeiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat lasten ja vanhempien näkökulmasta. Väitöskirja. Terveystieteiden tiedekunta. Farmasian laitos, sosiaalifarmasia. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 12.2.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/9774/urn_isbn_978-952-61-0379-2.pdf
Tavallisimmat lasten sairaudet, Terveyskylä, Lastentalo n.d. Luettu: 14.9.2024. Verkko-osoite: https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/tavallisimmat-lasten-sairaudet.
Tremolada, M.; Tasso, G.; Incardona, R. M.; Tumino, M.; Putti, M. C.; Biffi, A. & Pillon, M. 2022. Pain Coping Strategies in Pediatric Patients with Acute Leukemias in the First Month of Therapy: Effects of Treatment and Implications on Procedural Analgesia. Cancers. Vol. 14, No 6. Viitattu 7.10.2024. https://www.mdpi.com/2072-6694/14/6/1473
Ullán, A. M.; Herreros, P.; Belver, M. H. & Jerez, C. 2023. The Best and the Worst Things About the Hospital for Children with Cancer: A Qualitative, Interview-Based Study in a Spanish Hospital. Journal of Patient Experience. Vol. 10. Viitattu 7.10.2024. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/23743735221149499?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed
Witt, S.; Quitmann, J.; Höglund, A. T.; Russ, S.; Kaman, A.; Escherich, G. & Frygner-Holm, S. 2023. Effects of a Pretend Play Intervention on Health-Related Quality of Life in Children With Cancer: A Swedish-German Study. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/27527530221121726?rfr_dat=cr_pub++0pubmed&url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org
Kuva: Freepik