• ahdistuneisuus
• mobiilisovellus
• Nuoret

Mielenterveys on ihmisen tärkeimpiä voimavaroja. Hyvinvoiva mieli on lähtökohta itsensä hoitamiseen, arvostukseen ja kunnioitukseen. Nuorten mielenterveyden perusta on turvallinen arki. Nuorilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä mielenterveyspalveluihin. Ahdistuneisuus on yleisimmistä nuorten mielenterveyshäiriöistä. Sen hoitoon kehitettyjä mobiilisovelluksia tutkittiin opinnäytetyössä, joka on tämän artikkelin taustalla. Opinnäytetyö oli osa Mobile Hospital hanketta.  

Kouluterveyskyselyssä vuonna 2023 kaikista Suomen 8. ja 9. luokkalaisista noin joka viides (21,4%) koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 2025a). Tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä syksyltä 2025 kohtalainen tai vaikean ahdistuneisuus oli noussut 0,6% ollen 22,1% kaikista 8. ja 9. luokkalaisista. Tytöistä 34,3% kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Pojilla vastaava luku on 9,2%. Toisen asteen kouluissa lukemat ovat hyvin samansuuntaiset. (Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet 2025b.)  

Mielenterveysstrategia 2020-2030 mukaan mielenterveys on kansallista pääomaa, johon tulee sijoittaa ja josta tulee pitää huolta (THL 2023).  

Yhteiskunnan tehtävä on turvata haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikeudet sekä vähentää lapsiperheköyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. (THL 2023.) Kosola (2020) ottaa kantaa nuorten yleistyneeseen ahdistuneisuusoireiluun. Hän näkee, että valtaosa ahdistusoireilusta olisi hoidettavissa varhaisessa vaiheessa jopa pelkästään erilaisten omahoito-ohjelmien avulla (Kosola 2020).   

Löytyykö puhelimesta matalan kynnyksen apu ahdistukseen? 

Ahdistuksen hallintaan kehitettyjen mobiilisovellusten on todettu olevan vaikuttavia ahdistuneisuuden vähentämisessä. Tulokset ovat olleet myös pitkäkestoisia. (Bress ym. 2024.) Mobiilisovelluksien käyttömahdollisuudet ahdistuksen hallinnassa ovat monipuoliset. Avun saanti saattaa parantua sovelluksen käytön myötä. Lisäksi sovellus on käytettävissä aina ja kaikkialla. Esimerkiksi altistusharjoittelu on todettu vaikuttavaksi sovelluksen avulla, kun sitä pystyy tekemään juuri siinä ympäristössä, missä ahdistusta ilmenee. (Newton ym. 2020; Valentine ym. 2024.) Sovellus auttaa hoidon saatavuuteen myös silloin, kun nuori ei halua kertoa hoidostaan vanhemmille tai pelkää muutoin hoidon aiheuttamaa sigmaa (Prochaska ym. 2023). 

• Nuoren itseohjautuvuus ja halu ottaa vastuu omasta hoidostaan
• Hyvä hoitosuhde, jossa hoitaja tuntee nuoren
• Hoitajan ammattitaito oikean sovelluksen valinnassa 
• Positiivinen käyttökokemus 

Naispuoleiset ja sukupuolineutraalit käyttäjät ovat aktiivisimpia ahdistuksen hallintaan kehitettyjen mobiilisovellusten käyttäjiä (Prochaska ym. 2023). Tämä saattaa selittyä ahdistusoireilun yleisyydellä naispuolisten keskuudessa verrattuna miespuolisiin (Strandholm & Ranta 2013, 17). Mobiilisovellusten käyttö ahdistuksen hoidossa on yleisempää nuorimpien nuorten keskuudessa (Dülsen & Baumeister 2025). 

Hoitohenkilökunnan vastuu hoidon kohdentamisesta oikein korostuu mobiilisovelluksia käytettäessä.  

Ammattitaitoa haastetaan tilanteessa, jossa mobiilisovellukset eivät olekaan riittävä hoitomuoto. Kustannusten näkökulmasta hoitohenkilökunnalta vaaditaan kriittistä ajattelua hoidon hyötyjen ja haittojen suhteesta suhteessa kustannuksiin. Turvallisimmaksi ja hyödyllisimmäksi mobiilisovellusten käyttö on todettu terapian tai kasvokkain tapahtuvien tukikäyntien rinnalla (Grist 2019; Pelkonen & Linnanranta 2023, 29). 

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Inkeroinen, Maria (2025): Mobiilisovellukset nuorten ahdistuksen hoidossa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Lähteet: 

Bress, J., Falk, A., Schier, M., Jaywant, A., Moroney, E., Dargis, M., Bennet, S., Scult, M., Volpp, K., Asch, D., Balachandran, M., Perlis, R., Lee, F. & Gunning, F. 2024. Efficacy of a Mobile App-Based Intervention for Youn Adults With Anxiey Disorders. A Randomized Clnical Trial.  PMCID: PMC11337073 

Dülsen, P. & Baumeister, H. 2025. Internet- and mobile-based anxiety and depression interventions for children and adolescents: efficacy and negative effects – a systematic reviev and meta-analysis. European Child & Adolescent Psychiatry. Vol 34 101-121.   PMCID: PMC11805827 

Grist, R., Croker, A., Denne, M. & Stallard, P. 2019.Tecnology Delivered Interventions for Depression and Anxiety in Children and Adolescents: A Systematic Review and Meta-analysis. Clinical Child and Family Psychology review. Vol 22 Nro 2 147-171. Viitattu 25.9.2025 Saatavilla internetissä: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6479049/   

Kosola, S. 2020 Mikä avuksi nuorten mielenterveysoireissa? Lääkärilehti. Vol. 75 Nro 19. 1095a. Viitattu 31.1.2025. Saatavilla internetissä: content 

Newton, A., Bagnell, A., Rosychuk, R., Duguay, J., Wozney, L., Huguet, A, Henderson, J. &Curran, J. 2020. A Mobile Phone-Based App for Use During Cognitive Behavioral Therapy for Adolescents With Anxiety (MindClimb):User-Centered Desing and Usability Study. PMCID: PMC7755529 

Pelkonen, I. & Linnanranta, O. 2023. Mielenterveyspalveluiden täydentäminen teknologiapaleluiden avulla. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.9.2025. Saatavilla internetissä: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147957/URN_ISBN_978-952-408-233-4.pdf?sequence=1 

Prochaska, J., Wang, Y., Bowdring, M., Chieng, A., Chaudhary, N. & Ramo, D. 2023. Acceptability and Utility of a Smartphone App to Support Adolecent Mental Health (BeMe): Program Evaluation Study. PMCID: PMC10495844 

Strandholm, T. & Ranta, K. 2013, 17-38. Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt. Teoksessa Marttunen, M., Huurre, T., Strandholm, T. & Viialainen, R. (toim.) Nuorten mielenterveyshäiriöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen yliopistopaino OY. Tampere 

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (THL)(ind.328). Viitattu 10.2.2025. Saatavilla internetissä: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sza1AAA=&region=s07MBAA=&year=sy5ztTbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202407081245 

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet b. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista info (THL)(ind.328). Viitattu 23.9.2025. Saatavilla internetissä: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sza1iM-01rUEAA==&region=s07MBAA=&year=sy5zAwA=&gender=m;f;t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.5&buildTimestamp=202505220800 

THL 2023. Mielenterveysstrategia 2020-2023. Strategian painopisteet.  Viitattu 10.2.2025. Saatavilla internetissä: Kansallisen mielenterveysstrategian painopisteet – THL 

Valentine, L., Arnold, C., Nicholas, J., Castagnini, E., Malouf, J., Alvarez-Jimenez, M. & Bell, I. 2024. A ersonalized, Transdiagnostic Smartphone App (Mello) Targeting Repetitive Negative Thinking for Depresion and Anxiety: Qualitative Analysis of Youn People’s Experience. PMID: 39602793 

Kuva: Pixaby