• lääkehoito
• lääkitys
• ohjaus
• tarkistuslista

Tutkimusten mukaan ikääntyneiden lääkehoitoon sitoutuminen on heikkoa ja siihen vaikuttaa moni asia. Ikääntyneistä potilaista vain noin 50% prosenttia noudattaa lääkehoitoaan suunnitellulla tavalla. Monimutkainen monilääkitys on yksi yleisimmistä syistä lääkehoidon heikkoon sitoutumiseen. Lisäksi lääkehoitoon sitoutumiseen vaikuttavat potilaan omat kokemukset ja asenteet lääkehoidosta ja sen vaikutuksista. On tärkeää, että hoitajat pystyvät ohjaamaan lääkehoitoa lisäämällä potilaan omaa aktiivisuutta lääkehoitoon liittyen.

Lääkkeiden oikeanlainen käyttäminen on avainasemassa niiden tehoon. Ikääntyneille ja monisairaille potilaille saatetaan määrätä useita lääkkeitä ja merkittävä osa ikääntyneistä potilaista ei välttämättä ole itsekään täysin tietoisia omasta lääkityksestään. Tällöin lääkityskokonaisuus saattaa muuttua potilaan omasta mielestä turhan monimutkaiseksi. Tästä syystä johtuen iso osa potilaista ei toteuta lääkehoitoaan oikeaoppisesti, joka useissa tapauksissa johtaa terveyshyödyn heikkenemiseen aiheuttaen lisäkustannuksia. Potilaiden tulisi tällöin saada lääkehoitoonsa liittyen yksilöllistä ja perusteellista ohjausta, jotta oma ymmärrys lääkehoidosta parantuu ja hoitoon sitoutuminen helpottuu.

Ohjauksen toteutus 

Lääkehoidon ohjausta tulee toteuttaa lääkehoidon kaikissa eri vaiheissa, niin että potilas ymmärtää ohjauksen sisällön. Ohjauksen toteutus voidaan jakaa osioihin, jotka ovat lääkehoidon tarpeen määrittely, tavoitteiden asettaminen, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Ohjaus voidaan toteuttaa muun muassa yksilö-, ryhmä-, perhe- tai internetohjauksena.  Menetelminä ohjauksessa voidaan käyttää esimerkiksi luentoa, motivoivaa keskustelua, puhelinohjausta tai sähköpostiohjausta. Ohjausmenetelmä tulisi valita aina yksilöllisesti potilaan mukaan ja ohjauksessa tulisi huomioida potilaan omat toiveet ja tarpeet. Lääkehoidon ohjauksen tavoitteet tulisi olla realistiset, konkreettiset ja helposti saavutettavissa. Onnistuneen lääkehoidon ohjauksen jälkeen potilaan motivaatio lääkehoidon toteutukseenkin voi parantua, kun potilas tietää lääkkeen vaikutukset hänen omaan kehoonsa.

Ilmapiirillä ja ympäristöllä on iso merkitys ohjaustilanteessa. Ohjaus tulisi toteuttaa mahdollisimman rauhallisessa ympäristössä ja rauhallisesti edeten, tällöin potilaalla on mahdollisuus hyötyä ohjauksesta mahdollisimman paljon.

Potilaan aktiivisuuden lisääminen 

Useissa tutkimuksissa on todettu, että potilaan aktiivinen osallistuminen ohjaukseen edesauttaa lääkehoitoon sitoutumista, kun taas passiivisena oleminen heikentää ohjauksen hyötyjä. Aktivointi voi tapahtua esimerkiksi keskustelun kautta tai ohjaus voidaan toteuttaa käyttämällä Teach-back-menetelmää. Teach-back-menetelmässä terveydenhuollon ammattilainen pyytää potilasta kertomaan omin sanoin ohjauksessa käsitellyt asiat. Teach-Back-menetelmässä terveydenhuollon ammattilainen sekä potilas saavat varmistuksen siitä, mitä asioita potilas ohjauksesta ymmärsi ja mitä tulee vielä uudelleen käsitellä. Sen on todettu olevan informatiivisempi tapa selvittää potilaan ymmärrys ohjattavasta asiasta kuin suljetut kysymykset.

Monimutkaisen lääkityskokonaisuuden hahmottamista voidaan pyrkiä selventämään potilaalle lääkelistan läpikäymisellä. Lisäksi lääkelistan ajantasaisuus tulee selvittää mahdollisuuksien mukaan potilaalta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hoitoa. Listan läpikäymisellä potilaan kanssa yhdessä huomataan helpommin potilaan omatoimiset annosmuutokset ja potilaalle on helppo kertoa, miten lääkkeen odotetaan vaikuttavan sekä mitä muutoksia voinnissa tapahtuu ja minkälaisia vaikutuksia lääkehoidon laiminlyönnillä on. Potilaalle voidaan tarvittaessa antaa tueksi materiaalia ohjaukseen liittyen, kuten videoita, kuvia tai kirjallinen ohje.

Hoitajan ohjaustyötä selkeyttävä tarkistuslista 

Ohjaustyössä voidaan käyttää apuna tarkistuslistaa. Lista ohjaa käyttäjää suorittamaan kaikki tehtävät oikein ja oikeassa järjestyksessä. Ne tarjoavat systemaattisen tavan keskittyä prosessin kannalta olennaisiin asioihin. Tarkistuslista järjestää tiedot selkeäksi luetteloksi, mikä helpottaa niiden muistamista ja mieleen palauttamista.

Lääkehoidon tarkistuslistan avulla pyritään toteuttamaan lääkehoidon ohjaus potilasta aktivoiden. Tarkistuslistassa ensimmäisenä määritellään potilaan tarpeet ja tavoitteet yhdessä potilaan kanssa, jonka jälkeen suunnitellaan ohjaustapa, selvitetään mitä potilas jo entuudestaan tietää ja mitä uutta hänen tulee vielä oppia. Tämän jälkeen aloitetaan ohjaus, jossa potilaalle kerrotaan olennaiset asiat lääkehoidosta hyödyntäen tarkistuslistaa. Lopuksi ohjauksen jälkeen vielä arvioidaan ohjaustilanne yhdessä potilaan kanssa.

Tarkistuslistan avulla terveydenhuollon ammattilaiset pyrkivät toteuttamaan lääkehoidon ohjauksen potilasta aktivoiden. Listan avulla ammattilaiset muistavat paremmin tärkeät yksityiskohdat ohjauksesta. Lista myös selkeyttää ohjausta kokonaisvaltaisesti, etenemällä loogisessa järjestyksessä.

Tämä artikkeli pohjautuu Sisätautipotilaiden osallistava lääkehoidon ohjaus – opinnäytetyöhön. Opinnäytetyö on saatavilla verkkojulkaisuna Theseuksessa.

Lähteet:

Anfonssen N. & Bergh, S. 2022. Do they know what medication they are prescribed? Medication Safety in municipal Health and care services. Viitattu 19.6.2024 https://press.nordicopenaccess.no/index.php/noasp/catalog/view/172/934/7693 

Hales, B.; Terblanche, M.; Fowler, R. & Sibbald, W. 2007. Development of medical checklists for improved quality of patient care. International Journal for Quality in Health Care, vol. 20, no. 1, pp. 22-30 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18073269/   

Huupponen, R. & Strandberg, T. 2020. Miten auttaa potilasta sitoutumaan lääkehoitoonsa? Duodecim 2020; 136:223–7. Viitattu 16.4.2024 https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo15345.pdf

M. van Dijk, L., van Eikenhorst, L., Karapinar-Carkit, F. & Wagner, C. 2023. Patient participation during discharge medication counselling: Observing real-life communication between healthcare professionals and patients. Research in Social and Administrative Pharmacy. Volume 19. Issue 8. pages 1228-1235. Viitattu 24.9.2024 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1551741123002723?via%3Dihub 

Pugel AE, Simianu VV, Flum DR & Patchen Dellinger E. 2015 Use of the surgical safety checklist to improve communication and reduce complications. J Infect Public Health. May-Jun;8(3):219-25. doi: 10.1016/j.jiph.2015.01.001 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4417373/

Schepel, L. & Kuitunen, S. 2020. Lääkitysturvallisuus sairaalassa. Duodecim 2020; 136:212–22 Viitattu 19.6.2024 https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo15348.pdf 

Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. 2021. Lääkehoidon käsikirja. 9.–10. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy 

Voipio-Pukki, L. & Mäntyranta, T. Edistetään yhdessä järkevää lääkehoitoa. Järkeä lääkehoitoon. Sic. Fimea. 50–51. 2017. Viitattu 11.6.2024 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135461/3-4_2017_50-51%20Edistetaan%20yhdessa%20jarkevaa%20laakehoitoa.pdf?sequence=1&isAllowed=y