• itsetuhoisuus
• kohtaaminen
• nuorisopsykiatria

Nuorten itsetuhoisuus on yleistyvä ilmiö, itsemurhayritykset ja itsensä vahingoittaminen ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Nuorisopsykiatrian osaston hoitajat kohtaavat jatkuvasti itsetuhoisia nuoria, joten kohtaamistaitojen kehittyminen on tärkeää. Onnistunut kohtaaminen luo edellytykset onnistuneelle hoitosuhteelle.  

Kohtaaminen on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa jokaisella on oma yksilöllinen tapansa olla yhteydessä toisiinsa. Osoittamalla aitoa kiinnostusta toisen näkemyksiin ja tarjoamalla tilaa ilmaisuun, luodaan edellytykset merkitykselliselle kohtaamiselle. (THL 2023.) Onnistuneen hoidon lähtökohtana on nuorta arvostava, välittävä ja läsnä oleva kohtaaminen. Luottamus luodaan, kun huomioidaan nuoren tunteet, odotukset ja kokemukset. (Pesonen ym. 2019.)  

Edellytykset onnistuneelle kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle 

Nuoret ovat kuvanneet hoidon onnistuneeksi, kun heidät on otettu todesta ja he kokevat tulleensa kuulluksi (Miettinen 2022, 60). Kun keskustellaan itsetuhoisuudesta, on ensisijaista luoda ilmapiiristä rauhallinen, myötätuntoinen sekä kunnioittava. Keskustelun tulee perustua aitoon haluun kuunnella nuoren yksilöllistä kokemusta ja pysähtyä tämän tilanteen äärelle. On tärkeää välttää kaikkea vähättelevää tai syyllistävää suhtautumista, sillä se voi estää avointa vuorovaikutusta. (Mielenterveystalo 2023.) Itsetuhoiset nuoret toivovat avoimempaa vuorovaikutusta, jolloin he voisivat keskustella itsetuhoisuudesta ilman tuomitsemista ja heidät nähtäisiin kokonaisuutena, eikä pelkästään diagnoosina. Nuoret arvostavat empaattisuutta, aktiivista kuuntelua ja ei-tuomitsevaa asennetta, nämä tukevat luottamuksellista hoitosuhdetta. (Bellairs-Walsh ym. 2020; Mughal ym. 2023.) 

Usein alkuvaiheessa nuoren on vaikea ottaa apua vastaan ja nuoren kanssa keskustelemiseen tulisi varata tarpeeksi aikaa sekä tapaamisia kannattaa järjestää useamman kerran (Makkonen 2019). Hoitajan tulee pyrkiä ymmärtämään nuoren tilannetta kokonaisvaltaisesti. On tärkeää kartoittaa nuoren omien tarpeiden ja voimavarojen lisäksi aiempien ja nykyisten itsetuhoisten ajatusten, tekojen ja mahdollisten itsemurhasuunnitelmien laajuus sekä huomioida myös mahdollinen vaara sivullisille. (Marttunen ym. 2025.) Itsetuhoisuudesta on kysyttävä suoraan, sillä kysyminen ei lisää itsetuhoisuutta tai itsemurhavaaraa (Makkonen 2019).

Normalisoi itsetuhoisuudesta puhumista ja kerro nuorelle, että aiheesta saa puhua ja olet hoitajana valmis käsittelemään aihetta yhdessä. Nuorelle voi myös kertoa, että itsetuhoiset ajatukset ovat monille vaikeissa elämäntilanteissa tavallisia, mutta niistä on mahdollista selviytyä. (Mielenterveystalo 2023.) Hoitajan positiivinen ja toiveikkuutta herättävä kielenkäyttö sekä ratkaisukeskeinen kuuntelu, jossa nuorta pidetään oman elämänsä asiantuntijana, vaikuttavat positiivisesti vuorovaikutukseen nuoren kanssa (Jerome ym. 2024, 11). Nuoret toivovat, että heille kerrottaisiin selkeästi hoitoprosessista ja siitä, mitä itsetuhoisuuden hoitoon kuuluu. Se auttaa nuoria tuntemaan itsensä osaksi hoitoprosessia ja vähentää epävarmuutta sekä pelkoa. (Bellairs-Walsh ym. 2020.) 

Auta nuorta löytämään omat voimavaransa 

Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa keskitytään nuoren asettamiin tavoitteisiin sekä tarjotaan nuorelle toivoa ja ratkaisuja ongelmien sijaan. Tällöin muutokset tunteissa, ajattelussa sekä toiminnassa voivat tapahtua nopeasti. (Jerome ym. 2024.) Furman & Honkalammen (2025) mukaan ratkaisukeskeisen lähestymistavan on todettu soveltuvan hyvin itsetuhoisen nuoren kohtaamiseen ja haastattelemiseen. Silloin keskitytään nuorta voimauttaviin kysymyksiin, jotka jaetaan:

• tavoitekysymyksiin 
• selviytymiskysymyksiin 
• voimavarakysymyksiin 
• edistys- ja poikkeuskysymyksiin 
• ratkaisuvaihtoehtoja kartoittaviin kysymyksiin 

Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa visualisointi on keino, jossa nuorta pyydetään kuvittelemaan, millaista hänen elämänsä olisi, jos itsetuhoisuus ei olisi enää ongelma. Tämä auttaa nuorta tunnistamaan toivottuja muutoksia ja tavoitteita. Toinen keino on poikkeusten etsiminen, jossa keskustellaan nuoren kanssa vaikeista tilanteista, joissa itsetuhoista käyttäytymistä ei ole esiintynyt, ja selvitetään mitä nuori teki silloin toisin. Tämä vahvistaa nuoren kykyä löytää itse toimivia selviytymiskeinoja. Vahvuuksien tunnistaminen on keino, jossa nuorta autetaan huomaamaan omat onnistumiset ja voimavarat. Lisäksi tärkeä keino on yhdessä laadittu toimintasuunnitelma, joka sisältää konkreettisia askelia ja välitavoitteita kohti muutosta. Hoitaja voi myös antaa psykoedukaatiota, jossa tarjotaan nuorelle ja huoltajalle tietoa itsetuhoisuudesta sekä keinoja käsitellä vaikeita tunteita. (Jerome ym. 2024, 11.) 

Itsetuhoisuus on kuormittava aihe, joten hoitajana on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista. Suositeltavaa on vaihtaa ajatuksia kollegoiden ja työryhmän kanssa, osallistua työnohjauksiin sekä panostaa omaan palautumiseen vapaa-ajalla. (Mielenterveystalo 2023.)

Artikkeli perustuu Theseuksessa saatavilla olevaan opinnäytetyöhön. Jarkko Kalle & Laine Sanna, Itsetuhoisen nuoren kohtaaminen psykiatrisella osastolla : opas Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian osaston henkilökunnalle.

Lähteet

Bellairs-Walsh, I.; Perry, Y.; Krysinska, K.; Byrne, S. J.; Boland, A.; Michail, M.; Lamblin, M.; Gibson, K.; Lin, A.; Li, T.; Hetrick, S. & Robinson, J. 2020. Best practice when working with suicidal behaviour and self-harm in primary care. A qualitative exploration of young people’s perspectives. BMJ Open, Vol. 10 No 10. Viitattu 9.4.2025. https://bmjopen.bmj.com/content/10/10/e038855  

Furman, B. & Honkalampi, K. 2025. Ratkaisukeskeinen haastattelu. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. E-kirja. Viitattu 9.4.2025. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/ljn00242 Vaatii käyttäjätunnuksen. 

Jerome, L.; Masood, S.; Henden, J.; Bird, V. & Ougrin, D. 2024. Solution-focused approaches for treating self-injurious thoughts and behaviours. A scoping review. BMC Psychiatry, Vol. 24. No 1, 646. Viitattu 9.4.2025. https://bmcpsychiatry.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12888-024-06101-7  

Makkonen, K. 2019. Nuoren tilanteen kokonaisvaltainen arviointi. Yleissairaalapsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. E-kirja. Viitattu 9.4.2025. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/ysp01803 Vaatii käyttäjätunnuksen. 

Marttunen, M.; Laukkanen, E.; Kumpulainen, K. & Puura, K. 2025. Itsetuhoisuuden arviointi. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. E-kirja. Viitattu 24.4.2025. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/ljn00162 Vaatii käyttäjätunnuksen.

Mielenterveystalo. 2023. Itsetuhoisuuden arviointi. Viitattu 9.4.2025. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/pro/psykologin-tutkimusten-palveluvalikko/2-kysymyksenasettelut/itsetuhoisuuden-arviointi Vaatii kirjautumisen. 

Miettinen, T. 2022. Nuorten itsetuhoisuus ja siihen liittyvä apu. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto. Viitattu 9.4.2025. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/141393/978-952-03-2493-3.pdf?sequence=2&isAllowed=y  

Mughal, F.; Chew-Graham, Carolyn A.; Babatunde, Opeyemi O.; Saunders, B.; Meki, A. & Dikomitis, L. 2023. The functions of self-harm in young people and their perspectives about future general practitioner-led care. Health Expectations, Vol. 26. No 3, 1180-1188. Viitattu 9.4.2025. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/hex.13733  

Pesonen, T.; Aalberg, V.; Leppävuori, A.; Räsänen, S. & Viheriälä, L. 2019. Lukijalle. Yleissairaalapsykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 9.4.2025. Vaatii käyttäjätunnuksen. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/ysp00001?toc=20100  

THL. 2023. Kunnioittava kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Viitattu 9.4.2025. https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/puheeksiotto-ja-mini-interventio/kunnioittava-kohtaaminen-ja-vuorovaikutusosaaminen

Kuva: Freepik. Anxiety concept illustration. https://www.freepik.com/free-vector/anxiety-concept-illustration_20936102.htm