Joogan hyödyt omahoidon välineenä Parkinsonin taudissa ovat huomattavat. Turun ammattikorkeakoulun DiMod-hankkeessa parannetaan liikehäiriöpotilaiden ensitietopalveluita ja vertaistuen käytäntöjä. Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin kehittämistyönä perehtymällä Parkinsonin taudin erityispiirteisiin, omahoidon merkitykseen ja digitaaliseen tiedonsaantiin osana hoitoa. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti kehittämistyön tuotoksena syntyi rentoutusjooga-video, jonka avulla voidaan välittää ensitietoa digitaalisesti.

Parkinsonin tauti on neurologinen etenevä ja parantumaton liikehäiriösairaus (Parkinsonin tauti: Käypä hoito -suositus, 2022; Atula, 2026). Oireina ovat sekä motoriset että ei-motoriset oireet. Motorisiin oireisiin kuuluu lihasjäykkyys, hitaus ja vapina. Ei-motorisia oireita ovat muun muassa neuropsykiatriset oireet sekä uni- ja aistihäiriöt. Parkinsonin taudissa esiintyy myös masennusta. Masennus voi vaikeuttaa omahoitoon sitoutumista ja minäpystyvyyden tuntemista. (Atula, 2026; Kuosmanen, 2022.)

Parkinsonin tautiin ei ole parannuskeinoja (Atula, 2026; Nissilä, 2021), mutta oireita pystytään lievittämään monin eri keinoin. Lääkehoito aloitetaan vasta kun taudista on selkeää toiminnallista haittaa (Atula, 2026). Omatoiminen ja säännöllinen liikunta (Kukkonen-Harjula, 2025, s. 140; Piittisjärvi ym., 2019) sekä kuntouttava fysioterapia (Hietaharju, 2025, s.125) ovat myös tärkeä osa taudin hoitoa. Liikuntaan tulee sisällyttää tasapainoa edistäviä ja lihaskuntoa lisääviä harjoituksia (Atula, 2026; Kukkonen-Harjula, 2025, s. 140; Piittisjärvi ym. 2019). Hoidoilla tavoitellaan lievittämään taudin liikehäiriöitä ja muita oireita säilyttämällä samalla henkilön toimintakyky ja elämänlaatu (Keränen, 2025, s. 18; Kukkonen-Harjula, 2025, s. 140).   

Hyvin toteutetulla omahoidolla pystytään vähentämään terveyspalveluiden käyttöä

Omahoito on yksi tärkeä osa Parkinsonin taudin hoitoa. Potilas itse toteuttaa hoitoa, mutta se suunnitellaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa (Termit itsehoito ja omahoito: Käypä hoito -suositus, 2024). Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla omahoidolla pystytään parantamaan henkilön elämänlaatua ja minäpystyvyyttä (Milne-Ives ym., 2022; Tuijt ym., 2020). Minäpystyvyydellä tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta kyvystään selviytyä tehtävistä ja haasteista (Bandura, 1977). Omahoidon tukemisessa tulee huomioida, että resurssit ovat helposti saatavilla, yksilöllisesti suunniteltuja ja muokkautuvat potilaan omiin tarpeisiin (Daemen ym., 2024).

Digitaaliset hoitomuodot yleistyvät jatkuvasti enemmän. Se antaa paremmat hoitovalmiudet ja se on helposti saavutettavissa. Rentoutusjoogavideo digitaalisena hoitomuotona luo enemmän mahdollisuuksia hoidon toteutumiselle. Video on helposti katsottavissa missä tahansa ja sen voi itse sijoittaa omaan aikatauluun sopivaksi. (Sedhed, 2024.)

Kehittämistyö toteutettiin yhteistyönäTurun ammattikorkeakoulunDiMod-hankkeen kanssa. Hankkeessa kehitetään erilaisia tapoja, joilla Parkinsonin tautiin tai Parkinson plus sairauteen sairastuneet ja heidän perheensä voivat saada ensitietoa ja vertaistukea myös digitaalisesti. Central Balticin rahoittamaa hanketta johtaa Turun Ammattikorkeakoulu ja hankepartnereina toimii Liikehäiriösairauksien liitto ja Viron Parkinson liitto. Hankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta https://centralbaltic.eu/project/dimod/.

Rentoutusjooga auttaa jäykkyyteen, tasapainovaikeuksiin sekä positiivisesti mielen hyvinvointiin

Kehittämistyön tuotoksena laadittu rentoutusjoogavideo antaa Parkinsonin tautia sairastaville helpon ja matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua siihen hoitomenetelmänä. Rentoutusjoogavideo toimii parhaiten ensitietona ja se tulee antaa sairauden ensioireiden alkaessa. Mitä aikaisemmin joogaharjoitukset aloitetaan ja mitä säännöllisemmin niitä tekee, sen parempi vaikutus niillä on. Videon avulla joogaharjoitteet ovat helposti toteutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta ja antavat sairastavalle enemmän vapauksia sen toteuttamiseen. Video ja videolla näkyvät liikkeet ovat suunniteltu siten, että mahdollisimman moni pystyisi hyödyntämään ne toimintakyvystä riippumatta.

Jooga osana omahoitoa on helppo ja miellyttävä menetelmä, jonka jokainen pystyy soveltamaan ja räätälöimään itselleen ja omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Video voi yhdistää sairastavia ja toimia vertaistuen välineenä, esimerkiksi ryhmissä, päivätoiminnassa ja palvelutaloissa, ja se sopii myös muille kuin Parkinson-potilaille hidastempoisuutensa ansiosta. Vaikka se on suunnattu omahoitoon Parkinsonin taudissa, sitä voidaan hyödyntää laajasti hoitotyössä ja mielenterveyspalveluissa rentoutumisen, läsnäolon sekä stressin ja ahdistuksen lievittämisen tukena.

Rentoutusjooga digitaalisena apuna muihin terveyden ongelmiin

Joogan kokonaisvaltaisten terveyshyötyjen vuoksi joogavideota voidaan soveltaa laajasti myös muiden terveysongelmien yhteydessä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa jooga voi lievittää kipua sekä parantaa nivelten ja lihasten liikkuvuutta. Hengitys- ja rentoutusharjoitukset täydentävät joogan fyysistä harjoittelua ja tukevat autonomisen hermoston tasapainoa. Niitä voidaan hyödyntää stressin ja mielenterveyden häiriöissä, kuten ahdistuneisuuden lievittämisessä ja unen parantamisessa, sekä hengityselinsairauksien kuntoutuksessa. Parkinsonin taudin ohella joogaa voidaan soveltaa myös muiden neurologisten sairauksien yhteydessä erityisesti tasapainon tukemiseen ja uupumuksen lievittämiseen. Sillä on laajat positiiviset vaikutukset terveydelle ja kiireisen arjen keskellä on hyväksi ihan jokaiselle, sairaudesta riippumatta.

Kirjoittajat: Elina Koskenrouta, Kiia Kuoppamäki, Kati Lahtinen (opinnäytetyön ohjaaja), Katri Mattsson (DiMod-hanke)

Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060422353

Linkki kuvituskuvaan: https://pixabay.com/fi/photos/rock-saldo-kylpyl%C3%A4-zen-meditaatio-4234793/

Lähteet

Atula, S. (2.3.2026). Parkinsonin tauti. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00055 

Bandura, A. (1977). Self-efficacy: Toward a unifying theory of behavioral change. Psychological Review, 84(2), 191–215. https://doi.org/10.1037/0033-295X.84.2.191 

Daemen, M. M. J., De Bruijn-Heijligers, B. A. A. G., Van der Heijden, C., Boots, L. M. M., Oosterloo, M., De Vugt, M. E., & Duits, A.   A. (2024). Navigating life with Parkinson’s disease: A focus group study on coping strategies and considerations for self-management support. Journal of Advanced Nursing.  Advance online publication. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jan.16414 

Hietaharju, A., (2025). Parkinson-potilaan kivun hoito. Teoksessa Keränen, T., Kaasinen, V., Kannosto-Blomqvist, T. & Pekkonen, E. (toim.). Parkinsonpotilaan hoidon hyvät käytännöt. Duodecim.

Keränen, T. (2025). Parkinsonin taudin hyvän hoidon tavoitteet ja periaatteet. Teoksessa Keränen, T., Kaasinen, V., Kannosto-Blomqvist, T. & Pekkonen, E. (toim.), Parkinsonpotilaan hoidon hyvät käytännöt. (2025). Duodecim.

Kukkonen-Harjula, K. (2025). Parkinson-potilaan omatoimisen liikunnan tukeminen. Teoksessa Keränen, T., Kaasinen, V., Kannosto-Blomqvist, T. & Pekkonen, E. (toim.), Parkinsonpotilaan hoidon hyvät käytännöt. (2025). Duodecim.

Kuosmanen, E. (2022). Parkinsonin taudin itsehoidon tukeminen teknologian​ ​avulla. Gerontologia, 36(3), 325–330. https://doi.org/10.23989/gerontologia.121442  

Milne-Ives, M., Carroll, C., & Meinert, E . (5.8.2022). Self-management interventions for people with Parkinson disease: Scoping review. Journal of Medical Internet Research, 24(8), e40181. https://doi.org/10.2196/40181 

Nissilä M. (2021) Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, jonka oireiden hallintaan on paljon   keinoja. Terveystalo. https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/parkinsonin-tauti#Miten+Parkinsonin+tauti+todetaan%3F

Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (23.8.2022). https://www.kaypahoito.fi/hoi50042

Piittisjärvi, T., Vierimaa, P., & Jussila, L. (2019). Liikunta ja Parkinsonin tauti. Parkinsonliitto ry. https://www.liikehairio.fi/content/uploads/2021/03/liikunta-opas-web.pdf  

Sedhed, J., Johansson, H., Åkesson, E., Franzén, E., & Leavy, B. (2024). Perceptions of digitally supported home exercise for people with Parkinson’s disease: A qualitative study. Clinical Rehabilitation, 39(2), 268–278. https://doi.org/10.1177/02692155241298859

Termit itsehoito ja omahoito. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. (18.9.2024). https://www.kaypahoito.fi/nix03443  

​​Tuijt, R., Tan, A., Armstrong, M., Pigott, J., Read, J., Davies, N.,​ ​Walters, K., & Schrag, A. (2020). Self-management components as experienced by people​with Parkinson’s disease and their carers: A systematical review and synthesis of the qualitative literature. Parkinson’s Disease, 2020, 8857385. https://doi.org/10.1155/2020/8857385

Artikkeli on osa Turun AMK:n Better Health -tutkimusryhmän julkaisuja.