Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemus harjoittelujen eettisestä kuormituksesta
Hoitoalan eettinen kuormitus on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua. Keskustelua aiheuttaa esimerkiksi se, että suuri osa hoitohenkilökunnasta altistuu eettistä kuormitusta lisääville tekijöille työssään viikoittain ja osa jopa päivittäin. Eettistä kuormitusta työssä lisäävät esimerkiksi omien arvojen vastainen toiminta sekä moniulotteiset ja vaikeat eettiset päätökset tilanteissa, joihin ei ole yksiselitteisesti löydettävissä parasta ratkaisua.
Etenkin alkuvaiheessa olevat sairaanhoitajaopiskelijat voivat kokea eettistä kuormittuneisuutta. Opiskelijat saavat käytännönharjoitteluissaan ensimmäisen kosketuksen hoitotyöhön, jolloin puutteet ja epävarmuus osaamisessa voivat johtaa eettisesti kuormittaviin tilanteisiin. Lisäksi opiskelijoiden eettiseen kuormittumiseen voivat vaikuttaa riittämätön opetuksen ja tuen määrä sekä työilmapiirissä esiintyvät haasteet (Leino-Kilpi & Välimäki 2015; Koldestam ym. 2023; McTier ym. 2023). Opiskelijoiden kuormittuneisuuden kokemukseen liittyy myös oppilaitoksen tarjoama opetus. Osa opiskelijoista kokee, että opetus ei vastaa riittävästi käytännön työtä ja resurssien niukkuus heijastuu opetukseen (Teuho ym. 2017; Karhumaa 2023).
Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokema eettinen kuormitus
Eettinen kuormittuneisuus liitetään usein valmistuneisiin sairaanhoitajiin, vaikka aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös se, että sairaanhoitajaopiskelijat ovat eettisesti kuormittuneita. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin mikä aiheuttaa eettistä kuormittuneisuutta opiskelijoille. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Turun ammattikorkeakoulussa opiskelevat sairaanhoitajaopiskelijat. Kysely jaettiin kaikkien sairaanhoitajaopiskelijoiden sähköpostilistan kautta, jossa oli kyselyn lähetyshetkellä 1042 vastaanottajaa. Kyselyyn vastasi 56 opiskelijaa. Kysely oli suunnattu sairaanhoitajaopiskelijoille, joilla oli käytynä vähintään yksi käytännönharjoittelu opinnoissaan.
Sairaanhoitajaopiskelijat tarvitsevat harjoittelujaksoilla tukea, ohjausta ja apuja eettisesti haastavien tilanteiden käsittelyyn sekä työyhteisöltä että ohjaavalta opettajalta.
Kyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa sairaanhoitajaopiskelijoista kokee eettistä kuormittuneisuutta käytännön harjoittelujaksojen aikana. Ainoastaan 13 % vastaajista kertoi, että he eivät ole kokeneet ollenkaan eettistä kuormittuneisuutta käytännönharjoitteluissa. Vaikka potilaskohtaamiset mainitaan usein eettisten kuormittumistilanteiden taustalla, niin ne ovat kuitenkin tulosten mukaan vasta toiseksi yleisin syy sairaanhoitajaopiskelijoiden eettiseen kuormittumiseen. Suurin syy kuormittuneisuuden kokemukseen oli opinnäytetyön tulosten mukaan työyhteisö. Kyselyn mukaan opiskelijat eivät kokeneet saavansa riittävästi tukea ja ohjausta harjoittelun aikana.
Lisäksi opiskelijat kokivat, että eettiseen kuormittuneisuuteen vaikuttivat perehdytys työharjoittelun tehtäviin, esihenkilötyöskentely ja potilaiden omaisten kohtaaminen. Kyselyn perusteella 30 % vastaajista koki saaneensa riittämätöntä tukea ja ohjausta haastaviin tilanteisiin harjoittelupaikalla. Osa vastaajista oli käsitellyt tilanteita ohjaajan, muiden opiskelijoiden ja ohjaavan opettajan kanssa, mutta yli kolmannes (36 %) vastaajista ei ollut saanut mitään apua haastavan tilanteen käsittelyyn.
Etiikka osana sairaanhoitajien opetusta
Eettisen kuormittuneisuuden kokemuksen lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin opiskelijoiden toiveita etiikan opetukseen sekä sitä, kuinka etiikan opetuksen sisältöjä voitaisiin kehittää. Etiikan opetusta toivottiin konkreettisemmaksi ja näkyvämmäksi eri opintojaksoille. Osa vastaajista koki, että etiikka on irrallinen osa opintoja. Se on kirjoitettu opetussuunnitelmaan, mutta se ei kuitenkaan näy kurssien sisällöllisessä toteutuksessa.
Eettisen osaamisen kehittämiseen tarvitaan lisää konkreettisia hoitotyön esimerkkejä eri potilasryhmistä ja keskusteluun perustuvia simulaatioharjoituksia.
Opiskelijat toivoivat opetukseen enemmän realistisia kokemuksia työelämästä ja harjoitteluista. Lisäksi tuotiin esiin sitä, että opinnoissa kohdatut esimerkit saattavat olla melko yksipuolisia. Usein keskitytään ikäihmisen hoitotyöhön, vaikka sairaanhoitaja kohtaa myös paljon muita potilasryhmiä. Olisi hyvä, että etiikan opetuksessa käsiteltäisiin enemmän potilastyöhön liittyvää etiikkaa, tunteiden käsittelyä sekä tabuja ja vaikeita aiheita. Opiskelijat toivoivat myös enemmän keskustelua ja esimerkiksi etiikan simulaatioita. Honkavuon (2021) tutkimuksessa todetaan, että simulaatiot ovat opiskelijoille hyvä tapa harjoitella eettisesti haastavien tilanteiden käsittelyä.
Simulaatiot ovat todettu erinomaiseksi menetelmäksi hoitotyön eettisen osaamisen kehittämisessä myös Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa EthCo-hankkeessa, joka toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. EthCo – For Better Ethical Safety in Future Health Care Environments on vuosille 2022–2025 sijoittuva viiden Euroopan maan yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten eettistä osaamista erilaisten projektin aikana tuotettujen työkalujen avulla. Hankkeen materiaalipankki on löydettävissä osoitteesta https://ethco.turkuamk.fi/ethco-tool/.
Tulevaisuuden sairaanhoitajat ja eettinen kuormitus
Sairaanhoitajaopiskelijat valmistuvat alalle, jossa esiintyy eettistä kuormittuneisuutta. Vaikka opiskelijat ovat harjoitelleet opiskeluaikanaan kohtaamaan eettisesti haastavia tilanteita, eroaa heidän kokemansa valmistuneen sairaanhoitajan eettisen kuormituksen kokemuksesta. Hoitotyö sisältää paljon muuttuvia tilanteita ja niihin liittyviä eettisiä valintoja. Sen vuoksi olisi tärkeää, että sairaanhoitajaopiskelijat saisivat jo opintojensa aikana mahdollisimman paljon kokemusta erilaisista eettisistä tilanteista sekä keinoja käsitellä kokemaansa eettistä kuormitusta. Sairaanhoitajaopiskelijoiden perehdytykseen harjoittelujaksoille tulisi panostaa. Eettistä kuormitusta voidaan tuskin kokonaan poistaa hoitotyöstä, minkä vuoksi opiskelijoille ja sitä myötä tuleville sairaanhoitajille, tulisi antaa jo opinnoissaan mahdollisimman hyvät keinot käsitellä eettistä kuormitusta.
Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Stenberg, Essi; Vuorela, Iina (2025): Eettinen kuormittuminen käytännönharjoitteluissa: kysely sairaanhoitajaopiskelijoille.
Kuva: Pixapay
Lähteet:
Honkavuo L. 2021. Ethics simulation in nursing education: Nursing students’ experiences. Nursing Ethics. Vol. 28, 7–8.
Huhtala, M. 2021. Eettinen ja emotionaalinen kuormitus. Teoksessa Moilanen S. (toim.) Eettinen kuormitus työssä. Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä ja palveluryhmä 1. painos 2021.
Karhumaa, M. 2023. Sairaanhoitajaopiskelijat sote-alan kriisin myllerryksessä. Fenomenografinen tutkimus opiskelijoiden käsityksistä sairaanhoitajaksi opiskelemisesta sosiaali- ja terveysalan kriisin kontekstissa. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65663/Karhumaa_Maija.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Koldestam, M.; Rolander, B.; Broström, A.; Lindqvist, G. & Knutsson, S. 2024. Undergraduate nursing student’s attitudes to learning during clinical practice in different semesters when using a conceptual learning model grounded in a caritative caring perspective ¬ A cross¬ectional study. Scand J Caring Sci. Vol. 38, No 2, 294–305.
Laitinen, J. & Korkiakangas, E. 2022. Eettinen kuormitus keskusteluun sote-alalla. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/eettinen-kuormitus-keskusteluun-sote-alalla
Leino-Kilpi, H. & Välimäki, M. 2015. Etiikka hoitotyössä. 10. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy
McTier, L.; Phillips, NM. & Duke, M. 2023. Factors Influencing Nursing Student Learning During Clinical Placements: A Modified Delphi Study. Journal of Nursing Education. Vol. 62, No 6, 333-341.
Teuho, S.; Roto, H.; Sulonen, T.; Vikberg-Aaltonen, P. & Sankelo, M. 2017. Terveysalan opiskelijoiden kielteiset kokemukset harjoittelun aikana. Tutkiva hoitotyö. Vol.15, No 1, 10–17.