Seksuaalisuus – Miten ottaa puheeksi alle kouluikäisen lapsen kanssa?
Seksuaalisuuden puheeksiotolla voidaan vaikuttaa positiivisesti lapsen seksuaalikasvatukseen. Puheeksiotto seksuaalisuudesta voi kuitenkin olla haastavaa niin lapselle kuin aikuisellekin, ja täten vaatii vanhemmalta lempeää lähestymistapaa keskustelulle sekä rohkeutta ottaa kiusallisetkin asiat puheeksi.
Moni aikuinen pohtii oikeaa lähestymistapaa ottaa seksuaalisuus puheeksi lapsen kanssa. Monet lapsen seksuaalisuuteen liittyvät asiat saattavat tulla vanhemmalle myös yllätyksenä ja jopa järkyttää aluksi. (Matero & Härkönen 2018.) Vanhemman on hyvä muistaa, että lapsen seksuaalisuus poikkeaa monin eri tavoin aikuisen seksuaalisuudesta. Lapsen seksuaalisuuteen ei liity aikuisen tapaan eroottista ajattelua. (MLL 2024.) Seksuaalisuus kuuluu lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen ja lapsi tutustuukin omaan kehoonsa ja tunteisiinsa jo pienestä pitäen. Seksuaalisuus on käsitteenä laaja eikä se tarkoita pelkästään seksiin liittyviä asioita, vaan pitää sisällään myös tunteet, itsetunnon, omat sekä toisten rajat, sukupuolen, sukupuoliroolit, sukupuolisen identiteetin sekä ystävyyden ja muut suhteet. (THL 2023.)
Kehotunnekasvatus
Alle kouluikäisen lapsen seksuaali- ja turvataitokasvatuksesta käytetään seksuaalikasvatuksen sijaan nimitystä kehotunnekasvatus. Sana kehotunnekasvatus kuvaa paremmin pienten lasten tarpeita ja kehitystä. Kehotunnekasvatukseen liittyy kahdeksan aihetta, joita täytyy käsitellä lapsen kanssa. (Väestöliitto n.d.)
Kehotunnekasvatuksen 8 aihetta:
1) Keho ja kehitys
2) Tunteet
3) Läheisyys, hyväolo ja itsetunto
4) Ympäristö ja muut ihmiset
5) Hyvinvointi ja terveys
6) Lisääntyminen
7) Normit ja tavat
8) Oikeudet
Kehotunnekasvatus painottuu omaan kehoon tutustumiseen, turvataitoihin sekä tunteiden hallintaan. Näitä kaikkia aiheita tulee käsitellä lapsen kanssa lapsentasoisesti. Lapset tarvitsevat lisäksi tietoa ja taitoa kehon toiminnasta, käytöstavoista sekä oman ja toisen kehon kunnioittamisesta. (Hyvä kysymys 2018.)
Kasvattajan on hyvä opetella häpeän tunnistamista ja siitä puhumista, sillä ne voivat helpottaa kehotunnekasvatuksen aloittamista. Lapsen kanssa tulee keskustella avoimesti, syyllistämättä ja lasta häpäisemättä. Jos vanhempi tietää jo aiheen tulevalle keskustelulle, on hänen hyvä lukea aiheesta tarvittaessa lisää. Keskusteltaessa lapsen kanssa on hyvä käyttää itselle luontevia sanoja sekä puhua lapselle ymmärrettävällä tavalla. (Väestöliitto n.d.) Keskustelun tulee olla sellaista, että se sopii lapsen ikätasolle (MLL 2024).
Lapsen itseään koskettelua ei tule paheksua eikä kohdistaa lapselle häpeän tunnetta. Lasta voi ohjata lempeästi tutustumaan omaan kehoonsa yksityisesti omassa huoneessa, sillä se on jokaisen yksityinen ja intiimi asia. Lapselle voi opettaa ruumiinosien nimet esimerkiksi peseytymisen yhteydessä. (MLL 2024.) “Uikkarisäännön” avulla voi myös opettaa, että uimapuvun alla olevat kehon osat ovat lapsen omia ja yksityisiä alueita ja lapsi saa määrätä niistä itse (Väestöliitto 2020).
Kaikkiin lapsen kysymyksiin tulee vastata lapsen ikätaso huomioiden. Lapsella on oikeus olla oma itsensä, eikä häntä tule pakottaa tiettyihin sukupuoli-identiteetteihin tai -rooleihin. Kaltoinkohtelusta; seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä väkivallasta tulee myös keskustella avoimesti, mutta lapsentasoisesti. (MLL 2024.) Vakavampaan keskusteluun ryhtyessä tulee varmistaa kiireetön aika, jotta asiasta pystytään keskustelemaan rauhassa (THL 2023).
Seksuaalikasvatus osaksi arkea
Seksuaalisuuden puheeksiotto lapsen ja nuoren kanssa on tärkeää, koska seksuaalisuus ja seksuaalinen hyvinvointi ovat olennainen osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Seksuaalikasvatuksella voidaan myös ennaltaehkäistä seksuaalisuuteen liittyviä epävarmuuksia sekä haasteita. Seksuaalisuuden kehittymisen pääpiirteiden tunteminen sekä seksuaalisuuden puheeksiotto auttaa ammattilaisia tukemaan lapsen ja nuoren seksuaalista kasvua ja puuttumaan mahdollisesti ilmeneviin huolestuttaviin käyttäytymismalleihin. Ennen puheeksiottamista jokaisen kasvattajan on tutustuttava omiin seksuaalisuutta koskeviin arvoihin ja asenteisiin. Puheeksioton mallit toimivat seksuaalineuvonnassa ohjauksen pohjana.
Opinnoissa seksuaalisuuteen liitetään terveydellisiin haasteisiin liittyvää ennaltaehkäisyä, mutta seksuaalisuutta tulisi käsitellä myös kokonaisvaltaisemmin. Hoitoalalla seksuaalitietoutta tulisi lisätä, jotta ohjaus olisi luontevaa ja kynnys mahdollisiin haasteisiin puuttumiseen pienenisi. Henkilökunnan tulisi saada jatkuvaa seksuaalikoulutusta työyksiköstä riippuen. Etenkin varhaiskasvatuksessa koulutuksen tulisi olla säännöllistä ja työnantajan järjestää koulutukset työntekijöilleen. Säännöllinen koulutus ylläpitää ammattitaitoa sekä antaa ammattihenkilöstölle uusia näkökulmia ja ajantasaista tietoa. Kehotunnekasvatuksen ja seksuaalikasvatuksen pitäisi toteutua siis koko lapsen kasvun ja kehityksen ajan niin kotona, päiväkodissa kuin koulussa.
Opinnäytetyön merkittävämpänä tuloksena voidaan pitää sen pohjalta luotua oppimateriaalia, jota voidaan hyödyntää käytännön työssä opetus- ja perehdytysmateriaalina. Oppimateriaalia voitaisiin hyödyntää myös laajemmin sosiaali- ja terveysalalla. Oppimateriaali on luotu Thinglink-alustalle case-muotoon. Caseissa käsitellään fiktiivisen hahmojen avulla seksuaalisuuden kehitystä ja sen puheeksiottoa ikäryhmittäin.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Keto, Jasmin; Sinikallio, Josefiina (2025): Oppimateriaali sijaishuollon ammattilaisille seksuaalisuuden puheeksiotosta lapsen ja nuoren kanssa.
Pääkuva: Pixabay 2016. Sydämet.
Lähteet:
Hyvä kysymys 2018. Kehotunnekasvatuksesta seksuaalikasvatukseen. Viitattu 29.4.2025. https://www.hyvakysymys.fi/kurssi/lapsen-kehotunnekasvatus-verkkokurssi/kehotunnekasvatuksesta-seksuaalikasvatukseen/
Inka Matero ja Iida Härkönen 2018. Seksuaalisuuden puheeksiottaminen äitiysneuvolassa – Odottavien äitien kokemuksia ja toiveita. Opinnäytetyö (AMK). Kajaanin Ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.5.2025. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/153354/Harkonen_Iida_Matero_Inka.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mannerheimin lastensuojeluliitto, MLL 2024. Seksuaalisuudesta puhuminen pienelle lapselle. Viitattu 3.5.2025. https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/seksuaalisuudesta-puhuminen-pienelle-lapselle/
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL 2023. Seksuaalisuus puheeksi. Viitattu 3.5.2025. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/seksuaalisuus-puheeksi
Väestöliitto n.d. Lasten kehotunnekasvatus. Viitattu 29.4.2025. https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/?gad_source=1&gad_campaignid=22079517278&gbraid=0AAAAApatnXfIt0VgWdOETHVUPCIcuyeck&gclid=Cj0KCQjww-HABhCGARIsALLO6XyxE7f9goy0GSHF7Z5F0fqwyq1raaYWgodj6MIGKOAIw_udd1eG7pMaAuSNEALw_wcB
Väestöliitto n.d. Mitä on kehotunnekasvatus. Viitattu 29.4.2025. https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/mita-on-kehotunnekasvatus/
Väestöliitto n.d. Puheeksi ottaminen. Viitattu 6.5.2025. https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/mita-on-kehotunnekasvatus/puheeksi-ottaminen/
Väestöliitto n.d. Sisältää kahdeksan aihetta. Viitattu 6.5.2025. https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/mita-on-kehotunnekasvatus/kehotunnekasvatus-sisaltaa-kahdeksan-aihetta/
Väestöliitto 2020. Turvataidot ja lapsen keho. Viitattu 6.5.2025. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/987d8053-a3_turvataitojuliste_selkosuomi_2020.pdf