Miten sosiaalinen media muokkaa nuorten minäkuvaa?
Sosiaalisen median vaikutus nuoriin on noussut viime vuosina ajankohtaiseen keskusteluun.
Nuoruudessa identiteetti muotoutuu ja nuoret rakentavat käsitystä siitä, keitä he ovat ja millainen heidän paikkansa on yhteiskunnassa. Minäkuvan ja itsetunnon kehitys on olennainen osa tätä elämänvaihetta ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten perhe, ystävät ja nyky-yhteiskunnassa sosiaalinen media. Minäkuvalla tarkoitetaan henkilön käsitystä omasta itsestä ja suhteesta ympäröivään maailmaan. (Santalahti 2024.)
Nuorten suosimia sosiaalisen median alustoja ovat Instagram, TikTok, Snapchat sekä Youtube (Mazzeo ym. 2024). Arviolta noin 90% suomalaisista nuorista käyttää TikTokia useita tunteja päivän aikana (Iovino 2025).
Tämän ajankohtaisen aiheen pohjalta kehitettiin opinnäytetyö ”Sosiaalisen median vaikutus nuorten minäkuvaan”, jossa kuvataan sosiaalisen median vaikutuksia nuorten minäkuvaan. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto haettiin neljästä eri tieteellisestä tietokannasta.
Tulokset – hyviä ja huonoja puolia
Opinnäyteyöhön valikoidut tutkimukset osoittavat, että sosiaalisella medialla on sekä positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia nuorten minäkuvaan. Opinnäyteyön tulososiossa käytetty tutkimustieto on kerätty kolmestatoista eri tieteellisestä vertaisarvioidusta julkaisusta. Tulokset osoittivat positiivisten vaikutusten liittyvän nuorten toisiltaan sosiaalisessa mediassa saatuun vertaispalautteeseen, parempaan psykologiseen vointiin, identiteetin ja vastavuorovaikutuksen vahvistumiseen sekä lisääntyneeseen sosiaaliseen tukeen, ihmissuhteisiin ja vertaistukeen. (Crone ym. 2018; Yang ym. 2018; Collen ym. 2021; Berger ym. 2022; Towner ym. 2022; Faccio ym. 2024; Stänicke ym. 2024; West ym. 2024.)
Sosiaalisen median koettiin tarjoavan nuorille alustan, jossa pystyy ilmaisemaan ja vahvistamaan itseään (Faccio ym. 2024). Omasta itsestä kertomalla sosiaalisen median alustoilla havaittiin olevan parantava vaikutus ihmissuhteiden laatuun, joka edisti vastavuorovaikutusta (Towner ym. 2022). Sosiaalisessa mediassa koettiin yhteenkuuluvuutta ja vertaistukea, joka lievitti yksinäisyyden tunnetta (Stänicke ym. 2024).
Negatiiviset vaikutukset puolestaan liittyivät nuorten kehotyytymättömyyteen ja ulkonäkökeskeisyyteen, mielenterveysongelmien lisääntymiseen, alentuneeseen mielialaan, lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen, nettikiusaamiseen, huonontuneeseen unirytmiin, lisääntyneisiin paino- ja ruokavalio-ongelmiin sekä syömishäiriöriksin lisääntymiseen. (Crone ym. 2018; Yang ym. 2018; Zeeni ym. 2018; Kwan ym. 2020; Lee ym. 2020; Bozzola ym. 2022; Choukas-Bradley ym. 2022; Faccio ym. 2024; West ym. 2024).
Etenkin nuoret tytöt olivat alttiita sosiaalisen median asettamille kauneusihanteille. Vertaispalaute, joka vahvisti näitä kauneusihanteita, oli yhteydessä lisääntyneeseen kehotyytymättömyyteen. (Crone ym. 2018.) Vähäisempi tykkäysten määrä sosiaalisessa mediassa lisäsi negatiivisia tunteita ja minäkuvaa koskevia ajatuksia (Lee ym. 2020). Sosiaalisen median käytön todettiin myös olevan yhteydessä vääristyneeseen kehonkuvaan (Zeeni ym. 2018).
Sosiaalisessa mediassa tapahtuvalla toiminnalla osoittautui olevan vahva negatiivinen yhteys nuorten mielenterveysongelmiin (Kwan ym. 2020), ahdistukseen (Faccio ym. 2024; Collen ym. 2021), mielialaan (Crone ym. 2018), masennukseen (Zeeni ym. 2018; Collen ym. 2021) ja itsetuhoisiin ajatuksiin (Collen ym. 2021). Sosiaalisen median todettiin vaikuttavan erilaisten tunteiden heräämiseen, kuten arvostelun pelosta johtuvaan ahdistukseen, sekä tykkäyksien vähäisyyden pelkoon liittyvään pettymykseen (Faccio ym. 2024). Kielteiset tunteet, joita nuoret kokivat johtuen vähäisestä tykkäysmäärästä sosiaalisessa mediassa, olivat yhteydessä voimakkaampiin masennusoireisiin (Lee ym. 2020). Nettikiusaamista kokeneilla nuorilla ahdistus, masennus ja itsetuhoiset ajatukset korostuivat (Collen ym. 2021). Myös laitteista erossa olemiseen liittyi masennusta ja ahdistusta (Zeeni ym. 2018). Jatkuva verkossa vietetty aika vaikuttaa myös unirytmiin, joka puolestaan vaikuttaa myös mielialaan (Crone ym. 2018).
Pohdinta
Viime aikoina ajankohtaiseksi kysymykseksi on noussut, pitäisikö nuorten sosiaalisen median käyttöä rajoittaa ja esimerkiksi kouluissa on lähiaikoina tehty linjauksia puhelimen käyttöön koulupäivän aikana. Nuorten vanhempien, hoitotyöntekijöiden, koulujen sekä muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen kuten sosiaalitoimen ja lastensuojelun on tärkeää olla tietoisia sosiaalisen median vaikutuksesta nuoriin päätöksiä tehdessään.
On tärkeää kuitenkin muistaa, että vaikutukset eivät ole samanlaisia kaikilla, vaan sosiaalinen media vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. Sosiaalisen median vaikutusten koettiin esimerkiksi sekä lisäävän ja vähentävän yksinäisyyden tunnetta. Kun tarkastelemme sosiaalisen median vaikutusta nuorten minäkuvaan, on otettava huomioon, että kaikki ovat yksilöitä: osa nuorista saattaa hyötyä sosiaalisen median käytöstä enemmän kuin toiset ja toisille siitä voi puolestaan olla enemmän haittaa.
Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun Ilona Tättilä-Othmanin, Terhi Martikkalan, Sandra Oleniuksen ja Dilek Selmani Selcukin opinnäytetyöhön ”Sosiaalisen median vaikutus nuorten minäkuvaan”.
Lähteet
Kuva: Pixabay
Bozzola, E. Spina, G. Agostiniani, R. Barni, S. Russo, R. Scarpato, E. Mauro, A. Stefano, A. Caruso, C. Corsello, G. Staiano, A. 2022. The use of social media in children and adolescents: scoping review on the potential risks. National Library of Medicine. Vol 19, no 16. Viitattu 19.10.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9407706/
Berger, M. Taba, M. Marino, J. Lim, M. Skinner, R. 2022. Social media use and health and well-being of lesbian, gay, bisexual, transgender and queer youth: systematic review. National Library of Medicine. Vol 24, no 9. Viitattu 18.10. 2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9536523/
Choukas-Bradley, S. Roberts, S. Maheux, A. Nesi, J. 2022. The perfect storm: A developmental- sociocultural framework for the role of social media in adolescent girls´ body image concerns and mental health. National Library of Medicine. Vol. 25, 681-701. Viitattu 18.10.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9287711/
Collen, H. Onan, N. 2021. Cyberbullying and well-being among university students: the role of resilience. International Journal of Caring Sciences. Vol. 14, no 1, 632. Viitattu 18.10.2025. https://www.internationaljournalofcaringsciences.org/docs/67_onan_original_14_1.pdf
Crone, E. Konjin, E. 2018. Media use and brain development during adolescence. National Library of Medicine. Vol. 9, No 588. Viitattu 6.10.2025 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5821838/
Faccio, E. Reggiani, M. Rocelli, M. Cipolleta, S. 2024. Issues related to the use of visual social netwroks and perceived usefulness of social media literacy during the recovery phase: Qualitive research among girls with eating disorders. Journal of Medical Internet Research. Vol. 26. Viitattu 6.10.2025. https://www.jmir.org/2024/1/e53334
Iovino, Z. 2025. Amnesty: TikTok continues to expose young people to suicide-related content. Yle.fi. Viitattu 23.10.2025. https://yle.fi/a/74-20189619
Kwan, I. Dickson, K. Richardson, M. MacDowall, W. Burchett, H. Stansfield, C. Brunton, G. Stucliffe, K. Thomas, J. 2020. Cyberbullying and children and young people’s mental health: A systematic map of systematic reviews. Mary Ann Liebert. Vol. 23, No 2. Viitattu 18.10.2025. https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/cyber.2019.0370?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org&rfr_dat=cr_pub++0pubmed
Lee, H. Jamieson, J. Reis, H. Beevers, C. Josephs, R. Mullarkey, M. O’Brien, J. Yeager, D. 2020. Getting fewer “likes” than others on social media elicits emotional distress among victimized adolescents. National Library of Medicine. Vol. 91, no 6, 2141-2159. Viitattu 7.10.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7722198/#S37
Martikkala, T. Olenius, S. Selmani Selcuk, D. Tättilä-Othman, I. 2025. Sosiaalisen median vaikutus nuorten minäkuvaan. Opinnäytetyö (AMK). Sairaanhoitajakoulutus. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.11.2025
Mazzeo, S. Weinstock, M. Vashro, T. Henning, T. Derrigo, K. 2024. Mitigating harms of social media for adolecent body image and eating disorders: a review. Dovepress Taylor & Francis Group. Vol. 17, 2587-2601. Viitattu 4.2.2025. https://www.dovepress.com/mitigating-harms-of-social-media-for-adolescent-body-image-and-eating–peer-reviewed-fulltext-article-PRBM
Santalahti, T. 2024. Sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisen identiteetin muodostuminen. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 22.9.2025 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01304
Stänicke, L. I. Hermansen, M. H. Halvorsen, M. S. 2024. A transitional object for relatedness and self-development – a meta synthesis of youths´ experience of engagement in self- harm content online. Child & Family Social Work. Vol 29, no1, 270-286. Viitattu 19.10.2025. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/cfs.13058
Towner, E. Grint, J. Levy, T. Blakemore, S-J. Tomova, L. 2022. Revealing the self in a digital world: a systematic review of adolescent online and offline self- disclosure. National Library of Medicine. Vol 45. Viitattu 18.10.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7615289/
West, M. Rice, S. Vella-Brodrick, D. 2024. Adolescent social media use through a self-determination theory lens: a systematic scoping review. National Library of Medicine. Vol 21, no 7, 862. Viitattu 19.10.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11277189/
Yang, C. Holden, S. Carter, M. 2018. Social media social comparison of ability (but not opinion) predicts lower identity clarity: identity processing stye as mediator. Springer Nature Link. Vol. 47. 2114-2128. Viitattu 18.10.2025. https://link.springer.com/article/10.1007/s10964-017-0801-6
Zeeni, N. Doumit, R. Kharma, J. Sanchez-Ruiz, M. 2018. Media, technology use, and attitudes: associations with physical and mental well-being in youth with implications for evidence-based practise. Sigma. Vol. 15, no 4, 304-312. Viitattu 18.10.2025. https://sigmapubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/wvn.12298