• kohtaaminen
• nuori
• syömishäiriö

Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin opas, jonka tavoitteena oli edistää Tyks Nuorisopsykiatrian osaston hoitohenkilökunnan tietoisuutta syömishäiriötä sairastavan nuoren kohtaamistilanteista, sekä sairauksien oirekuvista. Nuorisopsykiatrian osastolla sairaanhoitajat kohtaavat työssään lähes päivittäin syömishäiriötä sairastavan nuoren. Vaikka kohtaamistilanteita on usein, niin moni pohtii, miten nuori tulisi kohdata ja mitä oireita sairastuminen tuo mukanaan. 

Potilaan onnistunut ensikohtaaminen on erityisen tärkeää, kun ajatellaan tulevia kohtaamisia, siksi hoitohenkilökunnan on tärkeää luoda sairastuneelle hyvä kokemus kohtaamistilanteesta. Nykypäivänä ihmisiä puhuttaa niin onnistuneet, kuin epäonnistuneetkin kohtaamiset. (Haho 2013.) 

Nuorisopsykiatrian osastolla suurimmalla osalla syömishäiriötä sairastuneista on diagnosoitu anoreksia eli laihuushäiriö ja bulimia eli ahmimishäiriö. Tämän vuoksi oppaaseen valittiin nämä kaksi sairautta. Opinnäytetyön tekijät halusivat kuitenkin tuoda esiin myös BED:in eli ahmintahäiriön, sillä se on epätavallisista syömishäiriöstä yleisin (Tarnanen ym. 2015). Viimeiseksi sairaudeksi tekijöiden oman mielenkiinnon vuoksi valikoitui ARFID eli välttävä ja rajoittava ravinnonsaantihäiriö.

Sairaudet tuovat mukanaan laajan kirjon oireita

Syömishäiriöt vaikuttavat laajasti kehon ja mielen eri osa-alueisiin ja niiden vaikutukset voivat olla vakavia ja monimuotoisia. Sairaanhoitajien on tärkeää tunnistaa nämä fyysiset ja psyykkiset oireet osana syömishäiriöiden kokonaisvaltaista hoitoa ja tukea. On tärkeää tiedostaa, että jokainen potilas voi kokea erilaisia psyykkisiä oireita riippuen hänen syömishäiriönsä luonteesta ja vaiheesta. Kokemukset voivat vaihdella merkittävästi, mikä korostaa tarvetta yksilölliseen ja kattavaan lähestymistapaan.

Tyypillisesti anoreksian alkuvaiheessa aliravitsemustila voi ajaa kehon ylivirittyneeksi aiheuttaen sairastuneessa poikkeavaa energisyyttä ja aktiivisuutta. Pitkittyessään se vaikuttaa haitallisesti hormonitoimintaan ja hidastaa aineenvaihduntaa. (Isosävi & Broman 2021; Omahoito-ohjelma: Mielenterveystalo n.d.) Hormonitoiminnan häiriöiden ja aineenvaihdunnan hidastumisen oireet voivat ilmetä muun muassa kuukautisten pois jäämisenä, turvotuksina, huimauksena, pyörtyilynä, verensokerin ja verenpaineen laskun ja jatkuvana väsymyksenä. (Syömishäiriöt: Käypähoito-suositus 2014; Omahoito-ohjelma: Mielenterveystalo n.d.). Lisäksi hiustenlähtö ja ohentuminen, sekä kynsien heikkeneminen ovat tyypillisiä oireita (Isosävi & Broman 2021).

Syömishäiriötä sairastava saattaa kokea itsensä lihavaksi, vaikka todellisuudessa olisi alipainoinen tai normaalipainoinen. Vääristynyt kehonkuva heijastelee usein tarvetta kontrolloida syömiskäyttäytymistä. Kontrolloinnin tarve voi näkyä ruoan rajoittamisessa, tarkassa kaloreiden laskemisessa ja liiallisessa liikunnassa (Tarnanen ym. 2015). Tämä korostaa tarvetta kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle ja tuelle.

Sairastunut saattaa kokea syömishäiriöön liittyvät oireet aluksi hallitsemattomina, mutta samalla ne voivat tarjota jonkinlaista hallintaa ja turvallisuuden tunnetta vaikeassa elämäntilanteessa (Hasan ym. 2018, 11). Tämä ristiriita herättää kysymyksiä siitä, miten sairaus voi toimia keinona ylläpitää kontrollia tai tarjota turvallisuutta vaikeuksien keskellä.

Yksi tapa ei sovi kaikille

Syömishäiriöt ovat monimutkaisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia ja vaikuttavat erityisesti nuoriin (Ruuska 2022; Singlecare 2022). Maailmanlaajuisesti jopa 70 miljoonaa ihmistä on sairastunut syömishäiriöön (Singlecare 2022). Sairaanhoitajien rooli on korvaamaton syömishäiriötä sairastavien nuorten tukemisessa. Jokainen sairastunut on ainutlaatuinen yksilö, ja onnistunut hoito edellyttää empaattista kohtaamista sekä ymmärrystä siitä, että yksi lähestymistapa ei sovi kaikille.

Sairaanhoitajan on tärkeää muistaa, että syömishäiriötä sairastavan nuoren taustalla on ainutlaatuinen ihminen. Sairastunut tulisi kohdata inhimillisesti ja empaattisesti, huolimatta sairaudesta ja sen aiheuttamista psyykkisistä ja fyysisistä oireista. Syömishäiriöön sairastuneet saattavat olla hyvinkin tietoisia omista herkkyyksistään ja saattavat jo pohtia etukäteen ennen hoitajan kohtaamista, miten heihin tullaan suhtautumaan. Toisaalta myös sairaanhoitaja saattaa miettiä, onko hänellä riittävästi tietoa, taitoa, ymmärrystä ja uskottavuutta erilaisten syömishäiriötä sairastavien potilaiden kohtaamiseen. (Hasan ym. 2018, 19.)

Mitä jos turhauttaa 

Tärkeintä ei ole tietää kaikesta kaikkea, vaan olla aidosti kiinnostunut potilaasta ihmisenä ja halu ymmärtää. Aito kiinnostus voi luoda pohjan luottamussuhteen rakentumiselle, ja keskeisiä keinoja tähän ovat avoimuus, rehellisyys ja avun tarjoaminen (Hasan ym. 2018, 20).

Sairaanhoitajalta edellytetään joustavaa lähestymistapaa, sillä jokainen potilas kokee syömishäiriöt yksilöllisesti. Kohtaamistilanteista voi tehdä haastavaa sairastuneiden kokemat turhautuneisuuden ja vastahakoisuuden tunteet. Kuitenkin myös työntekijän turhautuneisuus näissä tilanteissa voi olla normaalia. Työntekijöiden turhautuminen voi nousta esille, jos potilaat eivät näytä vastaanottavan myötätuntoa sairautensa osalta. Tässä tilanteessa työntekijän empaattinen asenne voi rohkaista sairastunutta arvostamaan itseään enemmän ja suhtautumaan itseensä myötätuntoisemmin. (Hasan ym. 2018, 21.)

Kohtaamisen olennaisena osana korostetaan toivoa, joka on usein kadoksissa syömishäiriöitä sairastavalla. Sairaanhoitaja voi herätellä ja vahvistaa toivoa huolellisesti valituilla eleillä, kuten siirtämällä keskustelua ja huomiota tulevaisuuteen tai rohkaisemalla potilasta reflektoimaan niitä näkökohtia, jotka ovat myönteisiä ja merkityksellisiä juuri tällä hetkellä. Tällainen toivoa tukeva lähestymistapa voi avata polun kohti myönteisempää näkemystä ja auttaa sairastunutta näkemään tulevaisuuden valoisampana. (Hasan ym. 2018, 21.)

Mitä hyvällä kohtaamisella saavutetaan

Jokainen potilas ansaitsee tulla tasavertaisesti kohdatuksi. Opinnäytetyössä luodun oppaan avulla hoitohenkilökunta pystyy yhtenäistämään toimintatapojaan ja kehittämään toimintaansa. Yhtenäiset toimintatavat lisäävät työn tehokkuutta ja parantavat tuloksia. Onnistuneen kohtaamisen jälkeen sairaanhoitajat voivat ymmärtää syömishäiriöitä sairastavia ja heidän ajatteluaan paremmin ja näin ollen ottaa heidän yksilölliset tarpeensa huomioon. Yksilöllinen tuki ja empatia voi parhaimmillaan edistää parantumista syömishäiriöstä.

Hyvällä kohtaamisella voidaan edistää nuoren myönteisiä kokemuksia ja toivoa tulevaisuudesta. Empatian osoittaminen voi vähentää sairastuneen häpeän tunnetta ja samalla vahvistaa luottamussuhdetta. Luottamussuhteen rakentuessa riittävän vahvaksi, voi myönteisten kokemuksien esiin tuominen ja toivo tulevasta motivoida sairastunutta parantumaan.

Tämän artikkelin aiheena oleva opinnäytetyö on julkaistu Theseuksessa helmikuussa 2024 kirjoittajina Saara Sorjasaari ja Kreta Savolainen. Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213294

Lähteet:

Haho A. 2013. Asiakkaan Eettinen Kohtaaminen. Viesti-Lehti 3/13. Viitattu 12.2.2024 https://asiakas.kotisivukone.com/files/ssks.kotisivukone.com/tiedostot/viesti-lehti/viesti32013.pdf / 

Hasan, A.; Lehtonen, A.; Mikkilä, K.; Näräkkä, R. & Pitkänen, N. Syömishäiriöliitto-SYLI RY. Kohtaamisopas, 2018, 11–21.Viitattu 12.2.2024. https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/Kohtaamisopas-verkkoon.pdf 

Isosävi, M. & Broman, L. 2021. Anoreksia on syömishäiriö, josta on mahdollista parantua oikeanlaisella hoidolla, Terveystalo. Viitattu 12.2.2024 https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/anoreksia#Anoreksia+%E2%80%93+oireet 

Mielenterveystalo, Omahoito-ohjelma: Millaisia ongelmia syömishäiriö aiheuttaa? N.d. Viitattu 12.2.2024 https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/syomishairion-omahoito-ohjelma-laheiselle/millaisia-ongelmia-syomishairio-aiheuttaa 

Ruuska, J. 2022. Syömishäiriöt. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 12.2.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01320 

Singlecare 2022. Eating disorder statistics. Viitattu 12.2.2024 https://www.singlecare.com/blog/news/eating-disorder-statistics/#eating-disorder-prevalence 

Syömishäiriöt. Käypä Hoito -Suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen Ja Suomen Psykiatriyhdistys Ry:n Asettama Työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 Terveysportti: Viitattu 12.2.2024 https://www.kaypahoito.fi/hoi50101?tab=suositus#k1 

Tarnanen, K.; Suokas, J. & Vuorela P. 2015. Syömishäiriöt. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 12.2.2024 https://www.terveyskirjasto.fi/khp00109