• sairaanhoito
• teknologia
• tekoäly

Koronapandemian tulo Suomeen nopeutti terveysalan digitalisaatiota kovalla vauhdilla. Digitalisaation lisääntyminen on tuonut ja tuo mahdollisuuksia muuttaa ja uudistaa käytössä olevia toimintatapoja. Samalla terveyspalvelut tulevat täydentymään ja niitä myös korvataan sähköisillä palveluilla.

Suomeen ollaan laatimassa kansallista strategista etenemissuunnitelmaa ulottuen vuoteen 2030. Tästä strategisesta suunnitelmasta käytetään nimitystä digitaalinen kompassi, ja sen tarkoituksena on varmistaa Suomen onnistunut siirtyminen digitalisaatioon ja datatalouteen sekä ohjata kansallista digitalisaatiokehitystä. Suomen digitaaliseen kompassiin kuuluu neljä osa-aluetta, jotka ovat osaaminen, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitalisaatio ja digitaaliset julkiset palvelut.

Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuoltoalalla

Tekoäly tuo apua potilaiden terveydentilan tunnistamiseen, jolloin potilaalle pystytään tarjoamaan ajankohtaista ja oikeanlaista hoitoa. Tekoälyä hyödynnetään jo nyt sairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa, lääkkeiden kehityksessä, kustannustehokkuuden parantamisessa sekä työ- ja asiakastyytyväisyyden parantamisessa. Tekoälyn avulla pystytään myös keräämään potilaasta olevat tiedot eri tietokannoista yhdelle alustalle ja näin ollen hoidon suunnittelu ja toteuttaminen helpottuu.

Terveydenhuollon ammattilaisten työnkuvan katsotaan helpottuvan tekoälyn myötä. Tekoäly vähentää rutiininomaisia töitä ja nopeuttaa työn etenemistä. Tekoäly tukee sairaanhoitajan tekemää hoidon tarpeen arviointia ja antaa varmuutta potilastyöhön. Tekoälyn ansiosta sairaanhoitajille jää enemmän aikaa miettiä potilaiden hoitoa ja tekoäly tukee päätösten teossa.

Digitaaliset terveysratkaisut

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, terveydenhuoltopalvelujen tarjontaan kohdistuu haasteita, joita ovat muun muassa väestörakenteen muutos, väestön ikääntyminen, pitkäaikaissairauksien lisääntyminen ja koulutetun terveydenhuoltohenkilöstön puute. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon palvelujen toteuttamiselle luomalla kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka sisältää työkäytäntöjen uudistamisen, sisäisten prosessien digitalisoinnin ja sähköiset palvelut.

Sähköiset palvelut korvaavat ja täydentävät perinteisiä terveydenhuoltopalveluja. Ne soveltuvat erityisen hyvin muun muassa elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seurantaan ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon jälkeen. Suomessa sähköisiä terveyspalveluja on yhä enemmän saatavilla potilaan sitoutumisen, omahoidon ja itsehoidon tueksi.

Terveydenhuoltoalan digitalisoituminen edellyttää sairaanhoitajilta uusien taitojen oppimista.

Digitaaliset terveysratkaisut ovat terveydenhuollon välineitä ja palveluja, jotka perustuvat tieto- ja viestintätekniikkaan. Näitä digitaalisia terveysratkaisuja käytetään sairauksien ennaltaehkäisyyn, sairauksien ja oireiden diagnosointiin ja hoitoon sekä elämäntapojen hallintaan terveyden parantamiseksi. Digitaaliset terveysratkaisut ovat hyödyksi kaikille, elämäntapojaan parantavista ihmisistä aina terveydenhuollon ammattilaisiin, jotka tekevät päätöksiä potilaiden hoidosta. Digitaaliset terveysratkaisut ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta ja näin mahdollistavat etätyön. Yhdessä itsehoitopalvelujen kasvun kanssa sähköinen terveydenhuolto on tulossa osaksi ammattilaisen arkea ja vaikuttaa työn sisältöön ja toimintaprosesseihin.

Digitaaliset palvelut muuttavat hoitotyön työnkuvaa ja toimintaprosesseja ja siten myös ammattilaisten tarvitsemia taitoja. Digitalisaation käytön lisääntyessä ihmisiltä vaaditaan uusia taitoja ja osaamista teknologian käyttöön. Digitalisaation myötä teknologiaa käytetään yhä enemmän. Digitaalisten palvelujen lisääntyessä on huomattava, että sairaanhoitajan tulee olla aktiivinen edelläkävijä, joka osaa tarjota potilaille oikeita palveluja sekä neuvoa ja tukea potilaita palvelujen käyttöönotossa ja käytössä. Sairaanhoitajan tulee osata hyödyntää digitaalisia palveluja potilaiden hoidossa. Terveydenhuoltoalan digitalisoituminen edellyttää sairaanhoitajilta uusien taitojen oppimista.

Uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti

Digitaalisten terveyspalvelujen ajatellaan olevan portti tehokkaaseen ja laadukkaampaan terveydenhuoltoon ja avain eriarvoisuuden vähentämiseen. Asiakkaiden tuottama tai mittaama tieto tulee teknisesti helpommin saataville, ja yksittäisten asiakkaiden tilanteet ja toimintavalmiudet on helpompi ottaa huomioon. Informaatio ja tiedonhallinta monimuotoistuvat, kun hyödynnetään uusien teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksia.

Käytössä olevia terveyspalveluja ovat muun muassa:

• Verkkoneuvonta ja etävastaanotot
• Oma terveyskansio ja sähköiset reseptit
• Ajanvarausjärjestelmät
• Digitaaliset terveyssovellukset
• Digitaalinen terveysneuvonta
• Potilastietojen digitaalinen jakaminen
• Kuntoutusohjelmat ja etäterapia
• Mobiilisovellukset terveydenseurantaan
• Sosiaalisen tuen verkostot
• Kansalliset terveysportaalit
• Tekoälyyn perustuva hoidon tarpeen arviointi

Digitalisaation lisääntyminen terveydenhuoltoalalla näkyy erityisesti käytännön muutoksena, digitaalisten järjestelmien käyttöönotto on vähentänyt huomattavasti perinteistä paperityötä. Aiemmin paperille laaditut asiakirjat, kuten potilasasiakirjat ja lähetteet, sekä keskeiset järjestelmät, kuten ajanvaraus- ja hallintojärjestelmät digitalisoituvat vähitellen. Sama koskee potilaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja organisaation sisäistä tiedonkulkua, joka myös kertoo digitalisaation edistymisestä alalla.

Digitalisaation seurauksena terveydenhuoltoalalle on syntynyt uusia palveluportaaleja, joiden avulla terveydenhuoltopalveluja voidaan tarjota missä ja milloin tahansa. Nämä palveluportaalit ovat mahdollistaneet monia uusia palveluja, kuten henkilötietojen kattavamman seurannan, terveydenhuollon ammattilaisten etäkonsultaation, digitaalisen potilasviestinnän ja älypuhelimissa käytettävien monitoimisten terveyspalvelujen käytön. Terveydenhuolto- ja lääketieteen alalla on meneillään merkittävä ajattelutavan muutos, joka edistää kehitystä ennennäkemättömään suuntaan.

Digitaalisten hoitopolkujen vaikutus terveydenhuollon ammattihenkilöiden työprosesseihin käsittää vuorovaikutuksen kautta syntyvän yhteistyön, työn luonteen muuttumisen ja työajan käytön.

Lähteet:

Healthtech Finland. 2022. Digitaaliset terveysratkaisut. Viitattu 12.12.2023. https://healthtech.teknologiateollisuus.fi/fi/terveysteknologia/tuotteet-ja-palvelut/digitaaliset-terveysratkaisut

Klinikhealthcaresolutions. 2023. Miten tekoäly toimii hoitotyön tukena? Viitattu 12.12.2023. https://klinikhealthcaresolutions.com/fi/miten-tekoaly-toimii-hoitotyon-tukena/

Kuva. Lainattu 12.12.2023. https://img.ilcdn.fi/dlZDwzprkWLV2RXc_YTwNrDTCso=/full-fit-in/920×0/img-s3.ilcdn.fi/27e8d9114e0f144f5b6047e098d822d77d71980881a94c6a9cb98175b84e48da.jpg

Neittaanmäki, P.; Tuominen, H.; Äyrämö S.; Vähäkainu, P. & Siukonen, T. 2019. Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa. Viitattu 12.12.2023. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63324

Pöyri-Pirkola, M. 2023. Rakentamassa huomisen terveydenhuoltoa – esihenkilöiden rooli palveluiden digitalisoinnissa. Luentomateriaali. Viitattu 12.12.2023.

Saarinen, A. 2023. Tekoälyn ja teknologian hyödyntäminen sairaanhoitajan vastaanottotoiminnassa. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.

Sairaanhoitajaliitto. 2021. Sairaanhoitajaliiton digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden strategia. Viitattu 12.12.2023. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2021/05/E-health-1.pdf

Tuomikoski, K.; Liljamo, P.; Reponen, J.; Kanste, O. 2022. Digihoitopolkujen vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa. Viitattu 12.12.2023. https://www.researchgate.net/publication/365273337_Digihoitopolkujen_vaikutukset_terveydenhuollon_ammattilaisten_toimintaprosesseihin_erikoissairaanhoidossa