Värit hoitoympäristössä – kirurgisen potilaan toipumisen tukeminen
Värit ovat osa jokapäiväistä elämäämme, vaikka emme sitä aina ajattelekaan. Hyödynnämme värejä ja niiden vaikutuksia esimerkiksi markkinoinnissa ja kotiamme sisustaessa. Kuitenkin sairaalarakennuksissa värien hyödyntäminen on usein unohdettu tai jäänyt hyvin pintapuoliseksi.
Florence Nightingale oli ensimmäinen, joka kiinnitti huomiota hoitoympäristöön Krimin sodan aikaan hoitaessaan haavoittuneita sotilaita. Nightingalen havaintojen ja dokumentoinnin ansiosta sairaala-arkkitehtuuri on kehittynyt aina tähän päivään asti (Turkowski & Turkowski 2024). Hänen jälkeensä ympäristön vaikutuksia on tutkittu yhä enemmän. Nämä tutkimukset ovat syventäneet ymmärrystä meitä ympäröivästä maailmasta ja siitä, kuinka sitä voidaan hyödyntää sairaalaympäristössä. Värit ja niiden psykologiset vaikutukset ovat osa tätä kokonaisuutta.
Potilasryhmä, joka hyötyy erityisen paljon värien psykologisesta tuesta, on kirurgiset potilaat, sillä tämä potilasryhmä tarvitsee vahvaa tukea kuntoutumisessa. Vaikka väreille ei ole löydetty suoraa korrelaatiota kirurgisten potilaiden fyysisen toipumisen kannalta, niillä on havaittu positiivinen vaikutus potilaiden yleiseen mielialaan ja elämänlaatuun (Eminovic ym. 2021). Potilaan mielentila on tärkeässä roolissa motivaation kannalta, mikä puolestaan vaikuttaa kuntoutumiseen ja kuntouttavien harjoitteiden tekemiseen.
Sairaalamaailmassa värien hyödyntäminen on valitettavasti jäänyt pintapuoliseksi, vaikka oikein valituilla väreillä voidaan vaikuttaa ihmisten kokemuksiin sairaalassa olemisesta. Luonnonläheisten värien on todettu vähentävän ahdistuneisuutta ja stressiä. Tällaisia värejä ovat esimerkiksi vaaleat sinisen, vihreän ja ruskean sävyt (Rehn & Schuster 2017). Lämpimillä väreillä, kuten keltaisella ja punaisella, on puolestaan aktivoiva vaikutus (Lindahl ym. 2023). Punainen väri liitetään usein aggressioon ja vaaraan, minkä vuoksi sen käyttöä tulisi harkita tarkkaan (Kawai ym. 2021).
Värien käyttö käytännössä
Miten värejä voitaisiin sitten hyödyntää hoitotyössä? Yksinkertaisena lähtökohtana on tuoda luontoa muistuttavia värejä ja valaistusta potilaiden ympäristöön. Uudet sairaalat tulisi suunnitella siten, että värit tukevat potilaiden hyvinvointia koko hoitoympäristössä. Esimerkiksi sinisiä ja vihreitä sävyjä olisi hyvä hyödyntää seinäpintojen värivalinnoissa. Huonekaluissa värejä voidaan käyttää tehokkaasti; esimerkiksi kiinteät kalusteet, kuten naulakot ja kaapit, voidaan jättää luonnonmateriaaleille tyypillisiin sävyihin.
Vanhemmissa sairaaloissa värejä voidaan tuoda esimerkiksi verhojen, seinien maalaamisen tai luontoaiheisten taulujen avulla. Värejä voidaan hyödyntää myös valaistuksessa, esimerkiksi kaukosäätimellä säädettävien lamppujen avulla. Kyseisten lamppujen avulla voidaan tukea potilaiden kokemusta siitä, että he voivat hallita ympäristöään myös sellaisina hetkinä, jolloin he kokevat itsensä avuttomiksi.
Lisäksi on huomioitava potilaiden yksilöllisyys, sillä kaikki eivät koe värejä samalla tavalla. Potilaslähtöinen hoitotyö edellyttää, että potilailla olisi mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä esimerkiksi valaistuksen tai värisävyjen osalta. Tämä voi lisätä hallinnan tunnetta ja vähentää sairaalaympäristöön liittyvää ahdistusta.
Vaikka väreillä on havaittu positiivisia vaikutuksia mielialaan ja elämänlaatuun, näyttö niiden suorasta vaikutuksesta kirurgiseen toipumiseen on vielä rajallista. Tämä korostaa tarvetta lisätutkimukselle ja kriittiselle tarkastelulle. Toisaalta värien hyödyntäminen on kustannustehokasta ja riskitöntä, joten niiden käyttöä voidaan perustella potilaskokemuksen parantamisella ja kokonaisvaltaisen hoidon tukemisella.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää näyttöön perustuvia suosituksia värien käytöstä eri hoitoympäristöissä ja potilasryhmissä. Moniammatillinen yhteistyö hoitohenkilökunnan, arkkitehtien ja suunnittelijoiden välillä on keskeistä, jotta sairaalaympäristöistä voidaan luoda paitsi toimivia, myös potilaan hyvinvointia tukevia. Näin värejä ei tulisi nähdä pelkästään esteettisenä elementtinä, vaan olennaisena osana kokonaisvaltaista ja laadukasta hoitotyötä.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Vienola Kerttu (2026). Värien hyödyntäminen kirurgisen potilaan toipumisessa
Lähdeluettelo:
Turkowski, Y.;& Turkowski, V. (2024). Florence Nightingale (1820-1910): The Founder of Modern Nursing. https://doi.org/10.7759/cureus.66192
Rehn, J.;& Schister, K. (2017). Clinic Design as Placebo—Using Design to Promote Healing and Support Treatments. https://doi.org/10.3390/bs7040077
Eminovic, S.;Vincze, G.;Fink, A.;Fischerauer, S. F.;Sadoghi, P.;Leithner, A.;Kamolz, L.-P.;Tscheliessnigg, K.;& Bernhardt, G. A. (2021). Positive effect of colors and art in patient rooms on patient recovery after total hip or knee arthroplasty. The central European journal of medicine. https://doi.org/10.1007/s00508-021-01936-6