Videoavusteinen muistipoliklinikka – ratkaisu maastamme puuttuvaan muistipolkumalliin?
Muistipotilaiden suuri ja kasvava määrä aiheuttaa maassamme merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia haasteita. Suomessa todetaan vuosittain noin 14500 uutta muistisairausdiagnoosia, ja väestöstä noin 193 000 sairastaa tälläkin hetkellä muistisairautta.
Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa tulevaisuudessa, ja samanaikaisesti terveyskulumme kasvavat. Väestön ikääntymisen ennuste vuosien 2010 ja 2050 välisenä aikana yli 65-vuotiaiden keskuudessa on lähes kaksinkertainen. Lukuisten tutkimusten mukaan terveydenhuollon etäpalvelut tuovat kustannushyötyjä, vaikka kertaluontoisten digitaalisten investointien vuoksi hetkelliset kustannukset saattavatkin pelottaa. Erityisesti etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste.
Muistiasiakkaan perusterveydenhuollon palvelupolku
Maastamme puuttuu muistisairauksien hoito- ja palvelupolku, jolla voisimme mahdollistaa muistisairaiden laadukkaan ja yhtenäisen hoidon. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi osatavoitteina on luoda kansallinen muistipalvelupolku ennaltaehkäisevistä palveluista ja varhaisesta tunnistamisesta hoitoon ja seurantaan.
Tällä hetkellä muistipotilaan selvitykset toteutetaan pääasiassa neurologian tai geriatrian poliklinikoilla erityissairaanhoidossa, julkisen puolen terveydenhuollossa. Asiantuntijatyöryhmän suositus on, että muistipotilaan perusselvitykset suoritetaan terveyskeskuksessa, ja diagnostiset jatkoselvitykset hoidetaan keskitetysti asiaan perehtyneellä moniammatillisella terveydenhuollon muistipolitiikalla tai vastaavan palveluntuottajan toimesta.
Muistisairauden selvittämisessä keskeisimpänä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit sekä laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen yhteistyössä muistitiimin kanssa. Muistitiimillä tarkoitetaan muistisairauksiin erikoistuneeseen moniammatilliseen terveydenhuollon työryhmää, joka koostuu geriatrian erikoislääkäristä tai geriatrisesti suuntautuneesta lääkäristä, muistihoitajasta sekä muistikoordinaattorista.
Muistiasiakkaan digihoitopolku
Muistiasiakkaan palvelujen päätavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti, oikeassa paikassa. Muita tavoitteita ovat:
- Muistisairas tavoittaa sairautensa puolesta alueellisen tasa-arvon.
- Muistisairas läheiset saavat tarvitsemansa tuen ja apua sujuvasti.
- Organisaatioiden ja palvelualueiden välinen yhteistyö paranee ja työnjako selkiytyy.
Etädiagnostisen muistipoliklinikan hoitoon ohjaus muistihoitajavetoisesti on osoittautunut tehokkaaksi niin potilaan hoitoon ohjauksen ajallisesta näkökulmasta kuin lääkäriresurssin näkökulmastakin. Hoitoprosessi on sujuva, ja kontakti muistihoitajaan jatkuu silloinkin, kun kontrolleja geriatrille ei ole sovittu.
Etänä toteutettavan muistivastaanoton asiakastyytyväisyys on korkea, ja hankkeen laajetessa myös kotisairaalatoiminnan etäkonsultaatioiden avulla on onnistuttu tarjoamaan kiireellistä hoitoa myös vaikeasti saavutettavilla alueilla. Positiiviset vaikutukset heijastuvat terveydenhuollon tehokkuuden parantumiseen. Etälääkärin käyttöönotto on vähentänyt terveydenhuollon kuormitusta, parantanut palvelujen saatavuutta sekä tuonut terveydenhuollon lähemmäksi potilasta.
Opinnäytetyössä selvitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä etäpalveluihin
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kehittämistehtävänä selvitettiin viiden hyvinvointialueen muistipoliklinikan asiakkaiden tyytyväisyyttä etänä toteutettavaan muistipoliklinikkaan, jotta toimintaa voitaisiin kehittää jatkossa paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.
Asiakastyytyväisyyskyselyn tavoitteena oli myös selvittää etävastaanoton palvelun laatuun liittyviä tekijöitä sekä sen teknistä toimivuutta. Kyselylomake laadittiin siten, että ulkoasu on selkeä sekä ymmärrettävä. Vastaajan mielenkiinto pyrittiin herättämään sijoittamalla kyselylomakkeen alkuun helpot ja lyhyet kysymykset.
Tässä asiakastyytyväisyyskyselyssä saimme vahvistuksen erinomaiselle palvelun laadulle sekä tukea ajatukselle tuottaa ja kehittää jatkossakin etägeriatripalveluja. Positiivisten vastausten taustalla on tulkinta vahvasti vaikuttaneen etävastaanoton tavanomaisesta poikkeava dynamiikka – muistihoitajaa on helppo lähestyä, ja hänen tiedollinen ja hoidollinen toimintansa on merkittävää. Etäpalvelu mahdollistaa myös sen, että lääkäri voi paneutua tehokkaammin potilaan terveydellisiin perustietoihin ilman välitöntä potilaskontaktia. Hankkeen tulokset osoittavat merkittävää edistystä oikea-aikaisessa hoidossa.
Asiakkaan näkökulmasta muistipolun tulee olla yksilöllinen ja esteetön. Palvelupolun tulee olla saumaton, sujuva ja turvallinen. Kaikilla muistipolulla työskentelevillä tulee myös olla suvaitseva asenne ja perusosaamista. Erityisosaamista vaaditaan konsultoivilta ja koordinoivilta tahoilta. Henkilöstön mahdollisuus osallistua kehittämiseen tukee muutoksen onnistumista ja henkilöstön sitoutumista muutokseen. Kehittämistä ja kehittymistä ei tapahdu kiireessä. Kehittämiselle ja ajattelutyölle tulee varata aikaa.
Lähteet:
Käypä hoito -suositus. 2021. Muistisairaudet. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Tulonen, S. Etänä annettavat terveydenhuollon palvelut toimintatapojen muuttajana. 2021. Hallintotiede.