• digitaalinen oppiminen
• hoitotyö
• Kotisairaala

Ikääntyvä väestö kasvattaa terveydenhuollon palveluiden tarvetta merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Ratkaisua haetaan muun muassa avoterveydenhuollon palveluista, kuten kotisairaalasta. Sairaanhoitajaopiskelijoiden tietoja ja taitoja kotisairaalatoiminnasta voidaan lisätä interaktiivisella oppimisympäristöllä.

Kotisairaala nähdään uutena ”etulinjana” erikoisairaanhoidon ulkopuolelle rajatuille potilaille. Etulinja-ajattelu tarkoittaa kotisairaalapalveluiden merkittävää lisäämistä tulevaisuudessa. (Härkönen ym. 2024.)  Siksi on ajankohtaista tarkastella sairaanhoitajien koulutuksen sisältöä ja oppimateriaaleja kotisairaalasta ja sen toiminnasta.

Kotisairaalan potilaspääryhmät:

• Akuuttisairaanhoidon potilaat
• Palliatiiviset- ja saattohoitopotilaat
• Ympärivuorokautisen hoivan- ja kotihoidon potilaat

_{(Härkönen ym. 2024, 23.)}

Kotisairaalassa annettujen hoitojen pääryhmät:

• Akuuttihoito
• Parenteraalinen neste- ja ravitsemushoito
• Palliatiivinen- ja saattohoito
• Vaativa haavahoito

_{(Härkönen ym. 2024, 24.)}

Kotisairaalan tavoite on välttää potilaan päätyminen sairaalahoitoon (Poukka 2018; Ollila 2018). Kotisairaalassa annetaan sairaanhoitajan toteuttamaa sairaalatasoista hoitoa, mikä edellyttää sairaanhoitajalta erikoissairaanhoidon osaamista. Potilasryhmiä voi olla useilta eri erikoisaloilta, joten sairaanhoitajalta odotetaan potilaan kokonaisvaltaisen hoidon hallitsemista. (Ollila 2018.) Tärkeänä osana sairaanhoitajan kompetenssia kotisairaalatoiminnassa on kyky itsenäiseen päätöksentekoon sekä hoidontarpeen arvioinnin hallinta. (Härkönen ym. 2024, 32–34.)

Virtuaalinen oppimisympäristö

Koronaviruspandemia loi tarpeen vaihtoehtoisille opetusmuodoille perinteisen lähiopetuksen tilalle. Koulutukseen lisättiin esimerkiksi virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä. (Glerean ym. 2025.) Koronaviruspandemian jälkeen tieto- ja viestintäteknologia jäi osaksi opetusta. Etäopetus ja digitaaliset oppimisympäristöt vakiintuivat myös osaksi sairaanhoitajien koulutusta. (Helminen ym. 2021.) Esimerkiksi interaktiivisessa 360°-oppimisympäristössä hyödynnetään kuvia, jotka mahdollistavat ympäristön tarkastelun sen kaikista suunnista. 360°-kuvat mahdollistavat todenmukaisemman kokemuksen. (Hallberg ym. 2020.) Interaktiivisten oppimisympäristöjen etuna on myös se, että niihin kyetään lisäämään monipuolista sisältöä, kuten audioita, videoita, kuvia ja tekstiä. Multimediasisältö on todettu toimivaksi käsitteiden ymmärtämiseen ja muistamiseen. (Varghese & Binoy 2023.)

Virtuaalinen teknologia ja oppimisympäristö oppimisen tukena

Sairaanhoitajaopiskelijoiden vaativan hoidon kompetenssia kotisairaalassa voidaan edistää virtuaalisilla oppimisympäristöillä ja teknologian avulla. Gause ym. (2022) mukaan teknologian tuomat hyödyt ovat hoitotyön luokka- ja kliinistä opetusta tukevia tai täydentäviä, mutta se ei yksinään korvaa opetusta. Yksi virtuaalista opetusta heikentävä tekijä on opiskelijan ja opettajan vajavainen vuorovaikutus. (Gause ym. 2022.) Virtuaaliset oppimisympäristöt parantavat opiskelijoiden tieto- ja käytännöntaitojen oppimista, mutta virtuaalisten oppimisympäristöjen rooli opiskelijoiden kriittisen ajattelun lisääjänä tarvitsee vielä lisää näyttöä (Liu ym. 2023.) Etäopetuksen lisääntymisen vuoksi digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö korkeakoulujen opetuksessa on kuitenkin perusteltua, sillä se tutkitusti tehostaa käytännön taitojen oppimista (Gause ym. 2022.) Ikääntyvä väestö sekä tuleva kotisairaalatoiminnan laajeneminen lisää koulutuksen tarvetta sairaanhoitajaopiskelijoille kotisairaalasta. Ajankohtaiseen tarpeeseen voidaan vastata virtuaalisella oppimisympäristöllä tarvittaessa nopeallakin aikataululla.

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä toteutettiin virtuaalinen oppimisympäristö Thinglink-alustalle, jonka tavoitteena oli esitellä kotisairaalatoimintaa sairaanhoitajaopiskelijoille ja edistää heidän valmiuksiaan toteuttaa hoitoa eettisesti ja turvallisesti kotisairaalassa. Thinglink-alustalle luotiin kaksi hoitoa vaativaa potilastapausta ja kuvattiin yhdeksän oppimisympäristöä, jotka olivat:

• Aula
• Huuhteluhuone
• Kotisairaalan toimisto
• Lääkehuone
• Poliklinikka
• Potilaan etuovi
• Potilaan koti
• Taukotila
• Varasto

Jokaiseen huoneeseen lisättiin interaktiivisia merkkejä, joita napauttamalla opiskelija saa lisää tietoa kotisairaalassa käytetyistä tarvikkeista ja kotisairaalassa toimimisesta. Työn loppuun lisättiin kymmenen kysymyksen tietotesti, joka testaa opiskelijan tietoa oppimisympäristön aiheista.

Esimerkkikuva toteutetusta Thinglinkistä.

Aiheesta lisää opinnäytetyössä, joka löytyy Theseuksesta.

Lähteet

Gause, G.; Mokgaola, I. O. & Rakhudu, M. A. 2022. Technology usage for teaching and learning in nursing education: An integrative review. Curationis. Vol. 45, No 1, a2261. Viitattu 19.11.2025. https://curationis.org.za/index.php/curationis/article/view/2261/3114.

Glerean, N.; Talman, K.; Glerean, E.; Hupli, M. & Haavisto, E. 2025. Promoting Correct Perception of the nursing Profession via 360° Virtual Learning Environment. Teaching and Learning in Nursing. Vol. 20, No 2, e542-e549. Viitattu 19.11.2025.

Helminen, J.; Koskinen, K.; Miettunen, A.; Nevalainen-Sumkin, T.; Ranta, M & Vuorio, J. 2021. Etäopetuksen tilannekuva koronapandemiassa vuonna 2020. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2021:4. Helsinki. Viitattu: 19.11.2025. https://www.oph.fi/sites/default/files/documentsf.

Härkönen, H.; Wikberg, E.; Rissanen, A.; Laukkonen, K.; Hökkä, M.; Hyvämäki, P.; Leskelä, R.-L.; Pesonen, H. & Jansson, M. 2024. Kotisairaalatoiminnan nykytila, vaikuttavuus ja mittaaminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:38. Helsinki. Viitattu 20.11.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi.

Liu, K.; Zhang, W.; Li, W.; Wang, T. & Zheng, Y. 2023. Effectiveness of virtual reality in nursing education: a systematic review and meta-analysis. BMC Medical Education Vol. 23, No 710. Viitattu 20.11. 2025.https://doi.org/10.1186/S12909-023-04662-X.

Ollila, M. 2018. Kotisairaala ja sen rooli terveydenhuollossa. Duodecim Oppiportti. Viitattu 20.11.2025. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kts00159.

Poukka, P. Kotisairaala – kustannustehokasta hoitoa? 2018. Duodecim Oppiportti. Viitattu 20.11.2025. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kts00072.

Artikkelin pääkuva: Pixabay

Esimerkkikuva: Tuimala & Tuominen