• asiakastyö
• kohtaaminen
• seksuaalisuus
• seksuaaliväkivalta

Tämän artikkelin pohjana toimii opinnäytetyö Seksuaalikasvatusta seksuaaliväkivaltatyön näkökulmasta sosionomiopiskelijoille (2026). Artikkeli syventyy aihetta ammatilliseen kohtaamiseen, itsetuntemuksen merkitykseen ja opiskelijoiden valmiuksiin kohdata yksi sosiaalialan haastavimmista ilmiöistä.

Seksuaaliväkivaltatyö vaatii sosiaalialan ammattilaiselta poikkeuksellista kykyä erottaa asiakas ja hänen tekonsa toisistaan. Ammatillinen kasvu tällä saralla edellyttää syvää itsetuntemusta, jotta omat ennakkoasenteet eivät nouse esteeksi auttamistyölle. Opinnäytetyön tuotoksena muodostunut opetuskokonaisuuden tavoitteena onkin antaa tuleville sosionomeille työkaluja kohdata seksuaalirikokseen syyllistynyt ihminen neutraalisti ja ammatillisesti. 

Seksuaaliväkivalta on moniulotteinen ja yhteiskunnallisesti haastava ilmiö, joka koskettaa laajasti eri ammattikuntia. Sosionomin työssä nämä teemat ovat läsnä useilla eri työkentillä, kuten lastensuojelussa, kriisityössä ja rikosseuraamusalalla. Tästä huolimatta aihe koetaan usein vaikeaksi, ja siihen saattaa liittyä ammattilaistenkin keskuudessa vahvaa stigmaa ja epävarmuutta. 

Opinnäytetyön tarve nousi havainnosta, jonka mukaan sosionomikoulutuksessa ei ole riittävästi tekijän näkökulmaa käsittelevää opetusta. Työssä kehitettiin opintokokonaisuus, joka perustui vankilan erityisohjaajien haastatteluihin ja jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ilmiöstä sekä haastaa opiskelijoita pohtimaan omia reaktioitaan.

Ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat kaksi eri asiaa

Yksi seksuaaliväkivaltatyön suurimmista ammatillisista haasteista on ymmärtämisen ja hyväksymisen välinen hiuksenhieno ero. Ammattilaisen on pystyttävä ymmärtämään asiakkaan taustaa, kokemuksia ja tekoon johtaneita syitä, mutta tämä ei saa koskaan tarkoittaa teon oikeuttamista. Ymmärtäminen tarkoittaa tässä yhteydessä empaattista asennetta ja ihmisyyden näkemistä rikoksen takana. Sosionomin työssä korostuu kyky ymmärtää asiakkaan taustaa, kokemuksia ja tekoon johtaneita tekijöitä ilman, että itse tekoa hyväksytään missään tilanteessa.

Aito ammatillinen kohtaaminen edellyttää niin sanottua affektiivista empatiaa, joka mahdollistaa toisen tunnetilojen kohtaamisen ilman, että työntekijä peilaa tilannetta vain omien tunteidensa kautta (Jaakola ym., 2014, 12–14). Ymmärtäminen tarkoittaa empaattista lähestymistapaa ja ihmisyyden näkemistä teon takana (Muistimatka, n.d.). Hyväksyminen taas tarkoittaisi teon oikeuttamista, mitä ammatillinen etiikka ei salli (Mielenterveystalo, n.d.).

Tämän eron sisäistäminen on kriittistä, jotta työntekijä kykenee säilyttämään toimintakykynsä ja omat rajansa raskaassa työkentässä. Työskentely seksuaalirikoksiin syyllistyneiden kanssa on erityisen haastavaa, sillä tekijät saattavat kieltää, vähätellä tai oikeuttaa tekoaan kognitiivisten vääristymien avulla. Ammattilaisen tehtävänä on puuttua näihin asenteisiin ja ajattelumalleihin.

Ammatillinen seksuaalikasvatus on muutoksen työkalu

Sosionomin työssä seksuaalikasvatuksellinen osaaminen nähdään osana laajaa ammatillista osaamista, ei vain tiedon jakamisena. Se tarkoittaa kykyä kohdata vaikeitakin teemoja neutraalisti ja tukea asiakkaan turvallista seksuaalista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on lisätä asiakkaan itsetuntemusta, turvata rajat ja ennaltaehkäistä väkivaltaa. (Hyria, n.d.)

Seksuaalikasvatuksen merkitys korostuu erityisesti väkivallan ennaltaehkäisyssä, sillä se opettaa yksilöä tunnistamaan omat rajansa ja kunnioittamaan muiden itsemääräämisoikeutta. Se auttaa myös tunnistamaan ja kyseenalaistamaan valta-asetelmia ja stereotyyppisiä käsityksiä, jotka voivat altistaa väkivallan käytölle. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL], 2023.) 

Asiantuntijahaastatteluissa korostui, että seksuaalikasvatus toimii välineenä käsitellä tekijän taustoja. Opinnäytetyön mukaan rikokseen syyllistymisen riskiä voivat kasvattaa esimerkiksi seuraavat tekijät: 

• Historiassa tapahtunut kaltoinkohtelu
• Ongelmat kiintymyssuhteissa
• Antisosiaalinen personaalisuus ja aiempi rikollinen käyttäytyminen
• Poikkeava seksuaalinen kiinnostus ja rikosmyönteiset asenteet
• Tunteiden säätelyn haasteet ja itsensä hallitsemisen puute

Omat asenteet ja tunteet on tunnistettava ennen kentälle siirtymistä

Opiskelijoille suunnatun opetuskokonaisuuden palaute osoitti, että aihe herättää voimakkaita tunteita ja tarvetta itsetutkiskelulle. Monet opiskelijat kokivat epävarmuutta siitä, pystyisivätkö he työskentelemään seksuaalirikollisen kanssa. Asiantuntijahaastatteluissa korostuikin, että työntekijän on tiedostettava omat rajansa ja haettava tarvittaessa tukea ja työnohjausta. 

Opintokokonaisuus auttoi opiskelijoita tunnistamaan omia ennakkoasenteitaan ja vähensi aiheeseen liittyvää epävarmuutta. Onnistunut ammatillinen kohtaaminen vaatii, että työntekijä ei toimi omien tunteidensa vietävänä, vaan kykenee neutraaliin asenteeseen. Tämä on välttämätöntä, jotta asiakas tulee kohdatuksi inhimillisesti ilman ennakkoluulojen tuomaa estettä. 

Työssä jaksamisen kannalta on olennaista, että ammattilainen ei anna asiakkaan traumaattisten kokemusten siirtyä itselleen, mikä voisi johtaa myötätuntouupumukseen. Resilienssin vahvistaminen ja kyky keskustella vaikeista tilanteista kollegoiden kanssa ovat asiantuntijoiden mukaan avainasemassa. 

Digitalisoituminen ja uusi lainsäädäntö haastavat osaamisen

Seksuaalirikollisuuden tilastollinen määrä on kääntynyt nousuun, mikä heijastaa lakiuudistuksen tuomaa muutosta rikosten määrittelyssä. Vuonna 2025 viranomaisten tietoon tuli noin 10 100 seksuaalirikosta. Erityisen huolestuttavaa on, että yli puolet lapseen kohdistuvista rikoksista tapahtui internetympäristössä. (Tilastokeskus, 2026.)

Tämä korostaa digitaalisen turvallisuuden merkitystä nykypäivän seksuaalikasvatuksessa. Lakiuudistus on tuonut rangaistavaksi myös seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen, mikä on merkittävä muutos digitaalisen väkivallan ennaltaehkäisyssä (Trejtnar, 2023). Sosionomin on tunnettava nämä ilmiöt voidakseen toimia tehokkaasti asiakastyössä.

Seksuaaliväkivaltatyön osaamisen vahvistaminen on keskeinen osa sosionomin ammatillista kasvua. Koulutuksen tulisi tarjota opiskelijoille valmiudet kohdata aihe eri työkentillä vähintään palveluohjauksen tasolla. Monilla on aiheesta ennakko-oletuksia tai virheellistä tietoa, joka voi vaikeuttaa asiakkaan aitoa kohtaamista. Opiskelijoiden on tärkeää oppia tunnistamaan nämä asenteet jo koulutuksen aikana. Kun ammattilaisella on riittävä tieto ja itsetuntemus, hän voi kohdata vaikeimmankin asiakkaan ammatillisesti ja edistää yhteiskunnan turvallisuutta.

Asiantuntijoiden mukaan neutraali kohtaaminen on onnistuneen asiakastyön perusta, mutta se vaatii jatkuvaa työtä oman asennemaailman kanssa. Kun opiskelija haastetaan pohtimaan omia reaktioitaan vaikeiden teemojen äärellä, hänen epävarmuutensa usein vähenee. Tämä antaa valmiuksia kohdata työelämän haastavat tilanteet ammatillisesti ja vakaasti.

Ammatillinen kohtaaminen ei ole vain tekninen suoritus, vaan se on syvää inhimillistä työtä. Se vaatii rohkeutta katsoa omien ennakkoluulojen taakse ja nähdä ihminen, joka tarvitsee apua muutokseen. Tämän taidon kehittäminen on keskeinen osa sosionomin ammatillista kasvua ja identiteettiä.

Seksuaalikasvatus toimii työkaluna myös tekijän kanssa työskennellessä

Vaikka seksuaalikasvatus mielletään usein vain tiedon jakamiseksi, se on sosionomin työssä laajempi ammatillinen ote. Se tarkoittaa kykyä tarjota asiakkaalle välineitä turvalliseen ja kunnioittavaan seksuaalisuuteen läpi elämän (Ilmoinen ym., 2024). Tekijän kohdalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vääristyneiden ajatusmallien haastamista ja uusien toimintatapojen opettelua. Sosionomin työssä seksuaalikasvatuksellinen osaaminen auttaa tunnistamaan asiakkaan elämänkaaren kipupisteitä, kuten mahdollisia kaltoinkohteluita tai kiintymyssuhdeongelmia. Näiden tekijöiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miksi ihminen on päätynyt tekemään rikoksia. Tavoitteena on aina tukea asiakkaan itsetuntemusta ja auttaa häntä ottamaan vastuu omasta toiminnastaan.

Ammatillinen seksuaalikasvattajuus antaa sosionomille varmuutta puhua vaikeistakin aiheista oikeilla termeillä ja neutraalilla sävyllä. Kun ammattilainen hallitsee nämä taidot, kynnys ottaa seksuaalisuuteen liittyvät teemat puheeksi madaltuu merkittävästi. (Oinonen & Susineva, 2021, 8–13.) Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä monet seksuaalirikoksiin syyllistyneet saattavat vähätellä tai kieltää tekonsa (Siltanen & Vähäkuopus, 2012, 19–25).

Lopulta seksuaaliväkivaltatyössä on kyse ihmisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolustamisesta. Kun ammattilainen kohtaa asiakkaan arvostavasti mutta jämäkästi, hän edistää koko yhteiskunnan turvallisuutta. Vahva ammatillinen osaaminen on paras lääke epävarmuutta ja vaikeita teemoja vastaan. 

Lähteet:

Hyria. (N.d.). Seksologian koulutukset. [Mitä seksuaalikasvattaja tekee?]. Haettu 20.4.2026 https://www.hyria.fi/oppimaan/koulutustarjonta/seksologian-koulutukset

Ilmoinen, K., Korhonen, E., Lipsanen, L., Kaukoranta, R., Kotiranta, S. & Hyötylä, S. (2024). Seksuaalioikeudet. Väestötietosarja 30. Väestöliitto. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/sites/1/2024/08/f66025f4-seksuaalioikeudet_julkaisu_digiversio.pdf

Jaakola, A-M., Leinonen, L. & Väänänen-Fomin, M. (toim.). (2014). Tutkiva sosiaalityö – Eettisyys ihmistyössä. Talentia-lehti. Sosiaalityön tutkimuksen seura. https://wp.protsv.fi/stts/wp-content/uploads/sites/28/2024/07/tutkivasosiaalityo2014.pdf

Mielenterveystalo. (N.d.). Tietoisen läsnäolon omahoito-ohjelma. [Miten oppia hyväksymistä?]. Haettu 20.4.2026 https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/tietoisen-lasnaolon-omahoito-ohjelma/miten-oppia-hyvaksymista

Muistimatka. (N.d.) Ymmärtäminen. Haettu 20.4.2026 https://www.muistimatka.fi/tunteet/ymmartaminen/

Oinonen, M. & Susineva, A. (2021). Seksuaalikasvattajan käsikirja. (2. uudistettu painos). Hiv-säätiö. Haettu 20.4.2026 https://hivpoint.fi/wp-content/uploads/2021/11/seksuaalikasvattajan_kasikirja_2021.pdf

Siltanen, J. & Vähäkuopus, S. (2012). ”Varsinkin tällainen rikos” Seksuaalirikoksesta tuomittujen miesten käsityksiä rikoksestaan [AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202162236

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL]. (2023). Kulttuurisensitiivinen seksuaalikasvatus. Haettu 20.4.2026 https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/kulttuurisensitiivinen-seksuaalikasvatus

Tilastokeskus. (2026). Ilmoitettujen pahoinpitelyjen määrä kasvoi 7,4 % vuonna 2025. Haettu 20.4.2026 https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfkrbqshia4y07w0xi0dslwe

Trejtnar, E. (13.1.2023). Rikoslain uudet pykälät seksuaalirikoksista tulivat voimaan vuoden 2023 alussa – Mikä muuttuu? Rikosuhripäivystys [RIKU]. https://www.riku.fi/uusi-seksuaalirikoslaki-tuli-voimaan-vuoden-2023-alussa-mika-muuttuu/

Kuva: Freepik.com (vectorjuice/ free license)

Artikkeli on osa Turun AMK:n SEARCH-tutkimusryhmän julkaisuja.