Ammattina sosionomi – mitkä ovat motiivit sosionomiopintojen takana?
Opinnäytetyössä haluttiin selvittää Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden motiiveja hakeutua alan koulutukseen sekä siihen liittyviä taustatekijöitä. Kyseisestä aiheesta ei löydy paljon aikaisempaa tutkimustietoa, mikä herätti kiinnostuksen aihetta kohtaan.
Miksi sosionomiopintoihin hakeudutaan? Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoilta, miksi he ovat lähteneet opiskelemaan sosionomeiksi ja löytyykö opiskelijoiden taustoista yhteneväisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla sähköisesti.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä SIVISOTE-tutkimusryhmän kanssa, jonka tavoitteena on kehittää sosionomiopintoja ja toimenkuvaa tulevaisuutta ajatellen. SIVISOTE keskittyy sivistystoimen, varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden kanssa yhteiskehittämiseen.
Sosionomiopiskelijoita yhdistävät taustatekijät
Tutkimukseen osallistuneista vastaajista naisia oli 91 prosenttia ja miehiä 7 prosenttia. Muu-vaihtoehdon oli valinnut 2 prosenttia vastanneista. Miesten osuus sosiaali- ja terveysalalla on yleisestikin naisia paljon vähäisempi. Tutkimuksessa pohdittiin, että tähän vaikuttavat esimerkiksi sukupuoleen liittyvät odotukset ja roolit.
Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat ovat suurimmaksi osaksi 20–25-vuotiaita. Pohjakoulutus ammattikorkeakouluopinnoissa on yleisesti toisen asteen koulutus tai lukio. Sosionomiopinnoissa on myös yleistä, että kouluun on hakeuduttu vaihtaakseen alaa tai työnantajan velvoitteesta. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisia vaatimuksia on kiristetty jatkuvasti, millä on vaikutusta jo työelämässä olevien hakeutumiseen opintoihin. Sosionomiopinnoissa ei olekaan yhtään tavanomaista, että opiskelija on esimerkiksi yli 50-vuotias.
Tutkimuksessa selvisi, että sosionomiopiskelijat jakavat pääsääntöisesti samanlaisen arvomaailman. Yleisimpiä sosionomiopiskelijan luonteenpiirteitä ovat empaattisuus, avoimuus, ihmisläheisyys ja suvaitsevaisuus. Nämä kaikki ovat tärkeitä piirteitä etenkin, kun työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien parissa.
Motiiveilla merkittävä rooli sosionomiopintoihin hakeutumisessa
Motiivit ovat usein toimintaamme ohjaavia tekijöitä, joiden takia lähdemme asioita tekemään. Motiivien avulla luomme itsellemme motivaation toimia tietyllä tavalla ja teemme itsellemme merkityksellisiä asioita. Motivaatiolla onkin keskeinen vaikutus lähtiessämme opiskelemaan ja tavoittelemaan tulevaisuuden tavoitteita.
Tutkimuksen mukaan sosionomiopintoihin hakeudutaan usein tietäen jo etukäteen, mitä sosionomiopinnot sisältävät ja minkä asiakasryhmän parissa halutaan työskennellä. Osalla sosionomiopiskelijoista oli tutkimuksen mukaan jo selvää ennen opintojen aloittamista, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Sosionomin työkenttä on laaja, ja sosionomin on mahdollista työskennellä esimerkiksi:
- lastensuojelussa
- varhaiskasvatuksessa tai nuorisotyössä
- aikuissosiaalityössä tai ikäihmisten parissa
- rikosseuraamusalalla
- päihde- ja mielenterveysalalla
- vammaispalveluissa.
Tutkimuksen perusteella Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat ovat lähteneet opiskelemaan kyseisiä opintoja suurimmaksi osaksi voidakseen työskennellä ihmisten parissa. Sosionomeja yhdistääkin usein halu vaikuttaa yksilön hyvinvointiin, ja sosionomin työ koetaan merkitykselliseksi. Sosionomin ammatissa on mahdollista päästä auttamaan apua tarvitsevia ihmisiä juuri siellä asiakastyössä, jossa sitä kaivataan. Sosionomikoulutuksen koetaan antavan hyvät työllistymismahdollisuudet tulevaisuudessa.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että mahdollisuus jatkokouluttautua sosionomiopintojen jälkeen oli yksi motiivi lähteä opiskelemaan kyseistä alaa. Etenkin mahdollisuus suunnata psykoterapiaopintoihin nousi esille. Myös mahdollisuus edetä urallaan ja toimiminen esihenkilötehtävissä motivoivat. Yleisesti voidaankin todeta, että sosionomiopintoihin haetaan erilaisissa elämäntilanteissa.
Tänä päivänä koulutuksen merkitys elämässä onkin keskeisemmässä asemassa kuin aikaisemmin. Korkeakouluopinnot ovat yhteiskunnassa yleistyneet, ja niihin haetaan nykyisin matalammalla kynnyksellä, eikä omalla sosioekonomisella asemalla koeta olevan kovin suurta merkitystä.
Mistä sosionomiopinnoista saa tietoa?
Sosionomikoulutus tuntuu olevan edelleen monelle melko tuntematon koulutus. Sosionomikoulutus saatetaan usein sotkea sosiaalityöhön, joka on yliopistopohjainen. Voidaan kuitenkin todeta, että vuosien varrella sosionomin ammattia on tehty näkyvämmäksi yhä enemmän.
Tutkimukseen vastanneiden kesken kävi ilmi, että suurin osa oli kuullut sosionomikoulutuksesta Opintopolku.fi-sivuston kautta. Suurin osa oli itse etsinyt tietoa sosionomikoulutuksesta netistä sekä kuullut opinnoista koulun kautta. Etenkin Opintopolussa ammattien kuvaukset ovat selkeät ja kattavat, mikä varmasti on vaikuttanut siihen, että se on ollut yleisin keino löytää sosionomin koulutus.
Sosiaalisen median merkitys koulutuksen tietoisuuden lisäämisessä ei tutkimuksen mukaan ollut merkittävä. Sosiaalisen median merkitys kuitenkin nuorten keskuudessa on isossa roolissa, joten voisi ajatella sen kasvavan tulevaisuudessa, kun koulutuksia esimerkiksi markkinoidaan.
Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että perheenjäsenen työskentelyllä sosiaali- ja terveysalalla on vaikutusta sosionomiopintoihin hakeutumiseen. Nuoret saattavat helposti hakeutua samalle alalle kuin heidän vanhempansa työskentelevät. Lisäksi sosionomikoulutuksesta saatiin tietoa työnantajan ja ystävien kautta.
Nykyisin netissä on mahdollista tehdä erilaisia uratestejä, jotka tuovat näkyvyyttä koulutuksille. Esimerkiksi Opintopolussa voi tehdä helpon testin, joka antaa vastaajalle juuri hänen mielenkiinnon kohteisiinsa liittyviä koulutuksia. On mahdollista päätellä, että opiskelijat, jotka ovat kuullet sosionomikoulutuksesta Opintopolun ja koulun kautta, liittävät nämä vahvasti toisiinsa.