Asiakaslähtöinen kehittäminen: ryhmätoiminnan kehittäminen neuropsykiatrisia piirteitä omaaville aikuisille
Väestön yksilölliset palvelutarpeet ovat lisääntyneet ja sen myötä myös tarve kehittää asiakaslähtöisempiä palveluja osana sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää on lisääntynyt. Yhtenä merkittävänä yhteiskuntamme vähemmistöryhmänä ovat neuropsykiatrisia piirteitä omaavat henkilöt. On tärkeää ymmärtää, että neuropsykiatriset piirteet voivat vaikuttaa monin eri tavoin yksilön elämään ja hyvinvointiin. Vaikutukset hyvinvointiin korostuvat erityisesti silloin, kun palvelujärjestelmä ei pysty tarjoamaan yksilöllisiä ja henkilön tarpeisiin vastaavia tukitoimia. On tavanomaista, ettei neuropsykiatrisia piirteitä omaava henkilö tai hänen tarpeensa ole tullut kuulluksi sosiaali-ja terveyspalveluissa.
Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten ryhmätoiminnalla voidaan tukea neuropsykiatrisia piirteitä omaavien henkilöiden osallisuutta sekä toimijuutta. Kehittämistyön kohderyhmänä olivat aikuiset, joilla on neuropsykiatrinen diagnoosi tai omakohtaista kokemusta neuropsykiatrisista piirteistä.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Satakunnan hyvinvointialueen Kestävä kasvu Satakunta 2 -hanke. Opinnäytetyön Tavoitteena oli luoda asiakaslähtöinen palvelumalli, joka edistäisi erityistä tukea tarvitsevien yksilöiden toimijuutta sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Asiakaslähtöisen lähestymistavan taustalla toimi tarve toteuttaa tasa-arvoisia ja hyvinvointia tukevia palveluja erityisesti niille, jotka putoavat herkästi palveluiden ulkopuolelle. Asiakkaan roolia ei nähty vain passiivisena vastaanottajana, vaan asiakkaan kokemukset, tarpeet ja toiveet nousivat keskiöön.
Miten kehittämistyö toteutettiin?
Kehittämistyössä käytettiin useita asiakaslähtöisiä menetelmiä. Haastattelut sosiaali- ja terveysalan työntekijöille sekä asiakasryhmälle suunnatut työpajat auttoivat keräämään tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Ryhmätoiminnan pilotointi toteutettiin verkkoympäristössä neljänä tapaamisena, joissa testattiin ryhmätoimintaa. Asiakaskokemuskyselyllä arvioitiin pilotin onnistumista ja kerättiin osallistujien kokemuksia palvelusta. Näiden pohjalta palvelumallia kehitettiin edelleen vastaamaan asiakkaiden tarpeita paremmin.
Lopputulos: tukea ja voimavaroja arkeen ryhmätoimintamallista
Kehittämistyön tuotoksena syntyi ”Tukea ja voimavaroja arkeen” -ryhmätoiminnan malli, joka keskittyy asiakkaiden osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen ja toimijuuden tukemiseen. Mallia voidaan soveltaa myös muille heikommassa asemassa oleville asiakasryhmille. Ryhmätoiminta mahdollistaa osallistujien kuulluksi ja nähdyksi tulemisen, mikä vahvistaa heidän itsenäisyyttään ja elämänhallintaansa.
Opinnäytetyön kehittämistyön kautta lähestyttiin hyvin ajankohtaista ja tärkeää aihetta. Asiakaslähtöisyys näyttäytyi keskeisenä periaatteena, jonka avulla voidaan lisätä asiakkaan yhteiskunnallista osallisuutta, kuulluksi tulemisen kokemusta sekä asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihinsa ja sen myötä myös omaan elämäänsä. Osallisuuden ja toimijuuden kokemus tukee yksilön elämänlaatua ja mielenterveyttä. Osallisuuden avulla henkilöt voivat kokea itsensä merkityksellisiksi ja vaikuttaa omiin elämänvalintoihinsa.
Opinnäytetyön kehittämistyö edistää heikommassa asemassa olevien ja yksilöllisiä palvelutarpeita omaavien henkilöiden osallisuutta ja toimijuutta. Mallin avulla voidaan antaa tukea myös muille asiakasryhmille. Kehittämistyön tulokset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten asiakaslähtöinen ja osallistava palvelumalli voi tukea yksilöitä, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä, ja samalla edistää heidän hyvinvointiaan ja yhteiskunnallista osallisuuttaan.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Sandelin, Saara (2025): Asiakaslähtöinen kehittäminen: ryhmätoiminnn kehittäminen neuropsykiatrisia piirteitä omaaville aikuisille.