Osallisuuden vaikutus asunnottomien elämään
Osallisuuden edistämisessä tavoitteena on pyrkiä vähentämään eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Asiakasryhmänä asunnottomat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa väestöä, joiden sitouttaminen palveluihin on haastavaa. Osallisuuden kokemuksen voidaan puolestaan ajatella vahvistavan yksilön sitoutumista tarjottuihin palveluihin sekä tavoitteisiin.
Asunnottomuus ja sen poistaminen ovat olleet yhteiskunnallisina puheenaiheina jo pitkään ja se on mainittu myös hallituksen tavoitteissa. Asunnottomuus ilmiönä on yleisesti laskenut vuodesta 1986 lähtien noin 80 %, mutta työtä asunnottomuuden vähentämiseksi on vielä tehtävänä paljon. Suomessa asunnottomuus keskittyy vahvasti suuriin kaupunkeihin, joista osassa yksin elävien asunnottomien määrä on vuonna 2023 jopa lisääntynyt vuoteen 2022 verratessa. (Ara 2024, 5–8.)
Tämä artikkeli pohjautuu tutkimustyyppiseen opinnäytetyöhön, jossa tarkastellaan osallisuuden kokemuksen merkitystä päihdehuollon tilapäisasumisessa. Tilapäisasumisessa asiakaskunta koostuu asunnottomista, joista useimmilla on takanaan pitkäaikaisasunnottomuutta, katuasunnottomuutta ja aktiivinen päihdeongelma.
Osallisuus terminä on moniulotteinen ja haastava ymmärtää
Yleisesti osallisuus ymmärretään erilaisiin tarjottuihin toimintoihin osallistumisena, ja määritelmän mukaan se onkin (STM 2024):
- vaikuttamista
- mukana oloa
- huolenpitoa
- yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä
Pohdittaessa osallisuutta sosiaalipalveluissa, voi huomata sen perustuvan pitkälti yksilön kokemukseen. Kokemuksen rakentumiseen vaikuttavat muun muassa yksilölle tarjotut vaikuttamisen ja tiedonsaannin mahdollisuudet. Näissä asioissa puolestaan korostuvat asiakkaan ja työntekijän välinen aito keskusteluyhteys, jossa asiakas voi tuntea itsensä kuulluksi. (Raivio & Karjalainen 2013, 14.)
Monipuolisempaa näkökantaa osallisuuteen terminä voi saada, kun tarkastelee osallisuutta kolmen eri osa-alueen kautta (THL 2024):
- Osallisuus omassa elämässä
- Yksilön mahdollisuudet elää oman näköistä elämää ja päättää itse mihin palveluihin sekä toimintaan osallistuu.
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Yksilön mahdollisuudet kuulua hänelle tärkeisiin yhteisöihin ja ryhmiin, sekä vaikuttaa ja saada tukea asioihin, jotka ovat hänelle tärkeitä.
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
- Yksilön mahdollisuudet nauttia, tuottaa ja jakaa yhteistä hyvää. Yhteinen hyvä on toimintaa, jonka seurauksena on kiitosta, arvostusta ja yhteyksiä ihmisten välillä.
Koettu osallisuus parantaa yksilön mahdollisuuksia kuntoutua
Tutkimustyössä kerättyjen aineistojen perusteella on mahdollista todeta yksilön osallisuuden kokemuksen parantumisen vaikuttavan positiivisesti yksilön mahdolliseen kuntoutumiseen. Erityisen suuressa osassa vaikuttaa olevan yksilön kokemus osallisuudesta omassa elämässään. Suurelle osalle oma asunto ja tila kuvautuvat erittäin merkityksellisinä, sillä ne antavat mahdollisuuden viettää aikaa omassa rauhassa.
Asunnottomuus itsessään aiheuttaa yksilölle vahvaa ulkopuolisuuden tunnetta ja kokemuksen osattomuudesta. Tutkimustyössä tuli vahvasti ilmi asunnottomien arvostus toimintayksikön ammattitaitoista henkilökuntaa kohtaan. Osa asunnottomista oli vasta yksikössä ollessaan, ensimmäistä kertaa asunnottomuuden alettua, kokenut tulleensa aidosti kohdatuksi ja kuulluksi.
Mahdollistamalla asunnottomalle oman tilan ja kokemuksen asioihin vaikuttamisesta, on mahdollista ammattilaisena vahvistaa heidän kokonaisvaltaista sitoutumistaan palveluihin. Palveluihin sitoutuminen puolestaan edesauttaa yksilön hyvän elämän rakentumista, joka näkyy positiivisina muutoksina heidän elintavoissaan sekä henkilökohtaisissa valinnoissaan. Tutkimustyön tuloksista oli mahdollista huomata usean kohdalla aktiivisen päihteiden käytön muuttuneen ainakin jollakin tavalla.
Kokemus osallisuudesta ei synny ilmaiseksi
Osallisuuden kokemusten tarjoaminen esimerkiksi ryhmätoimintojen kautta voi kuulostaa helpolta hommalta. Siitä huolimatta se vaatii paljon työtä ja aktiivisuutta niin työntekijältä kuin asiakkaaltakin. Toteutuakseen osallisuus vaatii kummaltakin osapuolelta sitoutumista ja asiakkaan henkilökohtaista vastuunottoa toiminnasta (Laitinen & Niskala 2013, 13).
Työntekijän näkökulmasta osa asiakkaista saattaa olla helpostikin osallistettavissa tarjottuun toimintaan, mutta joidenkin kohdalla pienetkin asiat vaativat hurjasti asiakkaan johdonmukaista motivointia. Tärkeintä olisi kaikesta huolimatta pyrkiä tarjoamaan kaikille asiakkaille monipuolisesti eri vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Myös asiakkaan päätös olla osallistumatta, voidaan nähdä osallisuuden toteutumisena, sillä silloin yksilö on saanut itse päättää asiasta, ja hän on voinut tuntea itsensä kuulluksi.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Aaltonen, Jemina; Pusa, Tanja (2024): Osallisuus päihdehuollon tilapäisasumisessa: kokemuksen merkitys.
Kuvan lähde: Pixabay.
Lähteet
Ara 2024. Asunnottomat 2023. Selvitys 2/2024. Viitattu 6.3.2024 https://www.ara.fi/download/noname/%7B0F541A76-40E3-4EAC-80F7-0AAA29A335D6%7D/182149
Laitinen, M. & Niskala, A. 2013. Sosiaalityön suhde asiakkuuteen. Teoksessa Laitinen, M. & Niskala, A. (toim.) 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. E-kirja Ellibs-kirjapalvelussa. Tampere: Vastapaino. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 28.8.2024. https://www.ellibslibrary.com/fi/book/978-951-768-415-6, 9–16.
Raivio, H. & Karjalainen, J. 2013. Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat! Osallisuuden rakentuminen 2010-luvun tavoite- ja toimintaohjelmissa. Teoksessa Era, T. (toim.) Osallisuus – oikeutta vai pakkoa? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 12–34.
STM 2024. Osallisuuden edistäminen. Viitattu 25.1.2024. https://stm.fi/osallisuuden-edistaminen
THL 2024. Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. Viitattu 25.1.2024. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet