Hitaammin etenevästä ryhmästä tukea lähihoitajaopiskelijoiden opiskelukyvyn edistämiseen sekä opintoihin kiinnittymiseen
Opiskelukyky sekä opintoihin kiinnittyminen ovat oleellisia etenkin opintojen etenemisen kannalta. Koulupoissaolot voivat lisääntyä erilaisten syiden takia ammatillista perustutkintoa suoritettaessa, mikä vaikeuttaa koulunkäyntiä ja heikentää opintoihin kiinnittymistä. Hitaammin etenevässä ryhmässä opiskelu tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden muun muassa yksilöllisempään opetukseen opiskelijoiden voimavarat huomioiden ja tarkoituksena on, että ryhmässä opiskeltuaan opiskelijalla on valmiudet opiskella itselleen lähihoitajan tutkinto.
Vuonna 2023 terveys- ja hyvinvointiala oli yksi suosituimmista opiskelualoista ja alalla opiskeli hieman yli 70 000 opiskelijaa (SVT 2023). Terveys- ja hyvinvointialalla esimerkiksi lähihoitajaksi opiskelevista opiskelijoista osa on vasta peruskoulunsa päättäneitä nuoria. Toisen asteen opinnoissa nuoret saattavat tarvita paljonkin tukea esimerkiksi oman opiskelun ohjaamiseen sekä opiskelutekniikoiden hallintaan (Helander & Kosola 2021, 43).
Erääseen Suomessa sijaitsevaan ammattioppilaitokseen on perustettu hitaammin etenevä ryhmä lähihoitajaopiskelijoille, joille on kertynyt paljon poissaoloja. Ryhmässä opiskellaan muun muassa opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja ja opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden voimavarat. Hitaammin etenevällä ryhmällä pyritään tukemaan opiskelijoiden koulussa käyntiä sekä auttamaan opiskelijoita saamaan tarvittavat valmiudet, jotta he pystyisivät suorittamaan lähihoitajatutkinnon.
Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä Lähihoitajaopiskelijoiden tukeminen hitaammin etenevässä ryhmässä – ryhmässä opiskelun yhteys opiskelukykyyn ja opintoihin kiinnittymiseen tutkittiin, miten hitaammin etenevässä ryhmässä opiskelevien opiskelukykyä ja opintoihin kiinnittymistä on tuettu sekä minkälainen yhteys ryhmässä opiskelun ja opiskelukyvyn sekä opintoihin kiinnittymisen välillä on. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla erään Suomessa sijaitsevan ammattioppilaitoksen hitaammin etenevän ryhmän opettajia.
Opiskelijoiden opiskelukyvyn edistäminen
Opiskelijan opinnoissa etenemisen sekä hyvinvoinnin kannalta opiskelukyky on erittäin tärkeää (Honkanen 2024, 75). Opiskelukyky muodostuu vuorovaikutuksessa opiskelijan ja opiskeluun liittyvien tekijöiden kanssa. Opiskelukykyä voidaan kuvata mallin avulla, jossa on kuvattu opiskelukykyyn liittyvät tekijät ja niiden sisältö sekä niiden välinen vuorovaikutus. Opiskelukykymallin mukaan opiskelukykyyn liittyvät tekijät tai osa-alueet ovat omat voimavarat, opiskelutaidot, opiskeluympäristö ja opetustoiminta. (Kunttu 2021, 38.)
Opiskelijan opiskelukykyä pystytään edistämään vaikuttamalla kaikkiin opiskelukyvyn ulottuvuuksiin (Kunttu 2021, 40). Muun muassa opiskelijalähtöistä opetusta ja ohjausta pidetään opiskelukykyä hyvin tukevana asiana. Lisäksi on tärkeää tukea yhteisöllisyyttä sekä opiskelijan vaikuttamismahdollisuuksia. (YTHS n.d.) Opiskelijan voimavaroja tukee muun muassa avoin sekä turvallinen opiskeluyhteisö (Kujala ym. 2013, 16). Opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen jatkamista tukevat puolestaan esimerkiksi hyvät vertaissuhteet (YTHS n.d.)
Hitaammin etenevän ryhmän opiskelijoiden opiskelukykyä ja opintoihin kiinnittymistä tuettiin haastattelujen perusteella muun muassa seuraavilla asioilla:
- opetuksessa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia opiskelutekniikoita
- opiskelijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi taukoihin
- opettajat antoivat opiskelijoille runsaasti positiivista palautetta
- opiskelijat pohtivat omia voimavarojaan ryhmässä opiskellessaan
- ryhmäkoko oli pieni
- koulupäivät olivat säännöllisen pituisia ja alkoivat aina kello 10
- luokkatila pysyi samana
- pienemmän ryhmäkoon ansiosta opiskelijat pystyttiin kohtaamaan yksilöllisemmin sekä
- opiskelijoita ryhmäytettiin, heitä kohdeltiin tasapuolisesti sekä heille oli asetettu selkeät rajat, jotka loivat opiskelijoille turvallisuuden tunnetta
Opintoihin kiinnittyminen ehkäisee opintojen keskeyttämistä
Kaikki ammattikoulun aloittaneet eivät välttämättä saa itselleen tutkintoa; osa ammattikoulussa opiskelevista saattaa päätyä keskeyttämään opintonsa. Opintojen keskeyttämisessä riskinä on, että tämän jälkeen ihminen putoaa koulutuspolulta sekä mahdollisesti myös työelämästä ja pahimmillaan syrjäytyy yhteiskunnasta. Opintojen keskeyttämisen taustalla voi olla monenlaisia eri syitä kuten väärä alavalinta, motivaatio-ongelmat tai haasteet opiskelussa. (Jäppinen 2007,10.)
On huomattu, että kouluun ja opintoihin hyvin kiinnittyneillä on vähemmän poissaoloja ja he ovat sitoutuneita opintoihinsa (Virtanen 2017, 11). Opintoihin kiinnittymisen on havaittu olevan yhteydessä opintojen loppuun suorittamiseen (Virtanen & Pelkonen 2023, 34-33). Opintoihin kiinnittymistä tukevia tekijöitä ovat muun muassa yhteisöön kuuluminen, ryhmäytyminen, turvallisuuden tunne sekä yksilöllinen tuki ja ohjaus (Niittylahti 2021, 69–70).
Opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä tuettiin hitaammin etenevässä ryhmässä osittain samoilla keinoilla kuin opiskelukykyä. Hitaammin etenevässä ryhmässä opiskelulla oli opettajien mukaan myönteinen yhteys opiskelijoiden opiskelukykyyn ja opintoihin kiinnittymiseen, sillä:
- suurin osa opiskelijoista kävi koulussa säännöllisesti ja koulupoissaolot olivat vähentyneet huomattavasti
- opiskelijat saivat luotua uusia kaverisuhteita sekä
- aremmat opiskelijat rohkaistuivat ryhmäytymisen ja porukkaan pääsyn myötä
Voisiko hitaammin etenevä ryhmä olla yksi keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä?
Hitaammin etenevä ryhmä voisi olla hyödyllinen monelle nuorelle, joilla on haasteita koulussa käynnin kanssa ja tarvitsee lisätukea opintojensa suorittamiseen. Ryhmässä opiskellessaan saa yksilöllisempää tukea opettajilta, mutta samalla kuitenkin yhteenkuuluvuuden tunteen sekä vertaistukea muilta opiskelijoilta.
Hitaammin etenevän ryhmän perustaminen vaatii rahoitusta, resursseja sekä osaamista. Jos nuori saataisiin käymään koulussa esimerkiksi tämänkaltaisen ryhmän avulla, sillä pystyttäisiin ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa noin 1,2 miljoonaa euroa valtion taloudelle (Valtiontalouden tarkistusvirasto 2007, 116). Investointi ryhmän perustamiseen maksaisi itsensä varmasti takaisin hyvinvoivilla, motivoituneilla, työelämäänkin kiinnittyneillä uusilla nuorilla ammattilaisilla.
Artikkelin teksti on kirjoitettu Tiia Lehtisen ja Jonne Koposen opinnäytetyön Lähihoitajaopiskelijoiden tukeminen hitaammin etenevässä ryhmässä – ryhmässä opiskelun yhteys opiskelukykyyn ja opintoihin kiinnittymiseen pohjalta.
Lähteet
Helander, J. & Kosola, S. 2021. Opiskelun haasteet toisen asteen koulutuksessa. Teoksessa Kunttu, K.; Komulainen, A.; Kosola, S.; Seilo, N. & Väyrynen, T. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim, 43–45.
Honkanen, E. 2024. Opiskelukyky on hyvinvointia ja työkykyä. Teoksessa Savikuja, T.; Happo, I.; Talonen, E. & Virtanen, P. (toim.) Erityisen tukevia menetelmiä – Tietoa ja konkretiaa ammatilliseen koulutukseen. Jyväskylä: Santalahti, 74–83.
Jäppinen, A. 2007. Kiinni ammattiin – Ote opintoihin. Keskeyttämisen vähentäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opetusministeriön julkaisuja. Viitattu 7.1.2026. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79411/opm27.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kujala, J.; Norrgrann, A.; Heinonen, L. & Roihuvuo, J. 2013. Innolla opiskelukykyä. Kyky-projektin Innolla opiskelukykyä -materiaali. Viitattu 7.1.2026. http://www.opiskelukyky.fi/wp-content/uploads/2014/06/kyky-tyo%CC%88kalu2013-netti-ID-3143.pdf
Kunttu, K. 2021. Opiskelukyky. Teoksessa Kunttu, K.; Komulainen, A.; Kosola, S.; Seilo, N. & Väyrynen, T. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim, 38–40.
Niittylahti, S. 2021. ”Mä olen saanut mahdollisuuden oppia” – Opintoihin kiinnittyminen ammatillisessa koulutuksessa. Väitöskirja. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 7.1.2026. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/132995/978-952-03-2014-0.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Suomen virallinen tilasto (SVT) 2023. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli 347 700 vuonna 2023. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 7.1.2026. https://stat.fi/julkaisu/clm7f9ciuoj660avymzz040m0
Valtiontalouden tarkistusvirasto. 2007. Valtiontalouden tarkistusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Helsinki: Edita Prima Oy. Viitattu 7.1.2026. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/07/03142740/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy-146-2007.pdf#page=113.00
Virtanen, T & Pelkonen, J. 2023. Poissa porukasta – Vahvista kouluun kiinnittymistä ja puutu poissaoloihin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Virtanen, T. 2017. Näkökulmia oppilaan kouluun kiinnittymiseen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti. Vol. 27, No 2, 4–13. Viitattu 7.1.2026. https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/08/virtanen.pdf
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) n.d. Opiskelukyky. Viitattu 7.1.2026. https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskelukyky/